Useimmiten, jopa neljässä tapauksessa viidestä, selkäoireiden taustalla vaikuttaa nikamavälilevyn rappeuma. Se aiheuttaa joillekin selkäkivun tai vaikuttaa kivun syntyyn. Rappeutuminen alkaa jo alle kaksikymppisenä, mutta selkäoireita on etenkin 30–60-vuotiailla.

Miten nopeasti ja minkälaisia rappeumia kukin saa, riippuu muun muassa perintötekijöistä. Osuutensa arvellaan olevan myös tapahtumilla ja tavoilla, jotka vauhdittavat ikärapistumista. Esimerkiksi liikkumattomuus voi nopeuttaa rappeutumista. Näyttöä on myös tupakoinnin vahingollisuudesta selälle.

VAIHE 0:
1–3-vuotiaana nikamavälilevystä häviää verisuonisto.Tämän jälkeen välilevyn ravinnonsaanti on passiivista, mikä altistaa sitä rappeutumiselle. Rappeutumisen edetessä välilevyn kyky sitoa vettä heikkenee ja nestepitoisuus vähenee.

VAIHE 1:
11–20-vuotiailla saattaa olla oireita lannerangassa. Alkavia rappeumamuutoksia ilmenee kymmenillä prosenteilla nuorista. Myös lieväasteisia välilevyn pullistumia voi esiintyä.

VAIHE 2:
20–35-vuotiailla välilevyn ulommaiseen syyrustoiseen kehään syntyy pieniä säteittäisiä repeämiä, joihin pursuu ytimen pehmeää ainetta. Välilevyn taaksepäin pullistumisesta voi seurata paikallista kipua. Jos hermojuuri jää puristuksiin, kipu säteilee jalkaan. Pullistuma voi olla vielä palautuva.

VAIHE 3:
Keski-iässä välilevyn ulommaisen kehän kestävyys ja joustavuus vähenee edelleen. Nikamien väliin syntyy epäsymmetrinen puristus, joka painaa yhä herkemmin välilevyn keskiosan pehmeää kudosta pullistumaan. Välilevyn haurastumisen ja repeämisen seurauksena välilevystä saattaa lähteä liikkeelle kappaleita. Voi syntyä palautumaton välilevytyrä.

VAIHE 4:
Ikääntyneillä häviää yhä enemmän nestettä alun perin yhtenäisestä välilevykudoksesta. Sen vuoksi välilevy menettää joustavuuttaan. Se muuttuu kapeaksi ja tiiviiksi, mikä vähentää nikamaparin liikkuvuutta. Välilevyn madaltuminen lisää nikamien välisten nivelten ja lihasten kuormitusta. Nikamien reunoihin kehittyy luupiikkejä, jotka osaltaan estävät yliliikkuvuutta. Luun liikakasvu voi myös ahtauttaa selkäydinkanavaa ja aiheuttaa pitkäkestoisia hermojuurioireita.

Vanhuudessa välilevyt ovat lopulta kuivia ja tiiviitä. Vierekkäiset nikamat kiinnittyvät toisiinsa ja tilanne vakiintuu merkittävistä muutoksista huolimatta. Näin luonto tekee saman, johon pyritään jäykistysleikkauksella.