Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Olen 49-vuotias nainen ja minulla on juuri todettu vasemmassa polvessa muutoksia magneettikuvassa. Lääkäri puhui alkavasta nivelrikosta. Polven lumpion kuori on hieman ohentunut. Saanko vielä käydä lenkillä? Miten käy juoksuharrastukseni? Treenaan myös lihaskuntoa, onko sekään hyväksi?

Oletan, että polven magneettikuvaus on tehty jonkin polvea vaivaavan ongelman vuoksi. Kuitenkin ilman tarkempaa tietoa vaivasta, sen kehityksestä ja siitä mitä kaikkea kuvauksessa on näkynyt, on vaikea antaa tarkkoja neuvoja. On puhuttu nivelrikosta, mutta muutoksia on todettu ”lumpion kuoressa”. Nivelrikkohan kehittyy yleensä polvessa nivel­tyviin sääri- ja reisiluun pintoihin.

Jos muutoksia on polvilumpion rustoisissa pinnoissa, voisi ehkä olla kyse ns. kondromalasiasta, joka kehittyy polvilumpion reisiluuta vasten olevaan nivelpintaan ja aiheuttaa kipuja polven etuosaan.

Olipa kyse nivelrikosta tai kondromalasiasta, ensisijainen hoito on polven liike. Suositeltavat harjoitukset tosin hieman poikkea-vat toisistaan. Nivelrikossa pyritään sekä ylläpitämään liikkuvuutta että parantamaan lihasvoimaa. Liikkuvuuden ylläpitoon sopii melkein mikä vain liikunta, kunhan siihen ei liity voimakkaita tärähdyksiä tai iskuja. Pyöräily, vesijuoksu, hiihto sekä sauvakävely ovat suositeltavia, juoksu sen sijaan ei.

Lihasvoimaa hankitaan polven ojennusliikkeellä kuntosalilla tai kotivoimistelulla, mielellään pieniä painoja käyttäen. Myös kon­dromalasiassa tavoitteena on lihasvoiman lisääminen, mutta ensi sijassa polven ojentajalihaksen harjoittelu nostelemalla polvea joko istuma-asennossa tai selinmakuulla vähitellen lisääntyviä painoja käyttäen. Samalla venytetään nivelkapselia.

Nivelrikko ei harjoittelulla parane, mutta vaivat helpottavat. Kondromalasian kehitys sen sijaan voi parhaimmillaan pysähtyä ja tila usean kuukauden harjoittelulla parantua. Kysyjän olisi paras keskustella hoitavan lääkärin kanssa siitä, mikä polvessa varsinaisesti on vikana ja sitten suunnitella harjoitusohjelma yhdessä fysioterapeutin kanssa.
 

 

Osmo Saarelma
yleislääketieteen erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Kuva Shutterstock

Terveen ihmisen ei tarvitse mennä luuntiheysmittauksiin. Mutta FRAX-mittaus on tarpeen, jos...

  • saat murtuman kaaduttuasi tai pudottuasi alle metrin korkeudesta.
  • vanhemmallasi tai sisaruksellasi on osteoporoosi.
  • kuukautisesi päättyvät reilusti ennen kuin täytät 50 vuotta tai ne ovat jääneet pois esimerkiksi syömishäiriön takia.
  • olet alipainoinen, käytät kortisonitabletteja suuria annoksia tai kärsit D-vitamiinin puutoksesta ja sinulla on lisäksi osteoporoosille altistava sairaus, kuten keliakia, nivelreuma tai tulehduksellinen suolistosairaus,
  • saat nikamamurtuman selkärankaan. Joskus ainoa merkki on pituuden väheneminen useammalla sentillä tai ryhdin romahtaminen.

Asiantuntija: Leo Niskanen, endokrinologian ylilääkäri, HYKS.

Lue lisää Osteoporoosin käypä hoito -suosituksesta.

Kuva Shutterstock

Olen 47-vuotias esivaihdevuosivaivoista kärsivä nainen. Olen pärjännyt hyvin estrogeenilaastarilla 25 µg. Laastari oli apteekista loppu, ja sain tilalle estrogeenigeeliä. Eikö sen annos ole huomattavasti isompi? En haluaisi käyttää kuin juuri sen verran hormonia kuin tarpeen on. Mikä hoitomuoto on turvallisin?

Tämä on ajankohtainen kysymys, koska sekä estrogeenigeelivalmisteiden että estrogeenilaastareiden saatavuudessa on ollut runsaasti ongelmia. Näin ollen monen käyttäjän lääkehoitoa on jouduttu muuttamaan.

Pakkauksessa hormonien määrä on kuvattu eri tavoin, joko milligrammoina (mg) tai mikrogrammoina (µg). Suun kautta otettavat estradiolitabletit sisältävät estrogeenia joko 1 tai 2 mg. Geelivalmisteiden välissä on pieniä eroja, mutta otan esimerkin yhdestä valmisteesta, jossa 1 g geeliä sisältää 0,6 mg estradiolia. Geeliä sisältävää annospumppua käytettäessä 1 painallus vastaa 0,75 mg:n estradioliannosta. Geelin sisältämän estradiolin biologinen hyötyosuus on enintään 10 %, joten vuorokaudessa saatava estradiolin määrä on noin 50 µg. Laastareissa taas kuvataan vahvuus yksiköllä µg/ 24 tuntia (kysyjän tapauksessa hänellä oli käytössä 25 µg laastari). Tässä tapauksessa kerrotaan, kuinka paljon estradiolia laastarista vapautuu naisen verenkiertoon vuorokauden kuluessa.

Jonkin verran valmisteiden imeytymisen välillä on yksilöllisiä eroja, mutta suurin piirtein voidaan arvioida saman vahvuisiksi seuraavat annokset: 1 mg tabletti suun kautta, iholle kiinnitettävä 37,5 ug laastari ja 1(-2) painallusta geeliä iholle levitettynä. Kysyjän saama hormoniannos ei siis ole huomattavasti isompi; lisäksi geeliannosta voi itsekin säätää.

Annostelumuodon voi valita itse. Ihon kautta annostelua suositaan silloin, kun naisella on veritulppariskiä lisääviä tekijöitä. Ja kuten kysyjä toteaa, kannattaa käyttää estrogeenia vain sen verran, että vaihdevuosioireita ei tule.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.