syöpä, ruoka
Kuva Shutterstock

Jopa puolet syövistä olisi ehkäistävissä viisailla elämäntapavalinnoilla. Mitä ne ovat ja mitä ne eivät ole, kiistellään keskustelupalstoilla. Me kysyimme asiantuntijalta.

Onko valkoinen sokeri on pikaruokaa syöpäsoluille?

Kaikki sokerit – kuten ylipäätään kaikki hiilihydraatit – hajoavat ruoansulatuskanavassa glukoosiksi ja fruktoosiksi, olivatpa ne sitten peräisin porkkanasta tai leivoksesta. Sekä syöpäsolut että terveet solut käyttävät glukoosia eli rypälesokeria energianlähteenään.

Koska syöpäsolut kasvavat yleensä huomattavasti nopeammin kuin terveet solut, niillä on erityisen suuri glukoosin hinku. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että esimerkiksi karkkien sokeri ruokkisi nimenomaan syöpäsoluja. Elimistö ei valikoi, mille soluille heltiää glukoosia ja mille ei.

On järkevää rajoittaa lisättyä sokeria sisältävien ruokien ja juomien käyttöä, koska silloin ruokavaliosi paranee ja vältät lihomista. Ylipainoisuus lisää riskiä sairastua useisiin syöpiin.

Tieteellisen tiedon valossa on virheellistä väittää, että sokeri ruokkisi juuri syöpäsoluja. Sokeri ei saa syöpää kasvamaan nopeammin eikä vähentämällä sokeria voi hidastaa syöpäsolujen kasvua.

Antavatko ravintolisät ekstrasuojaa elimistölle?

Olet varmasti kuullut väitteen, että nykyinen ruokamme on niin köyhää, ettei se pysty suojaamaan elimistömme soluja. Suoja-aineet on sen vuoksi otettava erikseen pillereinä. Tiede ei tue tätäkään myyttiä, vaan päinvastoin moni ravintolisä näyttää olevan jopa vaaraksi.

Esimerkiksi päivittäisellä E-vitamiinin käytöllä on todettu yhteys eturauhassyöpään ja valmisteista saatu beetakaroteeni, eli A-vitamiinin esiaste, saattaa lisätä keuhkosyövän riskiä tupakoitsijoilla.

Tutkimuksen mukaan niillä miehillä, joiden veressä on paljon seleeniä, aggressiivisen eturauhassyövän riski lähes tuplaantui, kun he nauttivat seleenipitoisia ravintolisiä.

Kaiken käytettävissä olevan tiedon perusteella saat tavallisesta tasapainoisesta kasvisvoittoisesta ruokavaliosta riittävästi terveytesi kannalta olennaisia ravintoaineita, vitamiineja, hiven- ja kivennäisaineita. Suomessa poikkeus on D-vitamiini, jota suositellaan ravintolisänä talviaikaan.

Tutkimuksissa ei ole saatu näyttöä siitä, että vitamiinivalmisteita käyttämällä voisi vähentää syövän vaaraa. Joskus ravintolisistä on päinvastoin haittaa.

Lisääkö kahvinjuonti syöpäriskiä?

Sitkeänä elää uskomus siitä, että koska kahvi ärsyttää joidenkin vatsaa, se myös lisää pahanlaatuisten muutosten mahdollisuutta suolistossa. Kahvinjuonnille ei ole olemassa suosituksia syövän näkökulmasta, koska tutkimustietoa aiheesta ei ole vielä riittävästi.

Jonkin verran on näyttöä siitä, että kahvin (myös kofeiinittoman) juonti vähentää kohdunrungon ja eturauhasen syöpäriskiä. Kahvin suojaava vaikutus saattaa syntyä kahvihappojen avulla, sillä ne toimivat voimakkaina antioksidantteina.

Syöpäriskin kannalta olennaista on, mitä kahvin seassa on. Jos kahvissasi on reilusti sokeria ja syöt sen kera paljon makeita leivonnaisia, silloin kahvihetket altistavat ylipainolle ja syöpäriski lisääntyy.

Nykyisen tietämyksen perusteella kohtuullinen kahvittelu on paikallaan. Kahvilla voi jopa olla suojaava vaikutus tiettyjä syöpiä, kuten monia muitakin kroonisia sairauksia, vastaan.

Suojaako punaviini suojaa?

Punaviini sisältää rypäleistä peräisin olevia flavonoideja, jotka toimivat antioksidantteina. Laboratoriossa ne suojaavat soluja hapen vanhentavalta vaikutukselta. Viinin on siksi ajateltu olevan terveellisempää alkoholia. Näin ei kuitenkaan ole.

Alkoholi sisältää runsaasti energiaa, joka altistaa lihomiselle ja lisää näin syöpäriskiä. Alkoholi sisältää myös etanolia, joka voi toimia liuottimena tupakan tai ympäristön muille karsinogeeneille. Lisäksi etanoli muuntuu elimistössä asetaldehydiksi, joka luokitellaan syöpää aiheuttavaksi aineeksi.

Jopa kymmenen gramman päivittäinen alkoholiannos, toisin sanoen lasillinen olutta, viiniä tai väkeviä, kohottaa rintasyöpäriskiä. On myös huomioitava, että juominen ja tupakointi yhdessä lisäävät suun ja nielun alueen syöpäriskiä huomattavasti enemmän kuin kumpikaan erikseen.

Syöpävaaran näkökulmasta ei siis ole eroa sillä, mistä juomasta alkoholisi saat. Ratkaisevampaa on, kuinka paljon juot eli kuinka paljon etanolia elimistöösi kertyy.

Syöpäriskin osalta alkoholi on armoton. Turvarajoja ei ole, vaan riski nousee käytetyn alkoholimäärän myötä. Alkoholin käyttö lisää useiden syöpien vaaraa.

Lisääkö liian ”hapan” ruoka syöpävaaraa?

Joskus kuulee väitettävän, että hapan ruokavalion tekee verestä liian ”hapanta”, mikä lisää syöpäriskiä. Kehoa happamoittavia ruoka-aineita ovat esimerkiksi liha, maito-ja viljatuotteet sekä sokeri. Tästä syystä ruokavalioon pitäisi lisätä emäksisiä elintarvikkeita, kuten vihanneksia ja hedelmiä.

Todellisuudessa munuaiset pitävät tarkasti huolen siitä, että veri pysyy hieman emäksisenä. Kaikki ylimääräinen happamuus tai emäksisyys yksinkertaisesti poistuu virt-san mukana. Säilyttääkseen oikean tasapainon kehossa munuaiset muuttavat virtsan koostumusta riippuen siitä, mitä olet syönyt.

Vaikka kasvisten ja vihannesten runsas syöminen on erittäin suositeltavaa, sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, kuinka emäksinen elimistösi on.

Väite happaman ruoan vahingollisuudesta on hölynpölyä. Totta on, että syöpäsolut eivät voi elää liian emäksisessä – tai happamassa – ympäristössä, mutta niin ei voi mikään muukaan elimistön solu.

Asiantuntija: Sanna Ritola, laillistettu ravitsemusterapeutti, Suomen Syöpäyhdistys ry.

Vierailija

Voiko syöpää torjua syömällä?

D-vitamiinin puute lisää riskiä sairastua moneen eri syöpään. Toki pitää myös muutenkin syödä kunnon ruokaa ja paljon kasviksia. Syöthän D-vitamiinia? Suomessa paljas iho muodostaa auringosta D-vitamiinia keskikesällä ja keskipäivällä. Talvella D-vitamiinia ei saa lainkaan auringosta. Ruuasta D-vitamiinia saa muutaman mikrogramman päivässä, riippuen mitä syö. Suomessa alle 1-vuotias saa tippapullosta D-vitamiinia 10µg / vrk ja korvikkeesta (1dl korviketta sisältää 1,1 - 1,3µg D-vitamiinia) 5-...
Lue kommentti
Vierailija

Voiko syöpää torjua syömällä?

D-vitamiinin puute lisää riskiä sairastua moneen eri syöpään. Toki pitää myös muutenkin syödä kunnon ruokaa ja paljon kasviksia. Syöthän D-vitamiinia? Suomessa paljas iho muodostaa auringosta D-vitamiinia keskikesällä ja keskipäivällä. Talvella D-vitamiinia ei saa lainkaan auringosta. Ruuasta D-vitamiinia saa muutaman mikrogramman päivässä, riippuen mitä syö. Suomessa alle 1-vuotias saa tippapullosta D-vitamiinia 10µg / vrk ja korvikkeesta (1dl korviketta sisältää 1,1 - 1,3µg D-vitamiinia) 5-...
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Luin amerikkalaistutkimuksen, jonka mukaan fruktoosi on epäterveellistä. Koe oli tehty makeutetuilla juomilla. Entä kaupassa myytävä hedelmäsokeri, jota käytän jälkiruoissa ja leivonnassa? En osta kaupasta herkkuja, limsoja enkä mehuja, sillä niissä on hurjasti piilosokeria. Jos jotain herkkua haluan, leivon itse. Tavakseni on tullut vähentää resepteissä sokeria. Kokonaan ilman makeaa ei pysty tässä elämässä olemaan. Olen huomannut, että fruktoosi on niin makeaa, että sitä riittää pienikin määrä. Voiko fruktoosi olla haitallista silloinkin, kun sitä käyttää näin?

Fruktoosin eli hedelmäsokerin runsaan saannin on todettu vaikuttavan epäedullisesti  maksan aineenvaihduntaan. Kuten kysyjä tuo esille, makeutetut juomat ovat tässä suhteessa ne elintarvikkeet, joihin on syytä kiinnittää huomiota.

Yhdysvalloissa käytetään juomien makeuttamisessa runsasfruktoosis ta maissisiirappia. Tämä on ongelmallista, sillä juomien käyttö voi olla runsasta, jolloin fruktoosin saanti nousee hyvin suureksi. Vastaavia määriä fruktoosia on vaikea saada muualta.

Hedelmiä ja marjoja ei fruktoosin vuoksi tarvitse välttää. Niiden terveysvaikutukset on vakuuttavasti dokumentoitu osana terveyttä edistävää ruokavaliota. Mehuista on juomasuosituksen mukaan syytä suosia täysmehuja ja niitäkin korkeintaan lasillinen päivässä aterian yhteydessä.

Kysyjän sokerin saanti vaikuttaa olevan maltillista, joten nykyisiä sokerinkäyttötottumuksia voi hyvin jatkaa. Kysyjän havainto siitä, että hedelmäsokeri on tavallista sokeria makeampaa, pitää paikkansa, joten sitä tarvitaan saman makeuden saavuttamiseksi tavallista sokeria vähemmän.
 

Ursula Schwab
ravitsemusterapian professori

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Vierailija

Onko fruktoosi pahaa sokeria?

Ainoastaan hiilihydraattien kokonaismäärällä on merkitystä, koska niistä yksikään gramma ei mihinkään häviä. Se, että muuttuuko se hiilihydraatti (ns. hitaat ja nopeat) tunnin päästä glukoosiksi vai 3 tunnin päästä ei ole mitään merkitystä, vaikka näin meille on valehdeltu jo iät ja ajat mm. virallisen tahon puolelta. Tavan kansa kuluttaa hyvin vähän hiilihydraatteja päivässä ( alle 150 grammaa) ja näinollen loppu muuttuu rasvaksi elimistöön ja lopulta rasvoittaa myös maksan. Näin ihminen lihoo...
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Suu kaipaa makeaa, mutta onko se viisaampaa nauttia vanhana kunnon sokerina vai uusina makeutusaineina?

Jokainen on varmasti törmännyt kaupan hyllyllä herkulliselta näyttävään tuotteeseen, jonka kyljessä komeilee teksti “sokeriton”.  Millä nämä tuotteet makeutetaan ja onko makeutusaineiden käytöllä samanlaisia terveyshaittoja kuin sokerilla? Kokosimme keskeisiä faktoja makeutusaineiden ja sokerin eroista.

Millä aineilla sokeri korvataan “sokerittomissa” tuotteissa?

Yleisimpiä elintarvikkeissa käytettyjä keinotekoisia makeutusaineita ovat aspartaami, asesulfaami-K, sakariini ja syklamaatti. Lisäksi makeuttamiseen käytetään luonnollisia sokerialkoholeja, kuten ksylitolia.

Sisältävätkö makeutusaineet vähemmän kaloreita kuin sokeri?

Useat makeutusaineet sisältävät hyvin vähän, jos lainkaan kaloreita. Kalorimäärä pysyy alhaisena myös siksi, että makeutusainetta tarvitaan usein pienempi määrä saman makeuden saavuttamiseksi. Esimerkiksi aspartaami on 200 kertaa makeampaa kuin sokeri, jolloin sen käyttömäärä voidaan pitää hyvin pienenä.

Kumpi on parempi hampaille, sokeri vai makeutusaineet?

Sokeri aiheuttaa happohyökkäyksen ja aiheuttaa näin reikiintymistä. Useimmilla makeutusaineilla ei ole tällaista vaikutusta. Hampaille harmittomia ovat esimerkiksi aspartaami ja asesulfaami K. Makeutuksessa käytetyistä sokerialkoholeista ksylitoli jopa edistää hampaiden terveyttä, sillä se estää reikiintymistä. Sen makeutus teho on yhtä suuri kuin sokerin ja sitä käytetäänkin usein purukumien ja pastillien makeuttamiseen.

 

Onko makeutusaineiden käyttö turvallista?

Makeutusaineiden kaikkia pitkäaikaisvaikutuksia ei vielä tiedetä, mutta nykytietämyksen valossa niiden kohtuullinen käyttö on turvallista. Makeutusaineiden runsaalla käytöllä on kuitenkin todettu olevan samoja terveyshaittoja kuin sokerilla. Niiden säännöllinen runsas käyttö kasvattaa riskiä sydän- ja verisuonisairauksiin, sekä aikuisiän diabetekseen.

Kaikille makeutusaineille ei ole asetettu päivittäistä saantisuositusta, mutta esimerkiksi aspartaamin enimmäissuositus vuorokaudessa on 40 mg painokiloa kohti. Esimerkiksi 70-kiloisella henkilöllä määrä täyttyy neljästä litrasta virvoitusjuomia.

 

Kirjoittaja opiskelevat Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa terveystieteiden kandidaatti- ja maisteriohjelmassa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Terveystieteet, liikuntatieteellinen tiedekunta