Suoliston terveyttä tuet parhaiten, kun syöt kuituja ja kasviksia. Mutta mitä tehdä, jos vatsa ei kestä niitä?
Kun suoliston mikrobisto häiriintyy, seurauksena voi olla lihomista, diabetesta, tulehduksellisia suolistosairauksia ja allergioita. Myös ahdistuksen ja masennuksen synnyssä suolistonkoostumuksella on osuutensa.
Mikrobistollemme parasta on paljon kasviksia sisältävä ruoka. Ikävä puoli on se, että mikrobien lempiruoka on juuri sellaista, joka aiheuttaa useille vatsaoireita. Ärtyvä suoli -potilailla olo on sitä parempi, mitä tyhjempi suoli on.
Toimiva suolisto kaipaa kuitenkin kuituja vaikka se saisikin mahan kipristelemään. Lääkärit eivät suosittele herkänmahan FODMAP-ruokavaliota kenellekään varmuuden vuoksi, se vähentää suolistobakteerien määrää. Ja vaikka vatsavaivat helpottaisivat, saattaa se olla terveydelle epäedullista.
Kasvikset vahvistavat suolta
Mikrobistomme kirjon määrittelee pääasiassa se ruoka, jota suuhumme laitamme.
Kasvisten kuidut tuottavat hyödyllisiä, lyhytkestoisia rasvahappoja, kuten butyraattia. Kuidut myös lisäävät suoliliman tuottoa: tällöin solujen välit tiivistyvät niin, etteivät haitalliset bakteerit pääse livahtamaan pintasolukon alle tulehdusreaktioita aiheuttamaan.
Kun suolen seinämät ovat kunnossa, suolistosta ei pääse verenkiertoon matala-asteisen tulehduksen aiheuttajia.
Sormet multaan tai turkkiin
Terveellisen ruoan lisäksi liikunta tekee hyvää ruoansulatukselle monella tavalla. Sen lisäksi, että se saa suoliston massan liikkeelle, se edistää elimistön hormonitoimintaa ja lisää verenkiertoa. Parantunut verenkierto taas edistää ruoka-aineiden imeytymistä.
Yllättävä yhteys suoliston hyvinvoinnille on luonnossa liikkumisella. Hengitysilman mukana saamme ulkoilmasta mikrobeja, jotka vaikuttavat immuunipuolustukseemme ja sitä kautta suoliston mikrobistoon.
Vielä parempi on, jos saa sormensa upotettua multaan tai oleskelee eläinten parissa. Ihon kautta tulleet mikrobit vahvistavat vastustuskykyä.
Asiantuntijat: Jari Koskenpato, sisätautien ja gastroenterologianerikoislääkäri, Aava GastroLääkärit ja Per Saris, mikrobiologian professori, Helsingin yliopisto.
Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.
Gluteenittomia kauraleseitä, hamppurouhetta, tomaattia, kurkkua, paprikaa, tummia lehtisalaatteja, pinaattia, vähän siemeniä, kukka/parsakaalia, porkkanaa, kvinoaa, hirssiä, mustikoita, vadelmia, muita marjoja jne. joka päivä monipuolisesti. Sisältää paljon kuitua ja sopii herkkävatsaisellekin. Jätä pois peruna, pasta, riisi, sipulit, gluteeniviljat sekä maissi ynnä kaikki yhtään sokeria sisältävät tuotteet. Näin saat monipuolisesti kuitua ja vatsa voi hyvin. Boostata voit vielä nauttimalla ab-jogurttia (myös laktoositon luomu) ja/tai monikirjoisia maitohappobakteerikapseleita välillä merkkiä vaihtamalla. Vatsa ja elämä hymyilee.
Dysbioosi voidaan korjata. Pahisbakteeri Bilophila Wardsworthiaa ruokkivat maitotuotteet kannattaa jättää hyllylle, ja säästää kaikenlaisten herkän vatsan ravintolisiin uppoavat rahat tervehdyttävän ruuan ostoon. Ei vatsa pahuuttaan herkistele. Aiheesta YouTubessa luentoni: Ruoka olkoon lääkkeesi (vuotavan suolen syyt Osassa 1).
Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
