Ei niin hyvää ettei huonoakin. Jos popsii liikaa vitamiineja ja muita antioksidantteja, kantasolut ovat vaarassa.
KUN VOI HAPETTUU, se härskiintyy. Liika happi tekee samaa kehossa: vapaat happiradikaalit vanhentavat solujamme ja ovat syyllisiä syövissä ja sydäntaudeissa. Happiradikaaleja kuitenkin tarvitaan.
– Elimistön korjauspakki eli kantasolut alkavat toimia vasta happiradikaalien ärsyttämänä, professori Anu Wartiovaara Helsingin yliopistosta kertoo.
Happiradikaalit pysyvät aisoissa antioksidanttien avulla. Niitä ovat monet vitamiinit ja flavonoidit. Solut tekevät antioksidantteja itse, niitä saa ruoasta, mutta yhä enemmän niitä otetaan pillereinä.
Antioksidantteja myydään, vaikka niiden varsinaista tehoa tai haittoja ei tunneta. Professori Anu Wartiovaaran mukaan purkkivitamiineista ja antioksidanttilisistä voi olla haittaa, kuten A- ja E-vitamiinitutkimuksissa on havaittu. Suurena annoksena yksittäinen aine voi suojata toista kudosta mutta jopa tuhota toisia soluja. Sekin tiedetään, että lihas ei kasva ilman happiradikaaleja, joiden toimintaa antioksidantit estävät. Treeni menee hukkaan, jos käyttää liikaa antioksidanttilisiä.Muun muassa ubikinonin väitetään suojaavan jopa Parkinsonin taudilta. Siksi siitä on kehitetty suurina pitoisuuksina kudoksiin pääseviä muotoja (esim. MitoQ). Sillä voi olla yllättäviä haittoja:
– Sellaiset annokset MitoQ:ta, jotka hyödyttävät kudosten toimintaa, voivat tappaa kantasolut. Erityisesti hermoston kantasolut ovat herkkiä MitoQ:lle.
Antioksidanttivalmisteiden haitat näkyvät arjessakin. Treeni menee hukkaan, jos niitä napsii liikaa, sillä lihaskaan ei kasva ilman happiradikaaleja.
– Terve ihminen, joka syö monipuolisesti, ei tarvitse purkkivitamiineja tai antioksidanttilisiä. Ne ovat jopa haitallisia.
Antioksidantit eivät tee enää hyvää, jos niitä saa liikaa.
Näin saat terveydelle tärkeitä antioksidantteja turvallisesti
E-VITAMIINIA on täysjyväviljassa, pähkinöissä ja rasvaisissa hedelmissä, kuten avokadossa. Vitamiini estää tyydyttämättömien rasvahappojen hapettumista, joten niistä saa suojaa sydämelleen ja verisuonilleen.
A-VITAMIININ ESIASTEET eli karotenoidit suojaavat kasvien ja ihmisten soluja ulkoisilta hyökkäyksiltä. Niitä on lehtivihanneksissa, oransseissa ja punaisissa kasviksissa sekä hedelmissä ja marjoissa.
C-VITAMIINIA saa tuoreista vihanneksista ja hedelmistä. Hapetusstressiltä suojelun lisäksi yksi sen tärkeistä tehtävistä on varmistaa raudan imeytyminen elimistössä.
FLAVONOIDIT, joita on paljon marjoissa, hedelmissä, manteleissa ja pähkinöissä, estävät ravinnon pilaantumista ja solujemme vanhenemista.
