Päänsärkyjä on erilaisia: toisella jomotus kasvaa pikkuhiljaa iltaa kohden, toisella päänsärky tainnuttaa saman tien sänkyyn. Milloin avuksi riittää tavallinen särkylääke, milloin tarvitaan järeämpiä aseita migreeniin? Opi tunnistamaan oma päänsärkysi.

1. Särkylääkesärky

Joudun käyttämään useita kertoja viikossa reseptittä saatavia särkylääkkeitä, joskus useita päivässä. Päätä jomottaa niin, ettei työnteosta tule mitään. Kipu vain pahenee iltaa kohden. Miten saisin vähennettyä lääkkeitä ja kuitenkin säryttömän olon?

Vaikuttaa siltä, että jatkuva päänsärkysi johtuu liiallisesta särkylääkkeiden käytöstä. Tämä tunnetaan särkylääkepäänsärkynä: kun entisten lääkkeiden vaikutus alkaa mennä ohi, joudut ottamaan uutta lääkettä särkylääkevierotusoireisiin eli päänsärkyyn. Tällainen särkylääkekierre kehittyy myös ilman reseptiä saataviin särkylääkkeisiin, jos niitä käyttää päivittäin tai lähes päivittäin.

Ongelmastasi ei ole kuin yksi tunnettu ratkaisu: särkylääkkeiden käyttö on lopetettava.

Lääkkeiden lopetus voidaan tehdä vähitellen, puoli tablettia päiväannosta alentaen, kunnes kaikki lääkkeet on poissa. Lopettaminen onnistuu myös yhdellä kertaa, jos päivässä liikaa käytetyt lääkemäärät ovat vähäisiä, eikä lääkkeiden joukossa ole opiaattijohdannaisia, kodeiinia tai kofeiinia.

Kertarysäyksellä toteutetussa lääkevierotuksessa pari kolme ensimmäistä päivää ovat kamalia, eikä työnteosta ehkä tule mitään, mutta sen jälkeen suurimmalla osalla päänsärky lakkaa tai ainakin vähenee. Sen jälkeen mahdollisesti tulevista päänsärkyoireista lääkäri voi todeta, mitä päänsärkysairautta sairastat, ja suunnitella siihen oikeat lääkkeet, joita sitten käytät vain satunnaisesti.

2. Jännityspäänsärky

Teen toimistotyötä ja hartiani ovat koko ajan jumissa. Iltaisin ja aamuöisin kärsin pakottavasta päänsärystä takaraivolla ja otsassa. Ovatko syynä hartiani vai onko taustalla mahdollisesti migreeniä? Onko särkylääkkeiden jatkuva napostelu turvallista, tai edes oikea hoito vaivaani?

Kysymyksesi osuu koko päänsäryn diagnostiikan vaativimpaan ongelmaan: Kumpi oli ensin, muna vai kana? Niskalihasjännitys voi laukaista migreenin, mutta toisaalta migreenisärkyyn voi liittyä niskan lihasten jännittyminen.

Kuvauksesi perusteella arvelisin, että taustalla on ensisijaisesti migreeni, koska särky on niin kovaa, että heräilet siihen aamuyöstä. Diagnoosia ei voi tehdä kirjoittamiesi tietojen perusteella. Tämäntyyppisen säryn vuoksi on hyvä käydä lääkärissä, joka harkitsee, tarvitaanko lisätutkimuksia.

Sinulla voi olla sekä lihasjännityspäänsärky että migreeni. Sekin on mahdollista, että migreeni on aiheuttanut niskan kipuratojen herkistymisen ja siksi niska on koko ajan jumissa.

Särkylääkkeiden jatkuvan napostelun suurin haitta on maha-suolikanavan haavauman kehittyminen. Missään tapauksessa päänsärkysi hoito ei ole särkylääkkeiden jatkuva käyttö, vaan omaehtoinen rentouttava liikunta. Toimistotyötä tekevän pitäisi harrastaa niskaa ja hartioita rentouttavaa ja vahvistavaa liikuntaa, esimerkiksi sauvakävelyä. Hieronta ja fysikaaliset hoidot helpottavat oloa hetkeksi, mutta pysyviä tuloksia saadaan vain omilla ponnistuksilla.

Työtä on myös yritettävä tauottaa ja harrastaa taukovoimistelua. Kun niskan lihakset ovat kunnossa, migreenikohtausten pitäisi vähentyä. Ne pitäisi hoitaa asianmukaisella migreenilääkkeellä.

3. Alkava migreeni

Olen syksystä lähtien saanut kovia päänsärkykohtauksia: oksettaa ja tuntuu siltä kuin näkö lähtisi. Yhdellä Buranalla ei tee mitään, kaksi auttaa hetken, kun menee saman tien nukkumaan. Yölläkin heräilen mielettömään särkyyn. Aiemmin minulla ei ole ollut lainkaan päänsärkyjä. Onko tämä migreeniä? Onko tällä yhteyttä siihen, että tätini kuoli kaksi vuotta sitten, kun häneltä katkesi verisuoni päästä?

Koska kyseessä on uusi päänsärky, kannattaa tällaisten oireiden kanssa mennä lääkäriin. Sinulla voi olla migreeni. Lääkäri harkitsee, ovatko lisätutkimukset tarpeellisia, ja voit saada mahdolliseen migreeniisi oikeat ja tehokkaat lääkkeet.

Näillä oireilla ei ole mitään yhteyttä tätisi aivoverenvuotoon, eikä migreeniin liity lisääntynyttä aivoverenvuodon tai ”suonen katkeamisen” riskiä. Sen sijaan varsinkin aurallista migreeniä sairastavilla on lievästi kohonnut riski saada aivoinfarkti eli aivoveritulppa. Tämän vuoksi migreeniä sairastavien ei pitäisi ainakaan tupakoida.

4. Periytyvä migreeni

Kuulun sukuun, jossa on paljon migreeniä. Olen itsekin kärsinyt siitä lapsesta lähtien, mutta migreeniäni ei ole koskaan tutkittu. Onko syytä jossain elämänvaiheessa selvittää asia perusteellisesti?

Jokaisen migreeniä epäilevän kannattaa käydä lääkärissä varman diagnoosin ja tehokkaan hoidon saamiseksi. Normaali lääkärintutkimus, johon kuuluvat oireiden läpikäyminen sekä muiden sairauksien poissulkeminen, on ainoa tapa selvittää migreeni. Migreeni ei näy missään kuvissa, eivätkä veri- tai virtsakokeet varmista migreenidiagnoosia. Perinnöllisenkään migreenin olemassaoloa ei vielä voida varmistaa geenitesteillä.

Jos migreenidiagnoosisi on varma, ja sinulla on siihen toimiva hoito, lisätutkimukset eivät ole tarpeen.

5. Aurallinen migreeni

Olen kärsinyt 20 vuotta, 1–5 kertaa vuodessa ”sahalaitamigreenistä”. Lähes yhtä kauan ja yhtä harvoin on esiintynyt muutaman sekunnin huimauskohtauksia, joita kutsun pyörremyrskyksi aivoissa. Onko kyse migreeniä edeltävästä oireesta, koska sen jälkeen alkaa päänsärky?

Migreenikohtauksen alkaessa esiintyy ennakko-oireita, joita ovat muun muassa väsymys, pahantuulisuus ja suklaan himo. Nämä oireet esiintyvät usein jo päivää ennen kuin varsinainen ”sahalaitamigreeni” alkaa.

Sahalaitaa tai muita vastaavia laajenevia näköoireita sanotaan esi- eli auraoireiksi. Ne kestävät 5–60 minuuttia, ja sen jälkeen tulee päänsärky.

Auraoireita on myös muunlaisia. Joskus näkökentässä esiintyy laajeneva, väreilevä pallo tai useampia palloja tai näkö vain sumenee toisesta laidasta silmää. Toisilla näkökenttään tulee vähitellen puutosalue: vastaantulijan kasvoista voi puuttua puolet tai sanomalehden tekstistä osa häviää.

Aura voi olla myös toispuoleinen puutuminen huulessa, kädessä tai jopa toispuoleinen voimattomuus kädessä. Joskus esiintyy myös sanojen löytämisen vaikeutta, ja puhe on mahdotonta.

Harvinaisissa migreenityypeissä aura voi olla myös huimausoire. Se kestää migreenin yhteydessä vähintään neljä minuuttia, ja huimausta seuraa päänsärky. Todennäköisesti tuo huimauskohtausten yhteydessä pyörremyrskyksi kuvaamasi tila aivoissa on juuri tällainen migreeniaura. Tällaista migreeniä kutsutaan basilaarimigreeniksi, koska oireet tulevat niskan puolelta tulevien aivoverisuonien alueelta.

6. Lapsen päänsärky

10-vuotias poikani valittelee usein päänsärkyä. Olen huomannut, että kohtauksia tulee varsinkin ennen kokeita tai muuten jännittäviä tilanteita. Puhe ja rauhoittelu eivät auta. Miten poikaa pitäisi lääkitä, entä tarvitseeko hän lääkärin tutkimuksia?

Pojallasi saattaa olla migreeni. Lapsilla migreenin oireet ovat usein erilaisia kuin aikuisilla ja niitä voi olla vaikea tunnistaa migreeniksi.

Migreenikohtaus laukeaa usein myös aikuisella jännittävästä tilanteesta, stressistä tai sen päättymisestä. Puheet ja rauhoittelu eivät migreeniin auta.

Lasten epäselvä päänsärky pitäisi tutkia lääkärissä. Tutkimukset voidaan hyvin aloittaa omassa terveyskeskuksessa. Migreenin diagnostiikka ja hoito sujuu siellä hyvin, ja sieltä saat tarvittaessa hyvät lääkkeet poikasi migreenikohtausten hoitoon. Ongelmallisessa tilanteessa lastenneurologi tutkii ja selvittää, mistä lapsen päänsärky johtuu ja miten lasta hoidetaan.

Hyvän Terveyden kysymyksiin vastasi dosentti, ylilääkäri Markus Färkkilä HYKSin neurologian klinikasta.

Näin tunnistat lihasjännityssäryn

  • vähitellen iltaa kohden paheneva, tasainen, puristava tai kiristävä särky takaraivolla tai ohimolla
  • joskus myös yöllistä käsien puutumista tai huimausta seisomaan noustessa
  • ei pahoinvointia tai oksentelua
  • liikunta, venyttely ja voimistelu helpottavat
  • hoito parasetamolilla tai tulehduskipulääkkeellä korkeintaan viiden päivän ajan, joskus lisäksi lihasta rentouttava lääke
  • lisäapua rentoutumisesta, fysikaalisista hoidoista tai akupunktiosta

Näin tunnistat migreenin

  • kohtauksittaista, sykkivää ja toispuoleista päänsärkyä
  • usein muitakin oireita, kuten pahoinvointia, valonarkuutta ja ääniherkkyyttä
  • laukaisevia tekijöitä mm. stressi tai sen hellittäminen, unettomuus, kuukautiset ja alkoholi
  • estrogeenihormoni herkistää migreenille, siksi naisilla yleisempää kuin miehillä
  • hoito särkylääkkeillä, tarvittaessa migreenin täsmälääkkeillä (triptaanit), estolääkitys usein toistuviin kohtauksiin
  • ei lisää aivoverenvuodon riskiä

 

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen lopettanut hormoniehkäisyvalmisteen pari kuukautta sitten, ja minulle on tullut rajuja mielialavaihteluita päivittäin. Saan todella herkästi raivokohtauksia. Voiko tämä edelleen johtua pillereiden lopettamisesta vai onko taustalla jotakin muuta?

Hyvin haitallisia oireita ehkäisypillereiden lopettamisesta ilmenee harvoin. Osa kokee kuitenkin harmillisia oireita, kuten kierron epäsäännöllisyyttä sekä muutoksia ihossa. Keho totuttelee uuteen hormonaaliseen tilanteeseen. Ehkäisypillerin käytön aikana hormonaalinen tilanne on tasainen, kun munarakkulan kasvu ja ovulaatio ovat estyneet. Pillerissä olevat hormonit korvaavat kehon omaa hormonituotantoa. Kun niiden käyttö lopetetaan, oma hormonitoiminta käynnistyy, mikä voi aiheuttaa erilaisia tuntemuksia.

Pillerin lopetuksen jälkeen oma kuukautiskierto käynnistyy, yleensä samanlaisena kuin ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä. Yleisiä oireita kiertojen
käynnistyessä ovat muun muassa rintojen arkuus ja mielialanvaihtelu kierron vaiheiden mukaan. Myös hiustenlähtö tai karvan kasvun lisääntyminen voi liittyä ehkäisypillerien lopettamiseen, jos näihin oireisiin on ollut taipumusta ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä.

Tavallisesti keho tottuu pian uuteen tilanteeseen. Ihan heti hormonaalisen lääkityksen lopettamisen seurauksena elimistön hormonitasot voivat olla hetken hyvinkin matalat, ennen kuin munasarjan oma tuotanto lähtee jälleen käyntiin. Matalat ja sen jälkeen tavallista enemmän vaihtelevat hormonitasot voivat aiheuttaa mielialanvaihteluita ja esimerkiksi päänsärkyjä.

Kysyjä ei kerro, ovatko vuodot käynnistyneet normaalisti. Jos oma kuukautiskierto ei palaudu normaaliksi kuuden kuukauden kuluessa pillereiden lopetuksesta, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.