
Geriatrian professori Miia Kivipelto kehottaa tarkastelemaan omia elintapoja viimeistään silloin, jos huomaa muistinsa heikentyneen.
Erityisen hyvä on havahtua, jos muistitesteissäkin näkyy jo viitteitä ongelmista, vaikka ei varsinaista muistisairausdiagnoosia vielä saakaan. Tässä vaiheessa voi vielä tehdä paljon itsensä hyväksi.
Öljyä ja kasviksia aivosoluille
Aivoille on hyväksi sama sydänystävällinen ruoka, jota suositellaan kaikille. Siis paljon kasviksia, hedelmiä ja marjoja, pähkinöitä, täysjyväviljaa ja kasviöljyjä. Punaista lihaa niukasti, mutta sitäkin enemmän kalaa.
Ravintolisillä muistia ei pysty kohentamaan, vaikka mainostajat haluavatkin niin uskotella. Mikään yksittäinen ravintolisä ei tutkimusten mukaan ehkäise muistisairauksia.
Poikkeuksen tekee B12-vitamiini, joka on yhdistetty aivojen ja hermoston toimintaan. Siitä on joillakin iäkkäillä ja vegaaneilla puutetta. Myös D-vitamiini on tärkeä monelle toiminnalle elimistössä.
Veri ja aivojen välittäjäaineet liikkeelle
Muistisairauksien ehkäisyssä ei tarvita maratonitason urheilua. Jo kävelylenkki on hyväksi.
Unen vaaliminen kannattaa, sillä unessa uudet asiat painuvat mieleen ja järjestyvät käyttökelpoisiksi kokonaisuuksiksi. Turhat tiedot karsiutuvat pois. Myös lyhyet päiväunet voivat virkistää muistia.
Elintapojen viilaus ei ole turhaa, vaikka olisi jo sairastunut muistisairauteen.
Moni Kivipellon vastaanotolla käyvä on kiitellyt, kuinka aktiivisuuteen opastaminen on tuonut heidän päiviinsä rytmiä ja iloa.
– Koskaan ei ole liian aikaista ryhtyä viilaamaan elintapojaan, eikä ikinä ole myöskään liian myöhäistä. Aivot kiittävät aina. ◆
Asiantuntija: Miia Kivipelto, geriatrian professori, Tukholman Karoliininen instituutti ja Itä-Suomen yliopisto.
Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta