Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Katupöly tukkii hengitystiet mutta pienhiukkaset kulkeutuvat syvemmälle keuhkoihin. Niiltäkin pääsee turvaan karttelemalla suuria teitä.

Suuret hiukkaset, kuten karkea katupöly, ärsyttävät nenää, silmiä ja kurkkua. Ne aiheuttavat haittaa sillä hetkellä, kun niitä on runsaasti ilmassa. Moni kuvailee koko yläkerran olevan tukossa.

Pienhiukkasia valtaosa ei huomaa, mutta ne ovat vaarallisia siksi, että ne pystyvät tunkeutumaan syvälle pieniin keuhkoputkiin ja keuhkorakkuloihin.

Pienhiukkaset voivat tuhota keuhkosoluja ja synnyttää paikallisen tulehduksen, joka pahentaa hengityssairauksia, kuten astmaa ja keuhkoahtaumaa.

Osa kaikkein pienimmistä hiukkasista pystyy tunkeutumaan keuhkorakkuloiden seinämien läpi verenkiertoon. Sinne päästessään hiukkaset pahentavat sydän- ja aivoinfarktien perussyynä olevaa valtimokovettumatautia.

— Pienhiukkasten on pitkäaikaisten tutkimusten pohjalta arvioitu jouduttavan vuosittain liki 2 000 suomalaisen kuolemaa. Mistään pienestä haitasta ei siis ole kyse: hengitys- tai sydänsairaan elinikä voi lyhentyä jopa vuosikymmenellä, ylilääkäri Raimo Salonen THL:sta kertoo.

Huono ilmanlaatu lisää keuhkoputkentulehduksia ja voi pahentaa infektiokierrettä. Jopa yhteyttä diabeteksen puhkeamiseen ja dementiaan on epäilty.

Korvat kertovat riskin

Korvat ovat yllättäen varsin hyvä mittari: jos liikenteen pauhu kuuluu, pienhiukkasiakin on ilmassa.

Työmatkapyöräilijän kannattaa valita hieman pidempi reitti, jos siten pääsee kauemmaksi pääväylistä. Sama pätee muihin hyötyliikkujiin: kävely puistossa tai metsässä ottaa vähemmän henkeen kuin vilkasliikenteisen kadun varressa tallaaminen.

Puut parhaita hengityssuojia

Puistojen ja metsäkaistaleiden säilyttämisen puolustajat ovat oikealla asialla. Kyse ei ole vain viihtyisyydestä, sillä kasvit ovat hyviä ilmanpuhdistajia. Tiiviin asuntorakentamisen huumassa ei pidä unohtaa, että metsäkansa tarvitsee puunsa myös kaupungeissa.

Hengityssuojaimet eivät asiaa ratkaise.

— Valitettavasti tehokkaan hengityssuojaimen käytön kääntöpuolena on hengittämisen vaikeutuminen. Se ei paranna keuhko- tai sydänsairaan vointia, Raimo Salonen toteaa.

Seuraa ilmanlaatua

Jos on herkkä ilmansaateille, kannattaa ehdottomasti seurata ilmanlaatua säätiedotuksista ja netistä. Kun lähiseudun ilma saa arvosanan huono tai erittäin huono, hengitys- tai sydänsairautta potevan eläkeläisen on syytä harkita sisätiloissa pysymistä.

Jos liikkeelle on lähdettävä, on parasta kiertää vilkkaimman liikenteen alueet. Myös voimakasta ruumiillista rasitusta kannattaa välttää.

Raimo Salonen kehottaa kunnioittamaan kehonsa viestejä:

— Ehkä asioille voisi lähteä vasta huomenna, jos se on mahdollista. Tai ainakin siirtää lähtemistä, sillä ilmanlaatu voi parantua jo muutamassa tunnissa.

Asiantuntija: Raimo O. Salonen, ylilääkäri, dosentti, THL:n terveydensuojeluosasto, Kuopio

Kuva Shutterstock

Terveen ihmisen ei tarvitse mennä luuntiheysmittauksiin. Mutta FRAX-mittaus on tarpeen, jos...

  • saat murtuman kaaduttuasi tai pudottuasi alle metrin korkeudesta.
  • vanhemmallasi tai sisaruksellasi on osteoporoosi.
  • kuukautisesi päättyvät reilusti ennen kuin täytät 50 vuotta tai ne ovat jääneet pois esimerkiksi syömishäiriön takia.
  • olet alipainoinen, käytät kortisonitabletteja suuria annoksia tai kärsit D-vitamiinin puutoksesta ja sinulla on lisäksi osteoporoosille altistava sairaus, kuten keliakia, nivelreuma tai tulehduksellinen suolistosairaus,
  • saat nikamamurtuman selkärankaan. Joskus ainoa merkki on pituuden väheneminen useammalla sentillä tai ryhdin romahtaminen.

Asiantuntija: Leo Niskanen, endokrinologian ylilääkäri, HYKS.

Lue lisää Osteoporoosin käypä hoito -suosituksesta.

Vierailija

Milloin luuntiheysmittaukseen?

Joka viides 50 vuotta täyttänyt mies saa vähintään yhden osteoporoosiperäisen murtuman ja naisista joka kolmas. Naisten suurempi lukumäärä johtuu siitä, että naisilla on hennompi luuston rakenne. 400 000 suomalaista sairastaa osteoporoosia (osteoporoosi eli luukato on luustoa haurastuttava ja luunmurtumille altistava yleissairaus) ja 400 000 suomalaista sairastaa osteopeniaa (osteporoosiin johtavaa alkavaa luukatoa). Osteoporoosilääkitystä syö n. 80 000 osteoporootikkoa. Suomessa syntyy yli 40...
Lue kommentti
Vierailija

Milloin luuntiheysmittaukseen?

Liukuesteet ei montaa euroa maksa. Luuston voi pitää kunnossa huolehtimalla siitä, että saa riittävästi proteiinia, C-vitamiinia (400mg), D-vitamiinia (50-100µg), magnesiumia (200-400mg) sekä K2-vitamiinia (50-100µg). Liikunta ennaltaehkäisee luukatoa oikean ravitsemuksen kanssa sekä auttaa myös luustoa tukevan lihaksiston ylläpidossa. Luukudos uusiutuu jatkuvasti luun hajoamisen ja luun muodostumisen vuorotellessa. Luuston haurastuminen vaivaa yhä useammin jo lapsuusiässä. Vuoden 2011...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock

Olen 47-vuotias esivaihdevuosivaivoista kärsivä nainen. Olen pärjännyt hyvin estrogeenilaastarilla 25 µg. Laastari oli apteekista loppu, ja sain tilalle estrogeenigeeliä. Eikö sen annos ole huomattavasti isompi? En haluaisi käyttää kuin juuri sen verran hormonia kuin tarpeen on. Mikä hoitomuoto on turvallisin?

Tämä on ajankohtainen kysymys, koska sekä estrogeenigeelivalmisteiden että estrogeenilaastareiden saatavuudessa on ollut runsaasti ongelmia. Näin ollen monen käyttäjän lääkehoitoa on jouduttu muuttamaan.

Pakkauksessa hormonien määrä on kuvattu eri tavoin, joko milligrammoina (mg) tai mikrogrammoina (µg). Suun kautta otettavat estradiolitabletit sisältävät estrogeenia joko 1 tai 2 mg. Geelivalmisteiden välissä on pieniä eroja, mutta otan esimerkin yhdestä valmisteesta, jossa 1 g geeliä sisältää 0,6 mg estradiolia. Geeliä sisältävää annospumppua käytettäessä 1 painallus vastaa 0,75 mg:n estradioliannosta. Geelin sisältämän estradiolin biologinen hyötyosuus on enintään 10 %, joten vuorokaudessa saatava estradiolin määrä on noin 50 µg. Laastareissa taas kuvataan vahvuus yksiköllä µg/ 24 tuntia (kysyjän tapauksessa hänellä oli käytössä 25 µg laastari). Tässä tapauksessa kerrotaan, kuinka paljon estradiolia laastarista vapautuu naisen verenkiertoon vuorokauden kuluessa.

Jonkin verran valmisteiden imeytymisen välillä on yksilöllisiä eroja, mutta suurin piirtein voidaan arvioida saman vahvuisiksi seuraavat annokset: 1 mg tabletti suun kautta, iholle kiinnitettävä 37,5 ug laastari ja 1(-2) painallusta geeliä iholle levitettynä. Kysyjän saama hormoniannos ei siis ole huomattavasti isompi; lisäksi geeliannosta voi itsekin säätää.

Annostelumuodon voi valita itse. Ihon kautta annostelua suositaan silloin, kun naisella on veritulppariskiä lisääviä tekijöitä. Ja kuten kysyjä toteaa, kannattaa käyttää estrogeenia vain sen verran, että vaihdevuosioireita ei tule.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.