Suora katse on magneetti, joka vetää puoleensa. Kun siihen lisätään vielä hymy, väylä vuorovaikutukselle on auki.

Istut kokouksessa. Puheenjohtaja kysyy, kuka olisi vapaaehtoinen uuteen tehtävään. Kaikki tuijottavat papereitaan. Yksi nostaa päätään ja katsoo kohti puheenjohtajaa. Naps, tehtävä on hänen.

– Jos tuossa tilanteessa vielä hymyilee, lopputulos on selvä. Hymy varmistaa että olet avoin vuorovaikutukselle, toteaa professori Jari Hietanen Tampereen yliopiston psykologian laitoksesta.

Samanlaisessa tilanteessa olet, jos tarvitset neuvoja vieraassa kaupungissa. Etsit ihmisjoukosta ystävällisiä kasvoja. Marssit valitsemasi ihmisen luokse kysymään tietä tiedostamatta, että valitsit hänet katsekontaktin perusteella.

Silmänräpäys riittää

Kun näemme toisen ihmisen kasvot, aivoissamme alkaa valtava myllerrys. Aivot käsittelevät kaikkea sitä tietoa, jonka silmät meille tarjoavat.

Onko vastassani mies vai nainen, onko hän nuori vai vanha? Tunnenko hänet ennalta, onko hän samaa rotua kuin minä itse? Hymyileekö hän, onko hän vihamielinen?

Kaikesta tästä päättelemme silmänräpäyksessä, kuinka ihmistä kannattaa lähestyä vai kannattaako lainkaan aloittaa vuorovaikutusta. Toisen ihmisen katseleminen laukaisee meissä myös kysymyksen: mitä tuo toinen minusta ajattelee. Mietimme, mitä vastapuoli haluaa, mitä hän suunnittelee ja mitä hän aikoo tehdä seuraavaksi.

Kasvojen havaitsemisessa olemme aikamoisia asiantuntijoita. Opimme lukemaan kasvojen välittämää tietoa jo hyvin varhaisessa iässä.
Itse asiassa osa kasvojen havaitsemisen tarkkuudesta heikkenee vauvan kasvaessa.

– Alle puolivuotias kykenee tunnistamaan jopa apinayksilöt toisistaan, mutta taito katoaa, koska sillä ei ole käyttöä ihmisen elämässä, Hietanen tietää.

Aito hymy huomataan

Katseensuunnalla on suuri merkitys. Kohti katsovat kasvot ovat kuin magneetti, joka vetää puoleensa. Suoraan katsovat kasvot pomppaavat esiin sivuun katsovien joukosta. Hyvin nopeasti vilautelluista kasvokuvista koehenkilö huomaa automaattisesti ne, jotka katsovat suoraan kohti. Jo aivan pienetkin vauvat tarkkailevat pidempään kasvoja, jotka katsovat kohti kuin sellaisia, jotka katsovat muualle.

– Huomio on taattu, jos vauva näkee hymyilevät, suoraan häntä katsovat kasvot. Sen tietävät kaikki pientä lasta hoitaneet, Hietanen toteaa.

Tekohymy ei kuitenkaan kannata, sillä olemme hyviä tunnistamaan teeskennellyn ilmeen.

Kun hymyilemme, poskien lihakset ja silmän ympäristön lihakset supistuvat. Aidon ja tekohymyn erottaminen tapahtuu tiedostamatta, mutta tutkimuksissa niistä on löydetty eroavaisuuksia: aito hymy nostaa suupielet symmetrisesti ja kestää todennäköisesti pidempään kuin tekohymy.

– Kulmakarvojen alueen rypistyminen kielii usein tekohymystä, sillä siellä olevat lihakset aktivoituvat negatiivisissa tunteissa.

Vaara takanasi

Sivulle katsominen on sekin vahva viesti. Sivuun käännetty katse kertoo sen, mihin toisen ihmisen tarkkaavaisuus on suuntautunut. Jospa toinen on havainnut ympäristössä jotain niin kiinnostavaa ja tärkeää, että sinunkin on syytä katsoa sinne. Kenties takanasi vaanii vaara, joka sinun on oman hyvinvointisi takia huomattava.

Sivulle kääntynyt katse voi kieliä myös siitä, ettei puhuja ole kiinnostunut sinusta. Epäedulliseksi tämä muodostuu, jos puhujalla on viesti, jonka hän haluaa sinun kuulevan – ja muistavan hetkistä pidempään. Katsekontakti lisää takuuvarmasti sanoman mielessä pysymistä.

– Jos haluaa jättää pysyviä muistijälkiä, kannattaa suunnata katseensa kuulijaansa, Hietanen neuvoo.

Tunne näkyy naamasta

Tunnistamme kasvoista myös tunteita. Kasvot paljastavat niin ilon, surun, inhon kuin pelonkin, toiset vain tulkitsevat näitä tunteita paremmin kuin toiset.

– Kenellekään ei liene yllätys, että naiset ovat usein taitavampia naamanlukijoita kuin miehet. Sukupuoliero näkyy tutkimuksissa jo vauvoilla, Hietanen kertoo.

Koululaisia tutkittaessa ero tyttöjen ja poikien välillä tulee selvästi esille.

– Kenties tämä johtuu siitä, että tyttöjen elämässä toveruus nojaa sosiaaliseen herkkyyteen. Poikien elämässä pärjääminen perustuu toisenlaisten asioiden varaan: ystävät löytyvät vaikka samaa urheilulajia harrastavien piiristä.

Yhtä kaikki taitavia ilmeiden tulkitsijoita yhdistää sukupuolesta riippumatta sosiaalinen kyvykkyys. Parhaimmin ilmeitä lukevat ne, jotka ovat omasta ja toisten mielestä sosiaalisesti taitavia.

Peilin eteen

Ilmeiden tulkitsemisen taitoon vaikuttavat geenit ja ympäristö. Ympäristön vaikutus näkyy esimerkiksi pahoinpidellyissä lapsissa, jotka oppivat erottamaan vihantunteen muita herkemmin. Väkivallan uhka on tehnyt tästä taidosta heille elintärkeän.

Ilmeiden tunnistamista on mahdollista oppia kuten muitakin taitoja. Se vaatii ihmisten herkeämätöntä tarkkailua ja ilmeiden harjoittelua esimerkiksi peilin edessä.

Hietanen muistuttaa, että kasvojen lukutaitoa voi kehittää läpi elämän. Ikääntyminen ei heikennä kykyä tulkita ilmeitä.

– Terveet vanhukset, jotka ovat olleet sosiaalisesti herkkiä aikaisemmin, ovat sitä yleensä koko elämänsä ajan.

Asiantuntija  Jari Hietanen, professori, Tampereen yliopiston psykologian laitos

Lue lisää:
Rohkeasti paria etsimään
Hyvä mieli hormoneilla
Tunne itsesi, ymmärrät muita

Kokeile katseen voimaa!

Jalkakäytävällä vastaasi tulee toinen kävelijä. Jomman kumman on väistettävä, muuten törmäätte toisiinne. Mutta kumpi ja mihin suuntaan?

  1. Anna merkki aikeistasi suuntamaalla katseesi selkeästi kadun oikealle tai vasemmalle reunalle. Vastaantulija ymmärtää aikeesi, kääntää katseensa vastakkaiseen suuntaan, ja ohitus sujuu mallikkaasti.
  2. Jos katsot vastaantulijaa silmiin, yhteentörmäys – tai ainakin steppaileva ohitussuunnan arvailu – on väistämätön. Ensin väistät vasemmalle, sitten oikealle, ja vastaantulija yrittää päättää, kummalta puolelta ohitus pitäisi tehdä. Katseen suuntaus selkeästi jalkakäytävän toiselle reunalle laukaisee tilanteen.

 

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen lopettanut hormoniehkäisyvalmisteen pari kuukautta sitten, ja minulle on tullut rajuja mielialavaihteluita päivittäin. Saan todella herkästi raivokohtauksia. Voiko tämä edelleen johtua pillereiden lopettamisesta vai onko taustalla jotakin muuta?

Hyvin haitallisia oireita ehkäisypillereiden lopettamisesta ilmenee harvoin. Osa kokee kuitenkin harmillisia oireita, kuten kierron epäsäännöllisyyttä sekä muutoksia ihossa. Keho totuttelee uuteen hormonaaliseen tilanteeseen. Ehkäisypillerin käytön aikana hormonaalinen tilanne on tasainen, kun munarakkulan kasvu ja ovulaatio ovat estyneet. Pillerissä olevat hormonit korvaavat kehon omaa hormonituotantoa. Kun niiden käyttö lopetetaan, oma hormonitoiminta käynnistyy, mikä voi aiheuttaa erilaisia tuntemuksia.

Pillerin lopetuksen jälkeen oma kuukautiskierto käynnistyy, yleensä samanlaisena kuin ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä. Yleisiä oireita kiertojen
käynnistyessä ovat muun muassa rintojen arkuus ja mielialanvaihtelu kierron vaiheiden mukaan. Myös hiustenlähtö tai karvan kasvun lisääntyminen voi liittyä ehkäisypillerien lopettamiseen, jos näihin oireisiin on ollut taipumusta ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä.

Tavallisesti keho tottuu pian uuteen tilanteeseen. Ihan heti hormonaalisen lääkityksen lopettamisen seurauksena elimistön hormonitasot voivat olla hetken hyvinkin matalat, ennen kuin munasarjan oma tuotanto lähtee jälleen käyntiin. Matalat ja sen jälkeen tavallista enemmän vaihtelevat hormonitasot voivat aiheuttaa mielialanvaihteluita ja esimerkiksi päänsärkyjä.

Kysyjä ei kerro, ovatko vuodot käynnistyneet normaalisti. Jos oma kuukautiskierto ei palaudu normaaliksi kuuden kuukauden kuluessa pillereiden lopetuksesta, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.