Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Työikäiset suomalaiset juovat kahvia päivittäin keskimäärin neljästä viiteen kupillista. Suurin osa kahvista juodaan työpäivän aikana, osittain puolihuomiossa koneen ääressä tai palavereissa. Olisiko syytä vähentää?

Suuri osa suomalaisista juo työpäivän aikana keskimäärin 4–5 kuppia kahvia. Sitä juodaan paitsi tavan, myös siitä koettavan hyödyn takia. Kofeiinin koetaan parantavan kognitiivista suorituskykyä ja mielialaa.

Näyttöäkin hyödyistä on:

– Kofeiinista näyttäisi olevan hyötyä etenkin tilanteissa, joissa vireystaso on alhainen, esimerkiksi keskittymistä vaatineen urakan jälkeen, toteavat laillistettu ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen ja elintarviketieteiden kandidaatti Henna Rannikko. He ovat kirjoittaneet kirjan Toimistotyöläisen ruokapäivä.

Hyötyäkseen kofeiinin virkistävästä vaikutuksesta kahvia ei tarvitse juoda älyttömiä määriä. Jo yksi kuppi kahvia, joka sisältää keskimäärin yli 75 milligrammaa kofeiinia, riittää piristämään.

Toinen kuppi voi virkistää ja parantaa suorituskykyä vielä lisää, mutta muutos ei ole yhtä suuri kuin ensimmäisellä kupillisella. Kuppi kupilta vaikutus laimenee.

Eroon tottumuksesta

Jokainen kahvia juova toimistotyöläinen on palaveriin astuessaan yleensä jo juonut kahvia jo riittävän määrän. Palaverikahveja tarjotaankin lähinnä tottumuksen vuoksi.

Suuret määrät kahvia voivat aiheuttaa ongelmia, esimerkiksi unihäiriöitä. Erityisesti iltapäivällä juotu kahvi on ongelmallista unen kannalta.

Palavereja voisi pitää ilman kahvejakin. Ilman pakkokahvia saadaan ehkäistyä orastavat kahviöverit ja edistettyä keskittymiskykyä käsillä olevaan asiaan.

Teetä tilalle

Yksi tapa vähentää kahvin juomista on juoda palavereissa teetä tai vettä. Teessä on huomattavasti vähemmän kofeiinia kuin kahvissa, teelajista riippuen 30−50 prosenttia vähemmän. Vähiten kofeiinia on yrittieessä sekä vihreässä ja valkoisessa teessä.

Vesi on hyvä vaihtoehto. Nestetasapainolla on vaikutusta älylliseen suorituskykyyn ja etenkin mielialaan.

Kahvin täyskieltoon ei ole tarvetta, sillä kohtuullisella kahvin juonnilla on positiivisia yhteyksiä terveyteen.

Kahvin plussat ja miinukset

Kohtullisen kahvinkäytön hyödyt:

  • valppaus paranee
  • tarkkaavaisuus ja reaktionopeus tehostuvat
  • fyysinen suorituskyky paranee
  • diabetesriski pienenee
  • sydän- ja verisuonisairauksien riski pienenee
  • muistitoiminnot pysyvät yllä

Liian kahvin haitat:

  • närästys
  • unihäiriöt ja nukahtamisvaikeudet, lyhentynyt uni
  • lisääntynyt virtsaneritys
  • akuutisti kohonnut verenpaine
  • raudan imeytymisen heikkeneminen jossain määrin
Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Magnesium on keskeinen tekijä sadoissa aineenvaihdunnan tapahtumissa. Puutostilasta kärsivät vain harvat, sillä magnesiumia saa vaikka mistä.

Hivenaine magnesiumin tärkeyttä ei pidä väheksyä. Se osallistuu solujen perusaineenvaihdunnan säätelyyn, aivojen välittäjäaineiden toimintaan, perintötekijöiden rakentumiseen sekä hermojen ja lihasten yhteispelin sujumiseen.

Magnesiumin saantisuositus on miehillä 350 milligrammaa ja naisilla 280 mg päivässä. Puutostila on harvinainen ja johtuu yleensä runsaasta virtsanerityksestä, joka voi liittyä munuaissairauteen, diabetekseen, pitkäaikaiseen nesteenpoistolääkkeiden käyttöön tai alkoholismiin. Ajan kanssa lieväkin puutos voi kuitenkin johtaa ongelmiin. Oireita ovat väsymys, oksentelu, vapina ja lihasten nykiminen.

Magnesiumlisien tehoa suonenvedon estämiseen ei ole todistettu pätevillä tutkimuksilla, mutta niitä voi hyvin käyttää, jos ne tuntuvat auttavan.

Asiantuntija: sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki

 

NÄISTÄ SAAT MAGNESIUMIA

Vehnälese 822 mg/100 g

Siemenet 447 mg

Pähkinät 208 mg

Tumma suklaa 130 mg

Banaani 31 mg

Tyrnimarja 30 mg

Kala 30 mg

Kaurapuuro 30 mg

Avokado 29 mg

Jauheliha 25 mg

Vadelma 25 mg

Lähde: Fineli.fi

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Pitääkö superfoodeista pitää taukoa? Käytän macaa, spirulinaa ja chiaa. Voiko superfoodeja ja kanelia käyttää, jos maksa -arvot ovat kohonneet?

Maca eli andienkrassi eli perun ginseng (Lepidium meyenii) on Andeilta peräisin oleva juurikasvi, jota on käytetty jo inkakulttuurissa. Suomessa sitä käytetään kuivattuna, jauhettuna juurena. Juuri sisältää aminohappoja, hiilihydraatteja, hieman rasvaa ja kivennäisistä mm. kalsiumia, kaliumia ja jodia. Macan väitetään lisäävän vireyttä, seksuaalista halua, hedelmällisyyttä ja helpottavan vaihdevuosioireita. Vaikutuksista ei ole tieteellistä näyttöä.

Haittoja ei ole systemaattisesti tutkittu, mutta ei ole toisaalta tietoa siitäkään, että maca aiheuttaisi maksahaittoja.

Spirulina on siniviherlevää, jota käytetään kuivattuna jauheena ja kapseleina. Se sisältää proteiinia, hiilihydraattia, rasvoja, vitamiineja ja mineraaleja. Käyttömäärien pitäisi kuitenkin olla runsaita, jotta spirulinan sisältämillä ravintoaineilla olisi merkitystä ruokavaliossa. Spirulinan on väitetty auttavan mm. pitkittyneeseen väsymykseen, rasva-aineenvaihdunnan häiriöihin ja tehostavan vastustuskykyä, mutta tieteellistä näyttöä näistä vaikutuksista ei ole. On julkaistu potilastapaus, jossa spirulinan epäiltiin aiheuttaneen maksavaurion. Siniviherlevien sisältämiä myrkkyjä voi olla mukana myös spirulinatuotteissa. Muina haittoina voi esiintyä suolisto-oireita, kuten vatsan turvotusta, ripulia ja ilmavaivoja. Jos maksa-arvot ovat koholla, spirulinavalmiste pitää lopettaa ja kääntyä lääkärin puoleen. Maksa-arvot on tarkistettava muutaman viikon kuluttua valmisteen lopettamisesta. Jos maksa-arvot korjaantuvat spirulinan käytön loputtua, maksahaitta saattaa olla spirulinan aiheuttama. Muut syyt maksa-arvojen koholla oloon on tietysti myös selvitettävä.

Chia (Salvia hispanica L.) on mintulle sukua oleva viljelykasvi, jonka siemeniä ja niistä puristettua öljyä käytetään ravintona. Chia on nyt suosittua FODMAP-ruokavaliossa, koska sen ajatellaan tasapainottavan vatsan toimintaa. Ravintosisältö on tyypillinen siemenille, eli chia sisältää kuitua, pehmeää rasvaa ja proteiineja. Tutkimustietoa chian terveysvaikutuksista tai haitoista on rajallisesti, eikä sen mahdollisista maksavaikutuksista ole mitään tietoa.

Lue lisää FODMAP-ruokavaliosta

Jauhettu kanelipuun kuori, mausteena käytetty kaneli, on tavanomaisina määrinä turvallista. Tavallisemman eli kassiakanelin runsasta käyttöä on syytä välttää sen sisältämän haitallisen kumariinin vuoksi. Ceyloninkanelissa kumariinipitoisuus on huomattavasti pienempi. Kaneliöljy ja kanelipuun kuoriuutteet sisältävät kanelijauheeseen verrattuna moninkertaisia määriä kasvin ainesosia, ja ne ovatkin aiheuttaneet haittavaikutuksia. Paikallisesti käytettynä kaneliöljy voi aiheuttaa allergisia reaktioita ja ihottumaa. Suun kautta nautittu kaneliöljy voi suurina annoksina lamata keskushermostoa.

Kaneliöljyä ja kaneliuutteita on vältettävä, jos sairastaa maksasairautta, koska kanelin sisältämä kinnamaldehydi on maksalle haitallista. Mausteena kanelia voi silti käyttää ruoassa.

Kasveista valmistettuja ravintolisiä olisi parasta käyttää vain kuuriluonteisesti, koska niiden pitkäaikaiskäytön turvallisuutta ei ole yleensä varmistettu.

Mainituista "superfoodeista" ainakin spirulina ja kaneliuutteet voivat aiheuttaa maksavaurion, joten ne on jätettävä kokonaan pois käytöstä, jos maksa-arvot ovat koholla.
 

Eeva Sofia Leinonen
sisätautien erikoislääkäri

 

 

Ursula Schwab
ravitsemusterapian professori

 

 

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Spiruliinan syöjä

Voiko superfoodeista olla harmia?

Vierailija kirjoitti: Astronautit syö spiruliinaa eikä heillä ole maksavaurioita. Spiruliina on kasvatettua levää eli ruokaa. Liika hiilari rasvoittaa maksa ja siten saa rasvamaksan. Artikkelissa ei sanota että Spiruliina AIHEUTTAA maksavaurion vaan että VOI aiheuttaa maksavaurion, aivan kuten liika hiilarikin VOI. Kiinalaiset ovat kovia riisinsyöjiä, onko heillä kaikilla rasvamaksa?
Lue kommentti