Alzheimerin taudin puhkeaminen voi siirtyä jopa 5 vuotta, kun karsit lihaa ja kovaa rasvaa, suosit öljyä ja kasviksia.
Muistin vahvistaminen onnistuu samanlaisella ruoalla, joka on eduksi sydämelle. Siis paljon kasviksia, hedelmiä, marjoja ja pehmeitä rasvoja. Vähemmälle saa jäädä punainen liha ja kova rasva.
Aivojen kannalta hyvän valinnan tekee laittamalla leivälle margariinia ja salaattiin öljyä. Ruoanvalmistukseen aivosi valitsisivat öljyä. Avokado tai pieni kourallinen pähkinöitä tai manteleita on myös hyväksi.
Kovan rasvan osuutta saa vähennettyä karsimalla punaista lihaa. Terveyden kannalta sopiva annos on noin 70 grammaa päivässä. Se on murto-osa siitä muovirasiasta, jossa jauheliha meille myydään.
Fiksu valitsee fisua
Kaikenlainen kala on hyväksi aivoille, niin rasvaiset merikalat kuin sisävesien fisut. Sinne vain uuniin tai keittoon hauet ja ahvenet siinä missä lohet ja silakatkin.
Kalaöljyt eivät tutkimuksien mukaan ole yhtä edullisia Alzheimerin taudin eston ja hoidon kannalta kuin kala. On siis väliä, mistä omega-3-rasvahapponsa saa.
Useampi kala-ateria viikossa antaa aivoille niiden kaipaamat omega-3-rasvahapot sekä aimo annoksen D-vitamiinia.
Kurkumaa, kiitos!
Kurkuma antaa ruoalle ihanan kellertävän värin ja itämaisen tuoksun, mutta sitä kannattaa ripsauttaa ruokaan myös muistin takia. Vaikutusmekanismi on vielä epäselvä mutta yhteys muistisairauksien ehkäisyyn on totta. Alzheimerin tautia on vähiten Intiassa, missä mauste on suosituin.
Vitamiinileikki aivoille
Monet vitamiinit vaikuttavat aivojen toimintaan, mutta tärkeimpiä ovat D ja B12. D-vitamiinin puute voi heikentää muistiinpainamista ja uuden oppimista sekä aiheuttaa masennusta. B12-vitamiinin puutos puolestaan aiheuttaa väsymystä ja masennusta.
B12-vitamiinia saa vain eläinkunnan tuotteista, kuten kalasta, lihasta, maidosta ja munista. Vegaanit tarvitsevatkin purkkivitamiinia. Yli 65-vuotiaista joka kymmenellä on liian alhainen B12-vitamiinitaso johtuen huonontuneesta imeytymisestä. Se on helppo todeta verikokeella. Vakavia puutostiloja hoidetaan vitamiinipistoksilla, koska tablettien imeytyminen on epävarmaa.
B12-vitamiinia saat milligrammaa/100 g
- maksa 69,3
- silakka 13,0
- poron- ja hirvenliha 6,3
- kirjolohi 3,3
- kananmuna 2,5
- juusto 1,7
- naudanliha 1,4
- broilerin- ja kalkkunanliha 1,0
Lähde www.fineli.fi
Mitta käyttöön
Aivot voivat paremmin, kun kroppa on timmissä kunnossa.
Etenkin keskivartalolihavuutta tulisi välttää. Sydän- ja verisuonisairaudet, liikalihavuus, verenpaine ja korkea kolesteroli tekevät tuhojaan paitsi sydämessä myös aivoissa. Kun tiedetään, että monet muistisairaudet alkavat kehittyä jo parikymmentä vuotta ennen taudin puhkeamista, kannattaa paino ja ruokavalio laittaa kuntoon hyvissä ajoin.
Yli 70-vuotiaiden aivoille kunnon ruoka on tärkeämpää kuin painontarkkailu. Jos kuitenkin haluaa laihduttaa, se tulisi tapahtua liikkumalla, ei karsimalla ruokavaliota. Sen sijaan Alzheimer-potilas ei saisi enää laihtua, koska se huonontaa sekä henkistä että fyysistä kuntoa.
Asiantuntijana Raimo Sulkava, Itä-Suomen yliopiston emeritus geriatrian professori
Lue lisää
Ota lisää B12-muistivitamiinia
Pähkinä on terveyspommi
Kurkumaa muistille?
KUKA tänä päivänä VOI suositella margariinia syötäväksi. En tiedä yhtä prosessoitua kakkaa tässä maailmassa...
Kova rasva?
Elintarvikkeisiimme tunkeutuneita TODELLISIA kovia rasvoja ovat kasviöljyjen kemiallisessa kovetuksessa syntyvät synteettiset rasvayhdisteet.
Sodan jälkeiset vuosikymmenet kasviöljyjä osittaishydrattiin katalyyttisesti. Prosessissa muodostuvat transrasvahapot kovettivat öljyt kiinteiksi ”kasvirasvoiksi” ja margariineiksi, joiden myötä synteettiset transrasvahapot levisivät laajasti erilaisiin elintarvikkeisiin ja ravitsemukseen. Nyt pitkäaikaisen, tahattoman ihmiskokeen jälkeen transrasvahappojen on kiistattomasti osoitettu aiheuttavan sydänkuolemia. On suorastaan tragikoomista, että ravitsemusasiantuntijat ja heidän organisaationsa ovat vuosikymmenien ajan huolettomasti suosittaneet niitä sisältäviä tuotteita sydänterveellisinä. Onpa ostettu ja myönnetty oikein Sydänmerkkikin pakkauksiin.
Tosiasioiden edessä margariiniteollisuus on kuitenkin kiitettävän reilusti luopunut katalyyttisestä osittaishydrauksesta. Muutoksesta ei ole tosin pidetty suurta meteliä. Ravitsemusasiantuntijatkin ovat heille kiusallisesta asiasta hiiren hiljaa. Eipä silti, selittely ei auttaisikaan. Virheen myöntäminen antaisi kuitenkin edes jonkinlaisen vakuutuksen tieteellisestä rehellisyydestä.
Katalyyttisestä osittaishydrauksesta luopuminen ei ole poistanut kasviöljyjen kovettamistarvetta. Menetelmä on vain vaihtunut. Nyt kovettaminen tapahtuu katalyyttisen vaihtoesteröinnin avulla. Tässäkin prosessissa kasviöljyistä, lähinnä palmuöljystä, syntyy uusia, margariinin kovettavia, synteettisiä ”kasvirasvoja”, joita ihmiskunta ei ole aikaisemmin suuhunsa pistänyt.
En tunne yhtään pitkäaikaistutkimusta niiden fysiologisista vaikutuksista. Olen haastatellut useita asiantuntijoita, mutta heillä ei ole osoittaa nykyajan vaatimia turvallisuustutkimuksia, vaikka monet heistä suosittelevat näitä ”uusmargariineja”. Jos tämän lehden lukija tietää tällaisista tutkimuksista, pyydän kiitollisena toimittamaan tietoa niistä minulle.
Mietityttääkin, olemmeko taas uuden laajan ja pitkäaikaisen, mutta ei enää tahattomaksi tulkittavan ihmiskokeen äärellä? Eivätkö osittaishydrauksen seuraukset ole opettaneet meille mitään?
EU:n Elintarviketietoasetuksen 1169/2011 mukaan kasviöljyjen kovettamisesta tulee ilmoittaa pakkausmerkinnöissä. Yhdessäkään margariinipakkauksessa ei ole asetuksen vaatimaa merkintää kovetuksesta. Margariineja valmistavan teollisuuden mukaan kaikki Suomeen tuodut tai täällä valmistetut margariinit kuitenkin sisältävät vaihtoesteröityjä rasvoja. Niitä käytetään vain ja yksinomaan kasviöljyseoksien kovettamiseksi. Mitään muuta tarkoitusta niillä ei tuotteissa ole. Siten elintarviketietoasetuksen mukaan kuluttajalla on oikeus tietää, mitä hän tosiasiallisesti syö.
Katse kääntyy Elintarviketurvallisuusvirasto Eviraan. Miten se on varmistunut vaihtoesteröityjen kasviöljyjen pitkäaikaisen käytön turvallisuudesta? Miten se valvoo Elintarviketietoasetuksen päällysmerkintämääräyksien toteutumista? Olisiko jäänyt tekemättä jotakin, johon viimeistään nyt pitäisi tarttua?
http://kehittyvaelintarvike.fi/ajankohtaista/ke-2-2015-kolumni-mitka-ovatkaan-kovaa-rasvaa
Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
