voi, kova rasva
Kuva Shutterstock

Ei ole. Tutkimusnäyttö on selkeää: kovat rasvat ovat terveydelle haitaksi ja kasvirasvat hyväksi. Lue miksi.

Tyydyttynyt eli kova rasva lisää veren huonoa LDL-kolesterolia, joka saostuu verisuonten seinämiin ja ahtauttaa niitä. Tyydyttymätön eli pehmeä rasva taas pienentää LDL-kolesterolipitoisuutta ja samalla vähentää verisuonten ahtautumisen todennäköisyyttä. Se myös sisältää elimistölle välttämättömiä rasvahappoja.

Voista noin 70 prosenttia on kovaa rasvaa ja välttämättömiä rasvahappoja vain pienet määrät. Siinä on myös kolesterolia, ja osalla ihmisistä sekin nostaa vielä lisää veren huonoa kolesterolia.

Enemmistö suomalaisista käyttää voi-kasviöljyseoksia eikä puhdasta voita. Niissäkin kasviöljyn osuus jää suhteellisen pieneksi. Vielä parempi vaihtoehto olisi käyttää paistamiseen ja leivän päälle puhtaita kasviöljyjä ja kasviöljyvalmisteita.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kun rajoittaa voin ja voi-kasviöljyseosten käyttöä, myös suolan saanti vähenee: ne ovat useimmiten suolaisempia kuin kasviöljypohjaiset valmisteet.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Voin maun salaisuus onkin ehkä juuri sen suolaisuudessa. Sokkotestauksissa ihmiset eivät ole osanneet erottaa, mitä rasvaa testiruokaan on käytetty, kunhan suolan määrä on ollut kaikissa sama. Silloin öljyllä, voilla ja margariinilla valmistettu maistuu samalle.

VINKKI

Jos käytät voita maun vuoksi, kokeile kasviöljyä, johon lisäät hiukan suolaa. Saat vastaavan maun terveellisemmällä rasvalla.

 

Lue lisää sydämelle hyvää tekevistä Sydänmerkkiruokaohjeista

Asiantuntija: ravitsemusterapian professori Ursula Schwab, Itä-Suomen yliopisto.

Vierailija

Suomalaisen tutkimuksen mukaan, insuliiniresistenssi lisää sydänkuolemia 900% mutta maan lääketieteen eliitti pitää kynsin ja hampain kiinni entisestä kasvojen menettämisen pelosta kaikkien ihmisten vahingoksi.

Kolesteroli- ja kaloriteoriat ovat kuolleet. Pitäisi keskittyä todelliseen syyhyn eli insuliiniresistenssiin. 

Statiinien tutkimuksessa vallitsee massiivinen harha, joka lähtee jo niiden perimmäisestä käyttötarkoituksesta. Niillä pystyy alentamaan veren LDL-kolesterolin tasoja, mutta varsinainen hyöty sydänsairauksien ehkäisyssä on 1-2 prosentin luokkaa, jos sitäkään. Valtaosa ihmisistä syö statiineja turhaan: 60 ihmisen pitää syödä niitä 5 vuotta, että 1 säästyisi sydänkohtaukselta ja samaan aikaan yksi 50:stä saa diabeteksen ja 1:lle kymmenestä tulee lihasvaurioita. 

Moni kuolee äkillisesti sydänkohtaukseen, vaikka verisuonet ovat täysin auki. Sydänkuolema sinänsä on edelleen suuri arvoitus. Lääketeolllisuus on vääristänyt käsitystämme koko aiheesta. Tällä hetkellä 75% sairaalaan tuoduilla sydänkohtauspotilailla on normaali tai normaalia alempi kolesterolitaso. Tästä ei haluta puhua, ettei lääkekauppa häiriinny.

Kokonaiskolesteroliarvot vaihtelevat jopa yhden päivän sisällä. Jos kolesterolia mitataan pitkin päivää, arvot saattavat muuttua jopa 10% .

Kesällä ja talvellakin väestön kolesterolitarvot muuttuvat. Vaihteluun vaikuttavat monet tekijät.

Kokonaiskolesterolilla ei ole mitään tekemistä ihmisen terveyden kanssa. Samoin kun tyydyttyneillä rasvoilla ei ole tekemistä sydänterveyden kanssa.

Vähän enemmän terveyden kanssa on tekemistä HDL:llä eli hyvällä kolesterolilla ja LDL:llä eli huonolla kolesterolilla. Näistä tärkeämpi on HDL.

HDL ja LDL hajoavat vielä erilaisiksi yhdisteiksi, joilla terveyttä voidaan myös arvioida.

Yli puolet infarktin saaneista omaavat alle 5 kokonaiskolesterolin Suomessa.

Lisäksi infarkteja on kahta erilaista:

Aivoinfarkti on sairaus, jossa osa aivokudoksesta jää ilman happea ja tuhoutuu. Syynä on aivovaltimoiden tukkeutuminen. Useimmiten tukkeuma johtuu verihyytymästä ahtaassa valtimossa, mutta se voi syntyä myös muualta tulleesta hyytymäpalasesta. Tarkkaa syytä tähän ei tiedetä, mutta riskitekijöitä on paljon.

Sydäninfarkti tarkoittaa hapenpuutteen aiheuttamaa paikallista sydänlihaskuoliota. Sydäninfarkti johtuu lähes aina sepelvaltimotaudista eli verisuonten kalkkeutumisesta. Tähänkään syynä ei ole kolesteroli. 

Usein myös kuuluu puhuttavan "kovat" ja "pehmeät" rasvat. Termit ovat täysin harhaanjohtavia. Kovat ja pehmeät rasvat ovat propagandistisia myyntisloganeita. Ravitsemustutkimus ja -fysiologia eivät niitä tunne eikä kenenkään tulisi käyttää kyseisiä termejä.

Ihan vaan kertauksen omaisesti tiedoksi: tyydyttyneet rasvat eivät vaikuta sitä eikä tätä sydän- ja verisuonitauteihin. Ns. huonoa kolesterolia (LDL) on sekä hyvää että huonoa. Huonoa se on pienipartikkelisena massana ja voi tällöin epäsuotuisissa oloissa myötävaikuttaa plakkien syntyyn verisuonissa. Hyvää se on suuripartikkelisena. Aina se on välttämätöntä elimistön aineenvaihdunnalle, erityisesti aivoille. Elimistö valmistaa itse pääosan kolesterolista, vain 20-30 prosenttia tulee ravinnosta. Tyydyttyneitä rasvoja sisältävä ravinto tuottaa suuria LDL-partikkeleita. Siis erityisen hyviä!

Kolesterolilääkkeet ovat nykypäivän lääketeollisuuden kultakaivos. Tutkimuksiakin ovat varjostaneet sidonnaisuudet kolesterolilääkebisnekseen. Kun puhutaan virallisista ravintosuosituksista, kyseessä on enemmänkin poliittinen kannanotto.

Näistä asioista on kirjoitettu tietoa jo kokonainen kirjastollinen, joten suomalaisten usko lekureihin ja heidän lääkityksiinsä on lähinnä rikollista toimintaa.

Vierailija

Ikääntyessään verisuonet tukkeutuvat kalkista. Ja tämä kalkkeutuminen alkaa jo varhaisnuoruudessa, jos on väärät elintavat. Kalkkeutuminen nostaa myös verenpainetta.

Verisuoni- ja luustonterveyden kannalta tärkeimmät ravinteet ovat kaikki antioksidantit (marjat, kasvikset, juurekset, vihannekset, hedelmät), C-vitamiini, D-vitamiini, magnesium, kalan Omega-3 -rasvahapot (EPA ja DHA) ja K2-vitamiini, joten varmista näiden riittävä saanti ruuasta ja lisäravinteista.

Tähän kalkkeutumiseen ei auta margariinit eikä statiinit, koska ne eivät ehkäise tai vähennä verisuonten kalkkeutumista. Statiinit lisäävät myös dementiaan sairastumista ja myös monet muutkin lääkkeet. Statiinien on todettu lisäävän verisuonten kalkkeutumista sekä altistavan II-tyypin diabetekselle. FDA varoitti jo vuonna 2012 statiinien haittavaikutuksista ihmisten kognitiivisiin toimintoihin. Lääkkeen todettiin aiheuttavan muun muassa muistin menetystä ja sekavuutta. Lipitor atorvastatiinin pakkausselosteesta löytyy haittavaikutuksista kohta: muistin heikentyminen.

Ennen statiinilääkityksen määräämistä pitää tiedostaa, että statiini aiheuttaa myös harmaakaihia. Silmäterän kalvot tarvitsevat korkean kolesterolipitoisuuden, jotta eivät sameutuisi. Kun statiini alentaa kolesterolitasoa, silmäterän kalvon läpinäkyvyys alkaa heiketä ja harmaakaihi kehittyä. Matalan kolesterolitason vaikutus harmaakaihin normaalia nopeampaan syntymiseen on todettu sekä eläinkokeissa että ihmistutkimuksissa.

Lihaskipujen lisäksi kolesterolilääkitys vaikuttaa aivotoimintaan. Aivojen magneettikuvaus paljasti merkittävän eron aivotoiminnassa ennen statiinien käyttöä ja käytön aikana.

Tanskalaistutkimus kertoo statiinin aiheuttamista hermostosairauksista. Sen mukaan statiinia korkeintaan kaksi vuotta käyttäneillä oli 14-kertainen riski saada ääreishermostosairaus verrattuna niihin, jotka eivät käytä statiinia. Kun statiinin käyttö oli jatkunut yli kaksi vuotta, riski nousi 26-kertaiseksi.   Lähde: Statiinin uhrit, Atar, 2013

Sisältö jatkuu mainoksen alla