syöpä, ruoka
Kuva Shutterstock

Jopa puolet syövistä olisi ehkäistävissä viisailla elämäntapavalinnoilla. Mitä ne ovat ja mitä ne eivät ole, kiistellään keskustelupalstoilla. Me kysyimme asiantuntijalta.

Onko valkoinen sokeri on pikaruokaa syöpäsoluille?

Kaikki sokerit – kuten ylipäätään kaikki hiilihydraatit – hajoavat ruoansulatuskanavassa glukoosiksi ja fruktoosiksi, olivatpa ne sitten peräisin porkkanasta tai leivoksesta. Sekä syöpäsolut että terveet solut käyttävät glukoosia eli rypälesokeria energianlähteenään.

Koska syöpäsolut kasvavat yleensä huomattavasti nopeammin kuin terveet solut, niillä on erityisen suuri glukoosin hinku. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että esimerkiksi karkkien sokeri ruokkisi nimenomaan syöpäsoluja. Elimistö ei valikoi, mille soluille heltiää glukoosia ja mille ei.

On järkevää rajoittaa lisättyä sokeria sisältävien ruokien ja juomien käyttöä, koska silloin ruokavaliosi paranee ja vältät lihomista. Ylipainoisuus lisää riskiä sairastua useisiin syöpiin.

Tieteellisen tiedon valossa on virheellistä väittää, että sokeri ruokkisi juuri syöpäsoluja. Sokeri ei saa syöpää kasvamaan nopeammin eikä vähentämällä sokeria voi hidastaa syöpäsolujen kasvua.

Antavatko ravintolisät ekstrasuojaa elimistölle?

Olet varmasti kuullut väitteen, että nykyinen ruokamme on niin köyhää, ettei se pysty suojaamaan elimistömme soluja. Suoja-aineet on sen vuoksi otettava erikseen pillereinä. Tiede ei tue tätäkään myyttiä, vaan päinvastoin moni ravintolisä näyttää olevan jopa vaaraksi.

Esimerkiksi päivittäisellä E-vitamiinin käytöllä on todettu yhteys eturauhassyöpään ja valmisteista saatu beetakaroteeni, eli A-vitamiinin esiaste, saattaa lisätä keuhkosyövän riskiä tupakoitsijoilla.

Tutkimuksen mukaan niillä miehillä, joiden veressä on paljon seleeniä, aggressiivisen eturauhassyövän riski lähes tuplaantui, kun he nauttivat seleenipitoisia ravintolisiä.

Kaiken käytettävissä olevan tiedon perusteella saat tavallisesta tasapainoisesta kasvisvoittoisesta ruokavaliosta riittävästi terveytesi kannalta olennaisia ravintoaineita, vitamiineja, hiven- ja kivennäisaineita. Suomessa poikkeus on D-vitamiini, jota suositellaan ravintolisänä talviaikaan.

Tutkimuksissa ei ole saatu näyttöä siitä, että vitamiinivalmisteita käyttämällä voisi vähentää syövän vaaraa. Joskus ravintolisistä on päinvastoin haittaa.

Lisääkö kahvinjuonti syöpäriskiä?

Sitkeänä elää uskomus siitä, että koska kahvi ärsyttää joidenkin vatsaa, se myös lisää pahanlaatuisten muutosten mahdollisuutta suolistossa. Kahvinjuonnille ei ole olemassa suosituksia syövän näkökulmasta, koska tutkimustietoa aiheesta ei ole vielä riittävästi.

Jonkin verran on näyttöä siitä, että kahvin (myös kofeiinittoman) juonti vähentää kohdunrungon ja eturauhasen syöpäriskiä. Kahvin suojaava vaikutus saattaa syntyä kahvihappojen avulla, sillä ne toimivat voimakkaina antioksidantteina.

Syöpäriskin kannalta olennaista on, mitä kahvin seassa on. Jos kahvissasi on reilusti sokeria ja syöt sen kera paljon makeita leivonnaisia, silloin kahvihetket altistavat ylipainolle ja syöpäriski lisääntyy.

Nykyisen tietämyksen perusteella kohtuullinen kahvittelu on paikallaan. Kahvilla voi jopa olla suojaava vaikutus tiettyjä syöpiä, kuten monia muitakin kroonisia sairauksia, vastaan.

Suojaako punaviini suojaa?

Punaviini sisältää rypäleistä peräisin olevia flavonoideja, jotka toimivat antioksidantteina. Laboratoriossa ne suojaavat soluja hapen vanhentavalta vaikutukselta. Viinin on siksi ajateltu olevan terveellisempää alkoholia. Näin ei kuitenkaan ole.

Alkoholi sisältää runsaasti energiaa, joka altistaa lihomiselle ja lisää näin syöpäriskiä. Alkoholi sisältää myös etanolia, joka voi toimia liuottimena tupakan tai ympäristön muille karsinogeeneille. Lisäksi etanoli muuntuu elimistössä asetaldehydiksi, joka luokitellaan syöpää aiheuttavaksi aineeksi.

Jopa kymmenen gramman päivittäinen alkoholiannos, toisin sanoen lasillinen olutta, viiniä tai väkeviä, kohottaa rintasyöpäriskiä. On myös huomioitava, että juominen ja tupakointi yhdessä lisäävät suun ja nielun alueen syöpäriskiä huomattavasti enemmän kuin kumpikaan erikseen.

Syöpävaaran näkökulmasta ei siis ole eroa sillä, mistä juomasta alkoholisi saat. Ratkaisevampaa on, kuinka paljon juot eli kuinka paljon etanolia elimistöösi kertyy.

Syöpäriskin osalta alkoholi on armoton. Turvarajoja ei ole, vaan riski nousee käytetyn alkoholimäärän myötä. Alkoholin käyttö lisää useiden syöpien vaaraa.

Lisääkö liian ”hapan” ruoka syöpävaaraa?

Joskus kuulee väitettävän, että hapan ruokavalion tekee verestä liian ”hapanta”, mikä lisää syöpäriskiä. Kehoa happamoittavia ruoka-aineita ovat esimerkiksi liha, maito-ja viljatuotteet sekä sokeri. Tästä syystä ruokavalioon pitäisi lisätä emäksisiä elintarvikkeita, kuten vihanneksia ja hedelmiä.

Todellisuudessa munuaiset pitävät tarkasti huolen siitä, että veri pysyy hieman emäksisenä. Kaikki ylimääräinen happamuus tai emäksisyys yksinkertaisesti poistuu virt-san mukana. Säilyttääkseen oikean tasapainon kehossa munuaiset muuttavat virtsan koostumusta riippuen siitä, mitä olet syönyt.

Vaikka kasvisten ja vihannesten runsas syöminen on erittäin suositeltavaa, sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, kuinka emäksinen elimistösi on.

Väite happaman ruoan vahingollisuudesta on hölynpölyä. Totta on, että syöpäsolut eivät voi elää liian emäksisessä – tai happamassa – ympäristössä, mutta niin ei voi mikään muukaan elimistön solu.

Asiantuntija: Sanna Ritola, laillistettu ravitsemusterapeutti, Suomen Syöpäyhdistys ry.

Vierailija

Voiko syöpää torjua syömällä?

D-vitamiinin puute lisää riskiä sairastua moneen eri syöpään. Toki pitää myös muutenkin syödä kunnon ruokaa ja paljon kasviksia. Syöthän D-vitamiinia? Suomessa paljas iho muodostaa auringosta D-vitamiinia keskikesällä ja keskipäivällä. Talvella D-vitamiinia ei saa lainkaan auringosta. Ruuasta D-vitamiinia saa muutaman mikrogramman päivässä, riippuen mitä syö. Suomessa alle 1-vuotias saa tippapullosta D-vitamiinia 10µg / vrk ja korvikkeesta (1dl korviketta sisältää 1,1 - 1,3µg D-vitamiinia) 5-...
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Teetä aamuun ja iltaan, juomaksi läpi aterian, juhlahetkiin ja virkistykseksi. Jos et vielä ole hurmaantunut erilaisista teelajeista, aloita tutustuminen hennoista mauista voimakkaampiin.

MUSTA TEE on käsitellyin tee. Vihreät teelehdet muuttuvat monivaiheisessa hapetusprosessissa tummiksi. Tutuimpia laatuja ovat Earl grey, Lapsang souchong ja Chai-latte, jossa on muun muassa kanelia, chiliä, mustapippuria, lakritsinjuurta ja jeeraa.

 Chai-latte on ihana jälkiruoka vaahdotetun maidon kera.

VALKOINEN TEE on luonnonmukaisin teelaatu. Teen lehdet on poimimisen jälkeen vain kuivattu ja pakattu. Maku on hento ja hienostunut. Baihao yienzhen (hopeaneulatee) on kallein teelaatu, johon käytetään ainoastaan parhaita silmuja.

 Juomaksi juhlahetkiin.

VIHREÄ TEE on Kiinan kansallisjuoma. Sitä ei hapeteta, teen lehdet joko paahdetaan tai höyrytetään kevyesti. Tunnetuimpia ovat Gunpowder, Longjing, Matcha ja Sencha.

 Sopii juotavaksi vaikka läpi aterian.

OOLONG-TEE (WULONG) on hapetettu mustan ja vihreän teen välimuoto. Oolong-teet ovat tuoksuvia ja hienostuneita. Tutuimpia ovat kukkainen Oriental beauty ja hedelmäinen Tie guanyin.

 Kokeile virkistävänä taukoteenä.

TEEHAUDUKKEET eivät ole teetä laisinkaan. Rooibos on kofeiiniton ja vatsaystävällinen yrttijuoma, joka sisältää antioksidantteja ja flavonoideja. Yerba maté taas sisältää runsaasti kofeiinia , C-vitamiinia ja muita antioksidantteja.

 Rooibos sopii iltateeksi, yerba maté energiajuomaksi kylmänä tai kuumana.

 

Kuva Tuomas Kolehmainen
Kuva Tuomas Kolehmainen

Einekset helpottavat kasvissyöntiä, mutta vegehyllylläkin kannattaa tutkia tuoteselosteet.

  1. Valitse ruoka, jossa tyydyttyneiden rasvojen osuus on alle kolmannes. Tarkista, mikä rasva on listassa ensimmäisenä, sillä sen osuus on suurin. Kookos ja palmu ovat kovaa rasvaa, rypsistä saa enemmän omegakolmosia kuin auringonkukkaöljystä.
  2. Suolaa saisi olla ateriassa mielellään alle 1,2 g/100 g. Jos tahdot karsia suolaa vielä lisää, käy läpi kuiva-ainehylly. Pavuista, herneistä ja linsseistä saa nopeasti ravinteikasta ruokaa.
  3. Kuitua kertyy kasvisruoasta väkisinkin ekstraa, sillä lihassa ja maitotuotteissa sitä ei ole lainkaan. Kaikki kuitu on plussaa, mutta suosi kuitenkin täysjyvää.
  4. Pikaruokien vegeversiot, kuten soijanakit ja vihikset ovat herkutteluosastoa. Kasvisruoassa pätee sama periaate kuin sekasyöjälläkin: suosi mahdollisimman värikästä, yksinkertaista ja vähäsuolaista ruokaa.