Ei niin hyvää ettei huonoakin. Jos popsii liikaa vitamiineja ja muita antioksidantteja, kantasolut ovat vaarassa.
KUN VOI HAPETTUU, se härskiintyy. Liika happi tekee samaa kehossa: vapaat happiradikaalit vanhentavat solujamme ja ovat syyllisiä syövissä ja sydäntaudeissa. Happiradikaaleja kuitenkin tarvitaan.
– Elimistön korjauspakki eli kantasolut alkavat toimia vasta happiradikaalien ärsyttämänä, professori Anu Wartiovaara Helsingin yliopistosta kertoo.
Happiradikaalit pysyvät aisoissa antioksidanttien avulla. Niitä ovat monet vitamiinit ja flavonoidit. Solut tekevät antioksidantteja itse, niitä saa ruoasta, mutta yhä enemmän niitä otetaan pillereinä.
Antioksidantteja myydään, vaikka niiden varsinaista tehoa tai haittoja ei tunneta. Professori Anu Wartiovaaran mukaan purkkivitamiineista ja antioksidanttilisistä voi olla haittaa, kuten A- ja E-vitamiinitutkimuksissa on havaittu. Suurena annoksena yksittäinen aine voi suojata toista kudosta mutta jopa tuhota toisia soluja. Sekin tiedetään, että lihas ei kasva ilman happiradikaaleja, joiden toimintaa antioksidantit estävät. Treeni menee hukkaan, jos käyttää liikaa antioksidanttilisiä.Muun muassa ubikinonin väitetään suojaavan jopa Parkinsonin taudilta. Siksi siitä on kehitetty suurina pitoisuuksina kudoksiin pääseviä muotoja (esim. MitoQ). Sillä voi olla yllättäviä haittoja:
– Sellaiset annokset MitoQ:ta, jotka hyödyttävät kudosten toimintaa, voivat tappaa kantasolut. Erityisesti hermoston kantasolut ovat herkkiä MitoQ:lle.
Antioksidanttivalmisteiden haitat näkyvät arjessakin. Treeni menee hukkaan, jos niitä napsii liikaa, sillä lihaskaan ei kasva ilman happiradikaaleja.
– Terve ihminen, joka syö monipuolisesti, ei tarvitse purkkivitamiineja tai antioksidanttilisiä. Ne ovat jopa haitallisia.
Antioksidantit eivät tee enää hyvää, jos niitä saa liikaa.
Näin saat terveydelle tärkeitä antioksidantteja turvallisesti
E-VITAMIINIA on täysjyväviljassa, pähkinöissä ja rasvaisissa hedelmissä, kuten avokadossa. Vitamiini estää tyydyttämättömien rasvahappojen hapettumista, joten niistä saa suojaa sydämelleen ja verisuonilleen.
A-VITAMIININ ESIASTEET eli karotenoidit suojaavat kasvien ja ihmisten soluja ulkoisilta hyökkäyksiltä. Niitä on lehtivihanneksissa, oransseissa ja punaisissa kasviksissa sekä hedelmissä ja marjoissa.
C-VITAMIINIA saa tuoreista vihanneksista ja hedelmistä. Hapetusstressiltä suojelun lisäksi yksi sen tärkeistä tehtävistä on varmistaa raudan imeytyminen elimistössä.
FLAVONOIDIT, joita on paljon marjoissa, hedelmissä, manteleissa ja pähkinöissä, estävät ravinnon pilaantumista ja solujemme vanhenemista.
Moni suomalainen (vauvasta senioriin ja ruokavaliosta riippumatta) kärsii tietämättään erilaisista ravinnepuutoksista. Yleisimmät ravinnepuutokset ovat kalan Omega-3 rasvahapot (EPA ja DHA), rauta, folaatti, B12-vitamiini, D-vitamiini (ruuasta on mahdotonta saada riittävästi D-vitamiinia, oli se millainen tahansa), C-vitamiini, jodi, seleeni, magnesium, sinkki ja K2-vitamiini, joka on äärimmäisen tärkeä verisuonten ja luuston hyvinvoinnille.
Näiden puute altistaa kaikenlaisille ikäville puutossairauksille.
Esim. kilpirauhasen vajaatoiminta tulee jos ravinnossa on liian vähän Seleeniä, Jodia, Sinkkiä, Magnesiumia sekä D-vitamiinia. Näiden hivenaineiden ja D-vitamiinin puute on yleistä suomalaisilla. Pelkästään D-vitamiinin puutostila voi johtaa kilpirauhasen autoimmuunisairauden syntyyn.
Suomalaisten jodin saanti ravinnosta on vähentynyt lähes kolmannekseen siitä, mitä se oli parhaimmillaan 1960-luvulla.
Jodin puutostilat aiheuttavat terveysongelmia lähes kaikkialla maailmassa. Suomen väestöstä noin 30 % ei saa tarpeeksi jodia ja seleeniä.
Eli ei nää sairaudet ihan taivaasta tipu. Toki on sairauksia, joihin ei voi edes ravinnolla vaikuttaa, mutta ne eivät ole lisääntyneet.
Raudanpuuteanemian ja D-vitamiinin puutostilan oireet sekoitetaan usein kilpirauhasen vajaatoiminnan oireisiin, joten vaadi näiden mittaus. ÄLÄ syö rautaa ilman todettua anemiaa ja varastoraudan seurantaa.
Näiden kuukausihinnaksi tulee alle 10 euroa, joten ei ole rahasta kiinni terveyden ylläpito.
Lääkärikoulutuksessa ei ole ravitsemusta paria viikkoa enempää ja näinollen lääkärit eivät pysty kartoittamaan potilaansa ravitsemustilaa. Mitään vitamiini- tai hivenainemittauksia ei yleensä edes tehdä. Myös ravintoainepuutoksista johtuvia oireita ja sairauksia hoidetaan yleensä lievittämällä oireita haitallisilla lääkkeillä, kun pitäisi hoitaa oireen syytä. Elämme 2000-lukua ja sairauksien hoito on monesti kuin keskiajalta.
Suuri harmi ja ihmeteltävä asia on miksi lääkäreille ei anneta kunnollista ravitsemuksellista koulutusta. Ruokavaliolla on kuitenkin tekemistä suuresti lähes kaikkien terveyden tekijöiden, sairauksista parantumisten ja immuunivasteen kanssa.
Toki lääketiede on kehittynyt huimasti viimeisen 100 vuoden aikana ja moni sairaus joka ennen tappoi, pystytään tänä päivänä ehkäisemään tai parantamaan.
MitoQ ei ole tavanomainen antioksidantti. Tuskin monikaan käyttää, Se on jotain 800 kertaa vahvempi kuin tavallinen Q10 ubikinoni. Voisi luokitella lääkkeenomaiseksi. Se onkin myös patentoitu.
Synteettisiä antoksidantteja on kyllä hyvä välttää isoina annoksina kuten beeta-karoteeni ja dl-alkuinen E-vitamiini. Ne voivat olla haitallisia isoina annoksina. Myös astaxanthiinin kanssa on oltava tarkkana, sillä myynnissä on halpaa synteettistä versiota, josta ei juurikaan ole hyötyä.
Luonnolliset luonnosta tiivistetyt antioksidantit sen sijaan ovat hyödyllisiä ja vaarattomia suurinakin annoksina, sillä ne ovat monipuolisia, ikäänkuin tiivistettyä ravintoa.
Esimerkiksi mm. Pycnogenol, curcumin, lutein ja luonnollinen astaxanthin ovat tällaisia.
C-vitamini voi monelle olla suureksi avuksi. Jos esimerkiksi ikenet oireilee, niin C-vitamiini voi poistaa oireet lähes kokonaan.
Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
