Tietoisen läsnäolon harjoittelu joko meditoimalla tai mindfulnessilla parantaa mielenterveyttä ja helpottaa jopa painonhallintaa.

Tuoreen yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan meditoiminen voi lievittää monia psyykkisiä ongelmia ja stressin aiheuttamia vaivoja. Meditaatiomenetelmien avulla saattavat helpottua mm. masennus- ja ahdistusoireet.

Lähes viidenkymmenen tutkimuksen ja 3 500 potilaan yhteisanalyysi osoittaa erilaisten mindfulness-meditaatiomenetelmien vähentävän ainakin masennusoireita, ahdistuneisuutta ja kipuja. Ne voivat myös poistaa stressiä ja parantaa elämänlaatua yleisemmin, tulokset osoittavat.

Mindfulness-menetelmiä käytetään etenkin kognitiivisen psykoterapian piirissä.

Meditaation hyödyt näkyvät tulosten perusteella noin 8 kuukauden harjoittelun jälkeen, mutta osaa potilaista ne auttavat jo 3–6 kuukaudessa. Tällöin vaikutukset ovat kuitenkin pienempiä.

Ohjatut meditaatioharjoitukset saattavat lisäksi parantaa tarkkaavaisuutta, unta ja mielialaa sekä auttaa painonhallinnassa ja päihdevieroituksessa, mutta tältä osin tutkimusnäyttö on hyvin niukkaa. Tutkimukset eivät myöskään osoita meditaation olevan tehokkaampaa kuin esimerkiksi liikunnan, lääkkeiden tai terapioiden.

Tutkimus julkaistiin lääketieteellisessä JAMA Internal Medicine -lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim

Lue lisää: Löydä oma tekniikkasi rentoutua, Mistä lisää mielenrauhaa

Vierailija

Meditaatio hoitaa masennusta

Allekirjoitan ainakin oman kokemuksen perusteella. Itse kärsin aikaisemmin jonkinlaisesta masennuksesta tai ainakin melko negatiivisesta suhtautumisesta itseeni ja elämään. Joogan ja meditaation kautta olen saanut hurjasti apua tähän. Aluksi muutos tapahtui niin, että harjoitusten tuomien vaikutusten kautta pystyin paremmin kokemaan enemmän muun muassa ilon, onnellisuuden ja vapauden tunteita ja negatiivisilla ajatuksilla tai tunteilla rupesi olemaan yhä vähemmän jalansijaa. Tämäkin toki menee...
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Mieheni käyttää unilääkkeitä nukahtamiseen ja paetakseen todellisuutta. Viime aikoina olen huomannut aggressiivisuutta hänen käytöksessään lääkkeen ottamisen jälkeen – toki lievää mutta joka tapauksessa vierasta uhoa. Hän tekee asioita, joita ei normaalisti tee, ja hetken mielijohteesta. Hän käyttää unilääkettä ja kaikkea muutakin mitä käsiinsä saa, myös alkoholia niiden kanssa. Kyse on mielestäni riippuvuudesta. Nyt kuitenkin haluaisin tietää, muuttaako unilääkkeiden pitkäaikainen käyttö (5 v) ihmisen persoonallisuutta?

Pitkäaikaisen unilääkkeiden käytön ei tiedetä muuttavan ihmisen persoonallisuutta. Miehesi muuttuneen käytöksen taustalla on luultavasti ongelmat, jotka saavat hänet käyttämään pakonomaisesti tavanomaista suurempia annoksia unilääkkeitä ja samanaikaisesti myös alkoholia.

Tilanne ei selviä ennen kuin miehesi kykenee puhumaan niistä ongelmista, jotka ovat hänen muuttuneen käytöksen ja pakonomaisen unilääkkeiden ja alkoholin käytön taustalla.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

5 vaaranmerkkiä ja 10 askelta kohti parempaa oloa.

  1. KIUKKUISUUS Jatkuva ärtymyksen tunne, erityisesti pinnan palaminen kotona. Tavallisia ovat myös yllättävät ja voimakkaat tunteenpurkaukset. Tunnelma on kireä eikä mikään naurata.
  2. STRESSIOIREET Päänsäryt ja selkäkivut lisääntyvät, sydän hakkaa, vatsa oireilee ja unihäiriöt piinaavat. Sosiaalinen elämä ei kiinnosta. Mieli tekee makeaa ja vain alkoholi antaa rentoutusta.
  3. JATKUVA VÄSYMYS Uni ei virkistä. Jatkuva väsymys, nukahtamisvaikeudet ja keskellä yötä heräily voivat olla merkkejä uupumuksesta tai masennuksesta. Iltaisin tekee mieli vain vajota sohvalle.
  4. MIELIALAN LASKU Suhtaudutko asioihin yhä useammin kielteisesti? Onko töissä kivaa? Menetkö mielelläsi töihin? Saatko aikaan sen, mitä pitääkin? Jaksatko liikkua tai harrastaa töiden jälkeen? Vai huomaatko miettiväsi murheita ja kokevasi itsesi entistä huonommaksi.
  5. TYÖ EI KIINNOSTA Et jaksa enää innostua mistään eikä luovuus kuki. Asenne työtä ja itseä kohtaan muuttuu kyyniseksi. Työ alkaa tuntua turhalta tai mahdottomalta.

10 askelta ylös uupumuksesta

  1. ARVIO TILANNE: Pysähdy. Mieti, mistä tilanne johtuu. Mitä tästä seuraa, jos jatkat näin? Voitko tehdä jotain toisin? Voitko ottaa aikalisän?
  2. ETSI APUA: Kuka tai mikä voisi auttaa sinua? Voitko keskustella esimiehen kanssa? Miten työt voisi organisoida? Auttaisiko työterveyshuolto?
  3. OTA LUPA LEVÄTÄ: Jokaisessa päivässä tulisi olla hetkiä rentoutumiselle. Osaatko antaa asioiden vain olla? Jos työssä on tiukkaa, vapaa-ajan olisi hyvä olla ohjelmoimatonta.
  4. MÄÄRITTELE ARVOSI: Mieti ja kirjoita paperille, mikä Sinulle on elämässä tärkeää? Mille asioille haluat antaa aikaasi ja uhrata voimiasi? Mistä haluaisit, että Sinut muistetaan?
  5. HUOMAA TOIMINTASI: Osaatko kieltäytyä ylitöistä vai uhraudutko aina? Tunnetko syyllisyyttä, jos pidät puolesi?
  6. KIITÄ ITSEÄSI: Kun lähdet töistä, tee kerrankin lista kaikesta siitä, mitä olet saanut päivän mittaan aikaan. Kiitä itseäsi! Muista, että vähempikin riittää.
  7. KERÄÄ OIVALLUKSET: Ota talteen kultajyvät eli onnistumiset matkan varrelta. Mikä on toiminut ja miksi?
  8. KOKEILE MUUTOSTA: Etsi eri toimintamalleja. Yritä toimia hiukan toisin. Sekin on osa muutosta, että hyväksyt sen, ettet aina pysty etkä onnistu.
  9. HYVÄKSY LEMPEÄSTI: Myötätuntoa voi harjoittaa itseäänkin kohtaan. Muista kuitenkin, että asenteesi toisiin vaikuttaa siihen, miten itseesi suhtaudut.
  10. PYSY NYKYHETKESSÄ: Harjoittele tuomaan ajatukset nykyhetkeen. Päästä irti menneistä ja tulevista, sillä nyt kaikki saattaa olla aivan hyvin. Tällä minuutilla ei ole mitään hätää.

Asiantuntija: kuntoutuspsykologi Heli Nurmi, Härmän Kuntoutus oy.