Suun putsaukseen ei riitä rispaantuneen hammasharjan pyöräytys pari kertaa päivässä. Lue miten taistelet hampaittesi puolesta.
Nykyisin hammaspeikko on ärhäkkä kaveri. Napostelu, sokeri ja happamat elintarvikkeet reikiinnyttävät hampaita enemmän kuin 50 vuotta sitten.
Onneksi hammasterveyden puolesta pystytään nykyään taistelemaan muullakin kuin rispaantuneella hammasharjalla.
Vaikka suuhygienisti Hanna Kauhasella on käytössään tehokkaat välineet hampaiden puhdistamiseen, hän korostaa omahoitoa.
– Hammasvälit harjataan väliharjalla tai langataan hammaslangalla kerran päivässä. Hammaspinnat puhdistetaan mielellään sähköharjalla ja fluoritahnalla aamulla ja illalla.
Huolelliseen omahoitoon kuuluu myös happohyökkäysten välttäminen. Se tapahtuu siten, että syö tai juo viisi kertaa päivässä. Näin hammaskiille kestää. Useammasta happohyökkäyksestä alkaa reikiintyminen.
– Ksylitolipurukumilla tai pastilleilla voi happohyökkäyksen puolittaa puolesta tunnista varttiin, mutta ksylitoli ei happohyökkäystä estä.
Välit puhtaiksi kerran päivässä
Hammaslankausta ja väliharjausta suositellaan illaksi, mutta jos nukuttaa liikaa, muukin aika kelpaa, kunhan välit puhdistaa päivittäin.
Amerikkalainen tutkimus paljastaa, että moni tiskaa tai kuuntelee vauvan itkua mieluummin kuin puhdistaa hammasvälejään. Hanna Kauhasta hymyilyttää.
– Välien puhdistaminen pitää vain päättää ottaa päiväohjelmaan. Koska homma vaatii vain sopivan väliharjan tai hammaslangan, hammasvälit voi puhdistaa vaikka telkkaria katsoessa.
Hammaslääkärin tai suuhygienistin opastuksella välien puhdistaminen helpottuu, muuttuu jopa hauskaksi. Hengityskin raikastuu ja ientulehdus laantuu, kun hammasvälit harjataan.
– Jos välit jäävät putsaamatta, hampaiden pinnasta kolmasosa jää likaiseksi. Vähän niin kuin jättäisi etuhampaat kokonaan harjaamatta, Kauhanen motivoi.
Limakalvojen kuntotarkastus
Yleensä suuhygienistin tekemä perusteellinen hampaiden puhdistus kestää neuvontoineen tunnin. Sen voi antaa itselleen vaikka syntymäpäivälahjaksi ja pyöräyttää samalla käyntiin säännölliset putsaukset kerran pari vuodessa.
Jos hampaat reikiintyvät herkästi tai hampaiden kiinnityskudoksissa on vaikea tulehdus, parodontiitti, puhdistus kannattaa tehdä neljän kuukauden välein.
Suuhygienisti tarkistaa myös suun limakalvojen kunnon. Suomessa todetaan noin 400 suusyöpää vuosittain. Niiden alut löytyvät yleensä vain vastaanotolla.
Hammaskivi kerää bakteereja
Vaikka hampaitaan pesisi kahdesti päivässä – useampaa pesua ei edes suositella ienten vetäytymisen takia – hampaisiin kertyy bakteeripeitettä eli plakkia. Siitä kovettuu syljen mineraalien kanssa hammaskiveä.
Eniten hammaskiveä kertyy alaetuhampaisiin ja yläposkihampaisiin, joiden lähellä on paljon sylkirauhastiehyeitä.
Joillakin kertyminen vie vuosia, nopeimmilla kiveä syntyy parissa viikossa.
Plakkia ja hammaskiveä pakkautuu myös ientaskuihin. Se jää näkymättömiin ja siksi sitä on mahdoton poistaa kotikonstein. Jos sitä ei poistatuta, karhea kivi kerää bakteereja ja altistaa ientulehduksille ja kiinnityskudossairaudelle parodontiitille.
Puhtaaksi käsin vai ultralla?
Suuhygienisti valitsee puhdistusmenetelmät asiakkaan toiveiden mukaan. Yleisimmin hampaiden pinnat ja ientaskut puhdistetaan ultraäänilaitteella. Se ei aiheuta kipua, mutta joidenkin korvia korkea ääni saattaa vihloa.
– Jos vihlominen tuntuu hampaissa, avuksi voidaan ottaa pintapuudutus tai sama puudutus kuin paikattaessa, Kauhanen sanoo.
Käsin puhdistaminen vie enemmän aikaa, ja rapsuttelu tuntuu kuin hampaisiin tulisi naarmuja. Hammaskudos on kuitenkin niin kovaa, ettei se naarmuunnu.
Menetelmät yhdistämällä hampaista saadaan puhtaat ja ikenistä terveet. Puhdistus voidaan viimeistellä pastalla, joka myös poistaa värjäymiä. Suojaksi levitetään vielä fluorilakka, jonka annetaan vaikuttaa 12 tuntia hampaita pesemättä.
Valkaisu turvallista vain vastaanotolla
Hampaitaan ei kannata mennä käsittelemään muulla kemikaalilla kuin fluoripitoisella hammastahnalla.
Omat konstit eivät valkaise tai syväpuhdista, vaan voivat vaurioittaa hampaita ja ikeniä.
– Hammaslääkäreillä ja suuhygienisteillä on tehokkaita ja turvallisia valkaisumenetelmiä. Valkaisu tehdään vain hoidettuihin ja puhdistettuihin hampaisiin, Kauhanen sanoo.
Vastaanotolla arvioidaan hampaiden soveltuvuus valkaisuun, sillä muovi- tai keraamiset paikat eivät vaalene vaan värierot voivat korostua.
Valkaisutulos kestää vuoden pari, jonka jälkeen se voidaan uusia.
Vahinkoja sattuu varsinkin ulkomailta tilattujen aineiden kanssa. Niiden turvallisuudesta ei ole aina varmaan tietoa. Kauhanen itse ei kotikonstein hampaitaan vaalentaisi.
– Valkaisevaa hammastahnaakaan ei suositella käytettäväksi jatkuvasti, sillä se hankaa. Naarmuuntuneeseen hampaaseen värjäymät tarttuvat herkästi.
Asiantuntija: Hanna Kauhanen, suuhygienisti, Plusterveys Hammaslääkärit Oy, Kuopion Hymyhammas.
Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta
Miksi kehoitus sokerin syöntiin on jäänyt suosituksista pois?
Täysin kiistatta ja tutkitusti heikommat hampaat ovat niillä, jotka syövät enemmän nopeita hiilareita ja erityisesti jotain sokeripitoista.
Järkevintä ja "solakinta" on muuttaa ruokavalio sellaiseksi, jossa ei ole lisättyä sokeria ollenkaan. Kun 3 vk sokeripaastolla tai "hivuttamalla" saa nopeisiin hiilareihin erikoistuneet ja makean himoa aiheuttavat mikrobit suolesta näännytettyä, voi houkutuksitta elää sokerivapaata ja hammasterveellisempää elämää.
Myös ergonomisilla kolmiomaisilla hammastikuilla taitavasti toimien saa hampaiden välit puhtaiksi hyvin.
Minusta hammasvälit pitäisi puhdistaa 2 krt/pv tai jopa joka aterian jälkeen, koska juuri siellä kasvavat vaaralliset ientulehdusbakteerit, joiden on todettu aiheuttavan suuren osan muistisairauksistakin.
Veli-Jussi "Vessi" Jalkanen
Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
