Suora katse on magneetti, joka vetää puoleensa. Kun siihen lisätään vielä hymy, väylä vuorovaikutukselle on auki.

Istut kokouksessa. Puheenjohtaja kysyy, kuka olisi vapaaehtoinen uuteen tehtävään. Kaikki tuijottavat papereitaan. Yksi nostaa päätään ja katsoo kohti puheenjohtajaa. Naps, tehtävä on hänen.

– Jos tuossa tilanteessa vielä hymyilee, lopputulos on selvä. Hymy varmistaa että olet avoin vuorovaikutukselle, toteaa professori Jari Hietanen Tampereen yliopiston psykologian laitoksesta.

Samanlaisessa tilanteessa olet, jos tarvitset neuvoja vieraassa kaupungissa. Etsit ihmisjoukosta ystävällisiä kasvoja. Marssit valitsemasi ihmisen luokse kysymään tietä tiedostamatta, että valitsit hänet katsekontaktin perusteella.

Silmänräpäys riittää

Kun näemme toisen ihmisen kasvot, aivoissamme alkaa valtava myllerrys. Aivot käsittelevät kaikkea sitä tietoa, jonka silmät meille tarjoavat.

Onko vastassani mies vai nainen, onko hän nuori vai vanha? Tunnenko hänet ennalta, onko hän samaa rotua kuin minä itse? Hymyileekö hän, onko hän vihamielinen?

Kaikesta tästä päättelemme silmänräpäyksessä, kuinka ihmistä kannattaa lähestyä vai kannattaako lainkaan aloittaa vuorovaikutusta. Toisen ihmisen katseleminen laukaisee meissä myös kysymyksen: mitä tuo toinen minusta ajattelee. Mietimme, mitä vastapuoli haluaa, mitä hän suunnittelee ja mitä hän aikoo tehdä seuraavaksi.

Kasvojen havaitsemisessa olemme aikamoisia asiantuntijoita. Opimme lukemaan kasvojen välittämää tietoa jo hyvin varhaisessa iässä.
Itse asiassa osa kasvojen havaitsemisen tarkkuudesta heikkenee vauvan kasvaessa.

– Alle puolivuotias kykenee tunnistamaan jopa apinayksilöt toisistaan, mutta taito katoaa, koska sillä ei ole käyttöä ihmisen elämässä, Hietanen tietää.

Aito hymy huomataan

Katseensuunnalla on suuri merkitys. Kohti katsovat kasvot ovat kuin magneetti, joka vetää puoleensa. Suoraan katsovat kasvot pomppaavat esiin sivuun katsovien joukosta. Hyvin nopeasti vilautelluista kasvokuvista koehenkilö huomaa automaattisesti ne, jotka katsovat suoraan kohti. Jo aivan pienetkin vauvat tarkkailevat pidempään kasvoja, jotka katsovat kohti kuin sellaisia, jotka katsovat muualle.

– Huomio on taattu, jos vauva näkee hymyilevät, suoraan häntä katsovat kasvot. Sen tietävät kaikki pientä lasta hoitaneet, Hietanen toteaa.

Tekohymy ei kuitenkaan kannata, sillä olemme hyviä tunnistamaan teeskennellyn ilmeen.

Kun hymyilemme, poskien lihakset ja silmän ympäristön lihakset supistuvat. Aidon ja tekohymyn erottaminen tapahtuu tiedostamatta, mutta tutkimuksissa niistä on löydetty eroavaisuuksia: aito hymy nostaa suupielet symmetrisesti ja kestää todennäköisesti pidempään kuin tekohymy.

– Kulmakarvojen alueen rypistyminen kielii usein tekohymystä, sillä siellä olevat lihakset aktivoituvat negatiivisissa tunteissa.

Vaara takanasi

Sivulle katsominen on sekin vahva viesti. Sivuun käännetty katse kertoo sen, mihin toisen ihmisen tarkkaavaisuus on suuntautunut. Jospa toinen on havainnut ympäristössä jotain niin kiinnostavaa ja tärkeää, että sinunkin on syytä katsoa sinne. Kenties takanasi vaanii vaara, joka sinun on oman hyvinvointisi takia huomattava.

Sivulle kääntynyt katse voi kieliä myös siitä, ettei puhuja ole kiinnostunut sinusta. Epäedulliseksi tämä muodostuu, jos puhujalla on viesti, jonka hän haluaa sinun kuulevan – ja muistavan hetkistä pidempään. Katsekontakti lisää takuuvarmasti sanoman mielessä pysymistä.

– Jos haluaa jättää pysyviä muistijälkiä, kannattaa suunnata katseensa kuulijaansa, Hietanen neuvoo.

Tunne näkyy naamasta

Tunnistamme kasvoista myös tunteita. Kasvot paljastavat niin ilon, surun, inhon kuin pelonkin, toiset vain tulkitsevat näitä tunteita paremmin kuin toiset.

– Kenellekään ei liene yllätys, että naiset ovat usein taitavampia naamanlukijoita kuin miehet. Sukupuoliero näkyy tutkimuksissa jo vauvoilla, Hietanen kertoo.

Koululaisia tutkittaessa ero tyttöjen ja poikien välillä tulee selvästi esille.

– Kenties tämä johtuu siitä, että tyttöjen elämässä toveruus nojaa sosiaaliseen herkkyyteen. Poikien elämässä pärjääminen perustuu toisenlaisten asioiden varaan: ystävät löytyvät vaikka samaa urheilulajia harrastavien piiristä.

Yhtä kaikki taitavia ilmeiden tulkitsijoita yhdistää sukupuolesta riippumatta sosiaalinen kyvykkyys. Parhaimmin ilmeitä lukevat ne, jotka ovat omasta ja toisten mielestä sosiaalisesti taitavia.

Peilin eteen

Ilmeiden tulkitsemisen taitoon vaikuttavat geenit ja ympäristö. Ympäristön vaikutus näkyy esimerkiksi pahoinpidellyissä lapsissa, jotka oppivat erottamaan vihantunteen muita herkemmin. Väkivallan uhka on tehnyt tästä taidosta heille elintärkeän.

Ilmeiden tunnistamista on mahdollista oppia kuten muitakin taitoja. Se vaatii ihmisten herkeämätöntä tarkkailua ja ilmeiden harjoittelua esimerkiksi peilin edessä.

Hietanen muistuttaa, että kasvojen lukutaitoa voi kehittää läpi elämän. Ikääntyminen ei heikennä kykyä tulkita ilmeitä.

– Terveet vanhukset, jotka ovat olleet sosiaalisesti herkkiä aikaisemmin, ovat sitä yleensä koko elämänsä ajan.

Asiantuntija  Jari Hietanen, professori, Tampereen yliopiston psykologian laitos

Lue lisää:
Rohkeasti paria etsimään
Hyvä mieli hormoneilla
Tunne itsesi, ymmärrät muita

Kokeile katseen voimaa!

Jalkakäytävällä vastaasi tulee toinen kävelijä. Jomman kumman on väistettävä, muuten törmäätte toisiinne. Mutta kumpi ja mihin suuntaan?

  1. Anna merkki aikeistasi suuntamaalla katseesi selkeästi kadun oikealle tai vasemmalle reunalle. Vastaantulija ymmärtää aikeesi, kääntää katseensa vastakkaiseen suuntaan, ja ohitus sujuu mallikkaasti.
  2. Jos katsot vastaantulijaa silmiin, yhteentörmäys – tai ainakin steppaileva ohitussuunnan arvailu – on väistämätön. Ensin väistät vasemmalle, sitten oikealle, ja vastaantulija yrittää päättää, kummalta puolelta ohitus pitäisi tehdä. Katseen suuntaus selkeästi jalkakäytävän toiselle reunalle laukaisee tilanteen.

 

Kuva Shutterstock.

Unettomuutta ei tarvitse hyväksyä. Kun sen syy selvitetään, pätevä hoitokin löytyy. Unilääkkeillä on taipumus pahentaa ongelmaa, mutta mitä ovat unta parantavat lääkkeet?

Moni ”huono nukkuja” tyytyy kohtaloonsa ja uskoo, ettei apua löydy. Iso joukko suomalaisia käyttää säännöllisesti nukahtamis- tai unilääkkeitä uskoen, että ilman lääkkeitä uni ei ainakaan tule.

Helsingin Uniklinikan ylilääkäri, neurologi Gabriele Sved on toista mieltä.

– Kenenkään ei tarvitse hyväksyä unettomuutta. Uniongelmille voi aina tehdä jotain, Sved vakuuttaa.

Hänen mukaansa on harmillista, että nukkumisen ongelmiin tarjotaan ensisijaisesti lääkehoitoa. Jopa 280 000 suomalaista käyttää vuosittain nukahtamis- ja unilääkkeitä.

– Ensin pitäisi tutkia ja selvittää unettomuuden syy. Jos häiriöt johtuvat esimerkiksi levottomat jalat -oireyhtymästä tai uniapneasta, hoidetaan sairautta. Jos masennuksesta, hoidetaan masennusta. Jos käy ilmi, että unettomuus johtuu pääasiassa stressistä, unilääkkeistä ei ole apua, Sved kertoo.

Lääkkeissä on eroa

Lääkkeetön hoito on tutkitusti tehokkain tapa helpottaa unettomuutta. Isossa kansainvälisessä tutkimuksessa seurattiin kolmea ryhmää. Yksi ryhmä käytti unilääkkeitä, toinen ryhmä sai elämäntapojen muutokseen tähtäävää unenhuolto-opastusta ja kognitiivista terapiaa. Kolmas sai molempia: lääkkeitä sekä opastusta ja terapiaa. Vuoden seuranta-ajan jälkeen kävi ilmi, että lääkkeetöntä hoitoa saaneet nukkuivat parhaiten.

Myös unettomuuden käypä hoito -suosituksen mukaan parhaat tulokset saadaan aikaan lääkkeettömästi, kognitiivisella terapialla.

Gabriele Sved ymmärtää, että unihäiriöistä kärsivä haluaa avun nopeasti ja nukahtamislääke voi olla lyhytaikaisessa käytössä paikallaan.

– Valitettavasti lääkkeet vievät usein ojasta allikkoon ja haitat kääntyvät nopeasti hyötyä suuremmiksi.

Unen laatu heikkenee, jolloin pitkäkään uni ei virkistä. Päivisin väsyttää, keskittymiskyky herpaantuu ja muisti pätkii. Lääkkeet aiheuttavat myös riippuvuutta.

Poikkeuksena ovat niin sanotut unta parantavat lääkkeet.

Ne ovat yleensä mielialalääkkeitä, jotka erittäin pienellä annostuksella parantavat unen laatua. Nämä lääkkeet eivät aiheuta toimintakykyongelmia tai riippuvuutta ja niiden teho säilyy myös pitkäaikaisessa käytössä.

Hae apua nopeasti

Uniongelmat ovat yksilöllisiä. Toiset eivät saa unen päästä kiinni, toiset heräilevät kesken unien. Joku on jatkuvasti väsynyt, vaikka nukkuisikin öisin. Mistä sitten tietää, milloin unettomuuteen tulisi hakea apua?

Ensin kannattaa miettiä, onko ongelma tilapäinen vai jatkunut jo pitkään.

– Jokainen nukkuu välillä huonosti. Esimerkiksi työpaikan menetys, läheisen kuolema tai muu stressaava tilanne voi viedä yöunet. Jos uniongelmat jatkuvat vielä 2–3 viikon kuluttua, olisi hyvä hakea apua, Sved neuvoo.

Unettomuudesta tulee ongelma siinä vaiheessa, kun väsymys ja keskittymisvaikeudet haittaavat arkea ja vetävät mielen matalaksi.

Hoitoon kannattaisi siis hakeutua nopeasti. Valitettavan monet unettomat kärvistelevät vuosia ennen avun hakemista. Noin 30 prosenttia suomalaisista kärsii tilapäisestä unettomuudesta. Ikääntyneistä jopa joka toinen nukkuu välillä huonosti.

Jos unihäiriöt jatkuvat yli kolme kuukautta, puhutaan kroonisesta eli pitkäaikaisesta unettomuudesta. Se vaivaa noin joka kymmenettä suomalaista, ja vanhetessa unettomuus lisääntyy.

Opitko unettomaksi?

Pitkäaikainen unettomuus on yleensä niin sanottua toiminnallista unettomuutta eli unettomaksi on opittu vuosien varrella. Nukkumaanmeno jännittää ja pelottaa, mikä vaikeuttaa nukahtamista entisestään.

– Toiminnallinen unettomuus alkaa tyypillisesti jostain tietystä elämäntilanteesta. Esimerkiksi tuoreen äidin yöt häiriintyvät imettämisen ja muun vauvanhoidon takia, mutta kun vauva vihdoin alkaa nukkua, äiti ei nuku. Myös jokin muu stressaava elämäntilanne, kuten työpaikan vaihdos tai opiskelujen aloittaminen, voi laukaista uniongelmat. Ja vaikka stressaava tilanne rauhoittuu, unettomuus jatkuu. Tällöin unettomuus on opittua.

Voi olla, että ongelman laukaissut tekijä ehtii vuosien varrella unohtua, mutta nukahtamisvaikeuksista tai yöheräilystä on tullut tapa.

Malta rauhoittaa ilta

Tehokkain keino hoitaa opittua unettomuutta ovat lääkkeettömät hoitokeinot, eli kognitiivis-behavioraalinen terapia unettomuuteen. Unioppaista ja netistä löytyy pitkä lista nukkumistottumuksiin ja elämäntapoihin liittyviä vinkkejä ja ohjeita, jotka kohentavat unta ja vireyttä.

Untaan voi huoltaa muun muassa oikeanlaisella liikunnalla ja ravinnolla sekä erilaisilla stressinhallinta- ja rentoutumiskeinoilla.

Gabriele Svedin mukaan keinoista tärkein on rauhoittuminen illalla ennen nukkumaanmenoa. Eli ei roikuta sähköpostissa tai sosiaalisessa mediassa, eikä sängyssä tehdä töitä tai katsota tv:tä.

– Älypuhelimet ja tietokoneet häiritsevät unta, sillä niiden voimakas valo estää nukahtamiseen tarvittavan melatoniinin tuotantoa.

Hänen mukaansa suomalaisilla on myös huono tapa juoda iltaisin kahvia tai teetä.

–Kofeiini on iso ongelma, sillä sen puoliintumisaika voi olla jopa 11 tuntia. Pienikin annos illalla voi aiheuttaa unettomuutta. Jos tietää kärsivänsä unettomuudesta, kahvia tai kofeiinipitoista teetä ei pitäisi juoda lainkaan kello 14:n jälkeen.

Alkoholi on Svedin mukaan yksi Suomen yleisimmistä unilääkkeistä, sillä se väsyttää ja voi auttaa jännittynyttä tai ahdistunutta nukahtamaan, mutta se pilaa unen. Uni katkeilee eikä virkistä.

Kun tutkii, tietää

Kun unettomuutta on jatkunut pidempään, kannattaa hakeutua asiantuntijan pakeille. Yleislääkäriltä tai työterveyslääkäriltä voi pyytää lähetteen jatkotutkimuksiin.

Jos unettomuus johtuu kivusta, oikea osoite on kivunhoidon spesialisti tai fysiatri. Jos yöllä on kroonista yskää, hengitysvaikeuksia tai astmaoireita, kannattaa kääntyä keuhkolääkärin puoleen.

Joskus huono nukkuminen, voimakas väsymys ja siitä aiheutuvat arjen ongelmat ovat seurausta sairaudesta, kuten uniapneasta tai levottomista jaloista. Diagnoosin voi saada neurologilta tai unispesialistilta, mutta yleislääkäritkin tunnistavat ne.

Gabriele Svedin mukaan on tavallista, että unettomuuden taustalla on useampia syitä, joten myös hoidon tulisi olla kokonaisvaltaista.

Helsingin Uniklinikalla asiakkaat täyttävät ennen vastaanotolle tuloa laajan kyselylomakkeen, jossa käydään läpi muun muassa unen laatuun, unirytmiin, mielialaan ja kuorsaukseen liittyviä asioita.

Vastaanotolla univaikeuksien todetaan usein johtuvan toiminnallisesta unettomuudesta, jolloin hoidoksi riittää useimmiten pari tapaamista unihoitajan kanssa.

Unihoitajan vetämässä pienryhmässä käydään läpi unenhuoltoon liittyviä asioita ja muita lääkkeettömiä hoitokeinoja. Menetelmät perustuvat kognitiivis-behavioraaliseen terapiaan, jossa opetellaan omaan elämäntilanteeseen sopivia selviytymistaitoja.

Mittaukset paljastavat

Aktigrafia on helppo ja edullinen unihäiriöiden perustutkimus. Se tehdään rannekelloa muistuttavalla laitteella, joka seuraa viikon ajan vuorokausirytmiä, unen laatua ja unenaikaista liikehdintää.

Mittaaminen on tärkeää, sillä iso osa huonosti nukkuvista ihmisistä arvioi unensa väärin.

– Ihminen saattaa kokea nukkuneensa vain tunnin yön aikana, mutta aivosähkökäyrä osoittaa uniajan olleen 5–6 tuntia. Joskus jo tieto unen todellisesta rakenteesta vähentää nukkumiseen liittyvää stressiä. Toisaalta monet hyvin nukkuvat arvioivat unensa laadun liian hyväksi, mutta tämä ei ole ongelma niin kauan kuin he kokevat olevansa virkeitä ja toimintakykyisiä, Gabriele Sved sanoo.

Unipolygrafia on laajempi unitutkimus. Siinä seurataan yhden yön ajan muun muassa aivosähkökäyrää, hengitystä, jalkojen liikehdintää ja sydämen rytmiä.

Unipolygrafia tehdään, jos ongelmien syyksi epäillään jotain muuta kuin klassista toiminnallista unettomuutta – esimerkiksi levottomat jalat -oireyhtymää tai uniapneaa. Tarkempi tutkimus on paikallaan myös silloin, kun unenhuolto ei tuota tuloksia tai on syytä epäillä, että unettomuus johtuu jostain sairaudesta.

Lisäksi uniklinikoilla voidaan tehdä erilaisia vireystilatutkimuksia. Jos epäillään uni-valverytmiongelmia, voidaan mitata melatoniinin eritys syljestä. kas väsymys ja siitä aiheutuvat arjen ongelmat ovat seurausta sairaudesta, kuten uniapneasta tai levottomat jalat -oireyhtymästä. Diagnoosin voi saada neurologilta tai unispesialistilta, mutta yleislääkäritkin tunnistavat ne. Jalkojen levottomuuteen on olemassa lääkitys, joka helpottaa unen saantia.

Uniliiton nettisivuilta löydät paikallisten uniyhdistysten yhteystiedot. Yhdistyksistä voit saada tietoa oman alueesi unihoitajista ja muista unihäiriöihin erikoistuneista terveydenhuollon ammattilaisista.

 

Asiantuntija: ylilääkäri, neurologi Gabriele Sved, Helsingin Uniklinikka.

Kuva Shutterstock

Terveen ihmisen ei tarvitse mennä luuntiheysmittauksiin. Mutta FRAX-mittaus on tarpeen, jos...

  • saat murtuman kaaduttuasi tai pudottuasi alle metrin korkeudesta.
  • vanhemmallasi tai sisaruksellasi on osteoporoosi.
  • kuukautisesi päättyvät reilusti ennen kuin täytät 50 vuotta tai ne ovat jääneet pois esimerkiksi syömishäiriön takia.
  • olet alipainoinen, käytät kortisonitabletteja suuria annoksia tai kärsit D-vitamiinin puutoksesta ja sinulla on lisäksi osteoporoosille altistava sairaus, kuten keliakia, nivelreuma tai tulehduksellinen suolistosairaus,
  • saat nikamamurtuman selkärankaan. Joskus ainoa merkki on pituuden väheneminen useammalla sentillä tai ryhdin romahtaminen.

Asiantuntija: Leo Niskanen, endokrinologian ylilääkäri, HYKS.

Lue lisää Osteoporoosin käypä hoito -suosituksesta.

Vierailija

Milloin luuntiheysmittaukseen?

Joka viides 50 vuotta täyttänyt mies saa vähintään yhden osteoporoosiperäisen murtuman ja naisista joka kolmas. Naisten suurempi lukumäärä johtuu siitä, että naisilla on hennompi luuston rakenne. 400 000 suomalaista sairastaa osteoporoosia (osteoporoosi eli luukato on luustoa haurastuttava ja luunmurtumille altistava yleissairaus) ja 400 000 suomalaista sairastaa osteopeniaa (osteporoosiin johtavaa alkavaa luukatoa). Osteoporoosilääkitystä syö n. 80 000 osteoporootikkoa. Suomessa syntyy yli 40...
Lue kommentti
Vierailija

Milloin luuntiheysmittaukseen?

Liukuesteet ei montaa euroa maksa. Luuston voi pitää kunnossa huolehtimalla siitä, että saa riittävästi proteiinia, C-vitamiinia (400mg), D-vitamiinia (50-100µg), magnesiumia (200-400mg) sekä K2-vitamiinia (50-100µg). Liikunta ennaltaehkäisee luukatoa oikean ravitsemuksen kanssa sekä auttaa myös luustoa tukevan lihaksiston ylläpidossa. Luukudos uusiutuu jatkuvasti luun hajoamisen ja luun muodostumisen vuorotellessa. Luuston haurastuminen vaivaa yhä useammin jo lapsuusiässä. Vuoden 2011...
Lue kommentti