Kun katkaiset hermoston kiihdytysvauhdin, suolistosikin rauhoittuu. Syvähengitys on pikahoito niin stressivatsalle kuin -mielelle.
ELÄMÄNTAPAMME tuottaa valtaisasti stressiä, ja suolisto ei epäröi nousta siksi kapinaan.
Maha-suolikanavassa on oma hermostonsa, jolla on jatkuva kommunikointiyhteys aivojen kanssa. Viestit aivoista vatsaan ja toisinpäin kulkee kiertäjä- eli vagushermon välityksellä.
Jännittäessään moni tuntee perhosia vatsassaan, mutta ärtyvästä suolesta kärsivillä elimistön stressireaktio on herkistynyt – ikään kuin vatsassa olisi kokonainen varpusparvi.
Sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Markku Hillilä selvittää, että toiminnallisista vatsavaivoista kärsivät aistivat kipua muita herkemmin ja stressi laskee kipukynnystä.
– Stressi panee vatsalihakset supistelemaan, ja aterian sulaminen hidastuu. Mutta kun kiire on koko ajan, monikaan ei näitä tuntemuksia enää ehdi huomata.
Syvähengitys tasaa stressin
Pika-apu stressin katkaisemiseen on syvähengitys. Se panee päälle kiertäjähermon parasympaattisen eli rauhoittavan vaihteen.
- Hengitä sisään nenän kautta ja ulos suun kautta.
- Rauhoita hengitysrymi noin 5–7 hengitykseen minuutissa.
- Jatka 5–10 minuuttia.
Ateriarytmi tukemaan ruoansulatusta
Kieertäjähermon vireystilaa kohottavan eli sympaattisen vaihteen käynnistää paitsi henkinen stressi myös vatsan ylikuormitus.
Ärtyvä suoli linkittyykin niin tiiviisti ohutsuolen bakteeriston liikakasvuun eli SIBOon, että niitä on lähes mahdotonta erottaa toisistaan. SIBOssa suolta siivoava aaltomainen liike ei pääse toimimaan oikein.
Suoliaron pesuohjelman kesto on noin kaksi tuntia ja se pysähtyy automaattisesti. Siksi olisi hyvä pitää ainakin kolmen tunnin tauot aterioiden välillä ja välttää napostelua.
Asenne ja elämäntavat syyniin
Rentoutus- ja meditaatioharjoitukset voivat rauhoittaa tehokkaasti sekä vatsaa että mieltä.
Lisäksi kannattaa pyrkiä mahdollisuuksien mukaan kohti terveellistä elämänrytmiä. Vatsaoireiselle säännöllinen työaika olisi vuorotyötä parempi vaihtoehto, mutta jos se ei ole mahdollista, kannattaa pyrkiä muuten rauhoittamaan ja rytmittämään toimintaansa.
Tutkitusti apua antaa myös kognitiivinen käyttäytymisterapia. Lancet Gastroenterology and Hepatology -lehdessä julkaistu tutkimus kertoo, että jopa puhelin- tai nettiterapia toimivat hyvin IBS-potilaiden hoidossa.
Asiantuntijat: Markku Hillilä, sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri, Aava. Leena Putkonen, ravitsemusterapeutti. Reijo Laatikainen, ravitsemusterapeutti.
Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta
Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
