jäätynyt olkapää, olkapää
Kuva Shutterstock

Useimmiten olkapää kipeytyy liiasta rasituksesta ja liian vähästä liikunnasta. Mitä vaivainen voi tehdä itse?

Turvavyön kurottaminen vihlaisee, eikä lattian moppaaminen suju. Särkee, eikä käsi taivu entiseen malliin. Kipeä olkapää haittaa elämää.
Usein olkavaiva pääsee kehittymään varkain; ensin on pientä kränää mutta hiljalleen ongelma pahenee. Pahimmillaan kivut vievät yöunet.

– Harva tulee ajatelleeksi, kuinka monimutkainen ja haavoittuva nivel olkapää onkaan, ortopedian erikoislääkäri Esko Kaartinen aloittaa.

Niin, totta vieköön. Olkapään pitää kääntyä melkein kuin pallon ja kestää raskaatkin taakat. Käsi ja olkapää ottavat helposti vastaan osumia ja tekevät päivästä toiseen samoja liikkeitä.

Ei ihme, että erilaiset olkapääongelmat ovat selkä- ja niskakipujen jälkeen yleisin tuki- ja liikuntaelinten vaiva.

Murheita tulee yleensä keski-iässä, kun olkapäätä ympäröivien luisten ja pehmeiden kudosten rappeutuminen on jo alkanut.

Jos liikunta jää vähiin, lihaksetkin heikkenevät ja rapistuva olkapää on alttiimpi venähdyksille, revähdyksille ja rasitusvammoille.

PALLONIVEL PYÖRII

Ongelmat vaihtelevat kivuista liikkeiden rajoittumiseen, voiman puutteeseen ja jopa olkanivelen paikoiltaan pomppaamisen tunteeseen.

– Ihmisen yläraajoja ei ole luotu olematonta tai yksipuolista rasitusta varten, Esko Kaartinen jatkaa.

Olkapää on pallonivel. Se haluaa pyöriä. Oman olan liikkeitä voi kokeilla  pyörittämällä olkapäätä eri asentoihin, pyöriteltävää olkaa vapaalla kädellä tunnustellen. Kunnossa ollessaan olan pitäisi liikkua normaalisti, eli käsien tulisi sekä nousta että taipua eikä kipua tai särkyä saisi tuntua. Vertaa myös olkapäitä. Liikkuvatko kädet yhtä paljon? Tuntuuko molemmissa olkapäissä samalta, kun kädessä on painava kauppakassi?

 

JOS KÄSI EI NOUSE

Joskus saattaa käydä niin, ettei käsi enää nouse normaalisti tai kevyenkin esineen nostaminen sivulle tekee kipeää. Silloin kyseessä voi olla vaivoista yleisin, eli niin sanottu ahdas olkapää.

– Alkuun on hyvä miettiä, missä kipu tuntuu, mikä sitä pahentaa tai helpottaa, Esko Kaartinen neuvoo.

Myös se, alkoiko vaiva äkillisesti vai vähitellen, kiinnostaa lääkäriä.

Viisikymppisillä yleistyvän ahtaan olkapään tavallisin oire on juuri liikekipu olkapään ja olkavarren ulkoreunassa. Ahdas olkapää on kouluesimerkki hitaasti kehittyvästä vaivasta, jonka syynä ovat vähäinen ja yksipuolinen liikunta sekä toistuvat kuormittavat työasennot.

Alkuvaiheessa ahtaasta olkapäästä voi vihjata olkavarren liikutteluarkuus vaikka puseroa pois riisuessa.

Vihlaiseva kipu johtuu siitä, että tulehtunut, turvonnut tai vaurioitunut jänne on pinteessä luisten rakenteiden välissä.

Vaivaa hoidetaan ensin tulehduskipulääkkeillä ja hankalammissa tapauksissa puudutekortisoniruiskeella. Tärkeä osa kuntoutusta on on oikein toteutettu lihastreeni ja asiantunteva fysioterapia. Ahtaan olkapään ongelma saadaan melkein aina rauhoittumaan, kunhan kivuliasta liikettä maltetaan välttää hetki ja kuntoutusohjeita noudatetaan tunnollisesti.

Keinoista viimeinen on leikkaus, mutta ajoissa hoidettuna nivelen normaali toiminta voidaan silloinkin palauttaa.

– Oma olkapääni on leikattu kaksi kertaa. Toipuminen on sujunut sataprosenttisesti, sillä olen noudattanut kuntoutusohjelmaa ja olkapäiden alueen lihaskuntokin on ollut hyvä, Esko Kaartinen kertoo.

HYVÄ RYHTI SUOJAA

Fysioterapeutti Tarja Rantalan salainen ase olkapääongelmien ehkäisyyn ja hoitoon on hyvä ryhti. Ryhdin ylläpito kun tekee olkapäällekin hyvää.

– Kumara asento huonontaa käsien lihasten työskentelyä, vaikkapa tietokoneen hiirellä. Kun pitää asennon ryhdikkäänä, käsivarret pysyvät rennompina eikä olkapää rasitu turhaan.

Lue lisää Täsmätreenillä keho komeaksi

Rantalan mukaan lääkäriin lähdetään usein vasta silloin, kun kivut ovat jo vieneet yöunet.

– Työterveyshuollosta pitäisi ohjata ihmisiä ajoissa kuntoutukseen. Pienet vaivat voivat muuttua pahoiksi, jos niitä ei hoideta, Rantala harmittelee.
Mutta entä jos lääkäriin meneminen epäilyttää? Milloin on aika mennä hoitoon ja milloin taas vaivoja voi parannella itse?

–Toki kipua kuuluu sietääkin, mutta jos se häiritsee arjen toimintoja ja jatkuu muutamia päiviä kauemmin, niin kannattaa ottaa lääkäriin yhteyttä. Hoitoon menemisen pitkittämisestä ei ole hyötyä, tilanne saattaa vain mutkistua ja lopullinen hoito vaikeutua, Esko Kaartinen neuvoo.

Kipuja voivat aiheuttaa olkanivelen liiallisen ahtauden tai löysyyden lisäksi myös erilaiset tulehdukset, jännerakenteiden repeäminen sekä niin sanottu jäätynyt eli kutistunut olkanivel.

KAATUMISEN LASKU

Vaikka olkapäätään ei olisi juuri loukannut, voi kipujen ja särkyjen taustalta löytyä vanha vamma. Se on saattanut aiheutua vaikkapa liukastumisesta, jonka on jo unohtanut. Loukkaantumiset kannattaakin hoitaa kunnolla heti. Muuten luvassa voi olla turhaa murhetta vuosienkin päästä.

Tavallisin hoitamatta jäänyt vakava vamma liittyy olkapään sijoiltaan menon yhteydessä sattuneeseen kiertäjäkalvosimen repeämiseen. Se saattaa jäädä sijoiltaan mennyttä olkapäätä hoidettaessa huomaamatta.

Yleensä repeämiset hoidetaan leikkaamalla, mutta kauan hoitamatta ollutta jännettä ei aina enää saada kuntoon.

KUN OLKA JÄÄTYY

Olkapäävaivoista mystisin on niin sanottu jäätynyt olkapää. Vaiva alkaa tulehduksella, jonka oireisiin kuuluu yösärky. Samalla käden liikkeet alkavat rajoittua.

Muutamien kuukausien kuluttua alkaa jäykkyysvaihe, jolloin liikkeet ”jäätyvät”, eli käsi ei enää liiku kunnolla. Myöhemmässä vaiheessa kipu heikkenee tai häviää, mutta liikerajoitus säilyy.

Yleisemmistä kiertäjäkalvosimen vaivoista jäätynyt olkapää eroaa siinä, että kipu on laaja-alaisempaa, ei niinkään yhteen asentoon liittyvä vihlaisu.

Syynä on olkanivelen kapselissa tapahtunut muutos: sinne on kertynyt kiristävää sidekudosta ja kiinnikkeitä. Kudosmuutosten takia nivelen vapaa liikkumatila vähenee. Olkavarren liikkeet kapenevat ja tuntuvat kivuliailta ja hankaavilta. Ongelman syytä ei tarkalleen tunneta, mutta vaiva on silti hoidettavissa.

Jäätyneen olkapään kipuvaiheessa käytetään lähinnä tulehduskipulääkkeitä ja kuntouttavia liikkeitä kivun sallimissa rajoissa. Olkavartta heilutellaan ja pyöritellään. Tämän kaiken voi tehdä lääkärin tai fysioterapeutin ohjeilla itse. Fysioterapiasta on hyötyä vasta paranemisvaiheessa, joka saattaa kestää jopa parisen vuotta.

Kaikkia olkapään vaivoja voi yrittää ehkäistä toistoliikkeitä välttämällä.

Jatkuva olkavarsien kohoasento eli kurkottelu altistaa varsinkin kiertäjäkalvosimen tulehdukselle.

— Ennaltaehkäisyssä tärkeitä ovat oikeat työasennot sekä olkapäitä kuormittavien askareiden tauottaminen, Tarja Rantala summaa.

Lue lisää Jäätyneestä olkapäästä

 

 

NÄYTÄ OLKAPÄÄTÄ LÄÄKÄRILLE, JOS...

  • vaivan syynä on tapa-turma tai onnettomuus.
  • särky on voimakasta tai tuntuu erityisesti yöllä.
  • olkapää ei toimi kunnolla, se on voimaton tai tuntuu lähtevän pois paikaltaan.
  • liikeradat ovat pienentyneet.
  • tavallinen tulehduskipulääke ja lepo eivät auta.
Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Rauta nousee salilla mutta kun poimit sukan lattialta, saat selkäsi jumiin. Mikä selkää oikein vaivaa? Todennäköisimmin välilevyt – nuo selkärangan iskunvaimentimet – ovat kuluneet. Silloin ei paljon tarvita, että kipu yllättää.

– Selkäkipuja ei voi kukaan kokonaan välttää, koska selkärankamme alkaa rappeutua jo keski-iässä. Samoin kuin ihoon tulee ryppyjä iän myötä, myös selkä vanhenee, sanoo fysiatrian erikoislääkäri Timo Pohjolainen.

Huono uutinen on siis se, että joustavat välilevyt alkavat kuivua jo 30 ikävuoden jälkeen. Lisäksi tupakointi, tapaturmat ja raskas työ, jossa nostat, kannat, taivuttelet ja kurkottelet, huonontavat välilevyjen aineenvaihduntaa ja nopeuttavat niiden rappeutumista. Välilevyt, tarkemmin sanoen välilevyjä ympäröivät syyrustoiset renkaat, alkavat repeillä, välilevyt madaltuvat, nikamien pikkuniveliin tulee nivelrikkoa ja selän liikkuvuus rajoittuu. Selkä ajoittain alkaa kipuilla.

Hyviäkin uutisia on: rappeumakipu tulee ja menee. Se uusiutuu, mutta toipuminen on nopeaa. Eniten selkäkipuja on 40–55-vuotiailla ja lähes 90 prosenttia niistä on hyväennusteisia alaselkäkipuja.

Aamusta pehmeitä liikkeitä

Välilevyjen rappeumasta kertoo se, että selkä on aamuisin jäykkä ja kipeä. Selkä väsyy myös istumisesta ja kipu tuntuu ylös noustessa. Aamuisin selkä kuitenkin vetreytyy puolessa tunnissa, kun se on saanut liikettä.

– Kevyt aamuliikunta on hyvä tapa. Hyvä tapa on jumpata jo sängyssä ja herätellä näin kehoa, Pohjolainen sanoo.

Liian rasittava treeni, raskaat nostot ja repiminen aamutuimaan voi sen sijaan vaurioittaa välilevyjä, sillä ne ovat jäykimmillään aamulla.

– Silloin kun selkä on hyvässä kunnossa, kannattaa harrastaa monipuolisesti liikuntaa, kuitenkin sellaisia lajeja, joissa ei synny tärähdyksiä.

Pohjolainen suosittelee turvallisena lajina kävelyä ja vesijuoksua. Vesijuoksuun on hurahtanut moni sellainen mies, joka ei pysty kuivalla maalla juoksemaan.

Lue lisää Selkä kiittää liikkeestä

Noidannuolesta iskiakseen

Noidannuoli on äkillinen selkäkipu, joka kramppaa lihakset kipukohdan ympäriltä. Syy on yleensä pieni repeämä välilevyn syyrustoisessa renkaassa tai vaurio selkärangan pikkunivelessä.

Vaiva paranee muutamassa päivässä tai parissa viikossa.

Noidannuoli edeltää usein iskiasta eli välilevyn pullistumaa tai välilevytyrää. Sellainen syntyy, kun välilevyn syyrustoinen rengas repeää kokonaan, välilevyn pehmeä ydinosa pursuaa repeämästä ja alkaa painaa iskiashermoa.

Vajaalla kymmenellä prosentilla selkäkipuisista on iskiasoireita, jolloin puutuminen säteilee alaraajaan. Heistä noin puolella hermojuuri on ärtynyt välilevyrappeuman aiheuttaman kemiallisen ärsytyksen tai välilevytyrän tai -pullistuman aiheuttamana.

Timo Pohjolainen painottaa, että vaikeakin välilevytyrän tai -pullistuman aiheuttama iskias paranee useimmiten ilman leikkausta.

Kun selkä jäykistyy iän myötä, kipukin vähenee. Tosin vanhemmiten hermojuuri- tai selkäydinkanavan ahtauma eli spinaalistenoosi voi aiheuttaa selkä- ja alaraajakipua, jos rappeumamuutokset ahtauttavat hermorakenteita.

Lue lisää Selkävaivoista

Leikkausko lopullinen apu?

Leikkaus on tarpeen, jos alaraajassa on voimakas tuntohäiriö, lihasvoima heikentynyt tai on häiriöitä virtsaamisessa ja ulosteen pidätyskyvyssä. Leikkausaihe on myös, jos hermojuuren puristus on kestänyt 6–8 viikkoa, kipu on voimakasta ja magneettikuvissa näkyy selvä oireilevaan puoleen ja tasoon sopiva löydös.

Vaikea selkäydinkanavan ahtauma ja katkokävelyoire on myös tyypillinen leikkausta vaativa tilanne.

Luudutusleikkaus tehdään usein silloin, kun nikamat ovat toisiinsa nähden siirtyneet ja nikamavälissä on liiallista liikkuvuutta. Pohjolaisen mukaan luudutusleikkauksia tehdään enenevästi, vaikka niiden tehoa ei ole osoitettu.

–Tarmokas kuntoutus eli vatsa- ja selkälihasten tiivis harjoittaminen antaa yhtä hyvät tulokset kuin luudutusleikkaus. Se on myös halvempaa eikä leikkauksen riskejä, kuten infektioita, vuotoja ja hermovaurioita, tarvitse pelätä.

Timo Pohjolainen pitää tärkeänä, että leikatun selän kuntoutus tehdään tiiviissä fysioterapeutin ohjauksessa. Fysioterapeutin on hyvä tavata potilasta 3–5 kertaa ja käydä jumppaohjelma hänen kanssaan joka kerta läpi sekä kertoa, miksi mikäkin liike tehdään.

Aktiivinen selkä- ja vatsalihasten harjoittaminen tulee aloittaa viimeistään neljän viikon kuluttua välilevytyrän leikkauksesta.

Luudutusleikkauksen jälkeen muutamaan viikkoon saa tehdä vain harjoituksia, joissa lihasta jännitetään, mutta rankaa ei liikaa taivuteta tai venytetä.

Ahtaumaleikkauksen jälkeen arkiliikkuminen ja käveleminen on heti tärkeää. Selän ja vatsalihasten aktiivinen voimistaminen alkaa 5–6 viikon jälkeen leikkauksesta.

Syöpä säteilee selkään

Joskus selkäkipu liittyy vakavaan sairauteen.

– Kun 50–60-vuotias mies saa vakavia selkäoireita, on tutkittava mahdolliset eturauhasongelmat. Sekä eturauhasen tulehdus että syöpä voivat aiheuttaa kovaa selkäkipua. Eturauhasongelmiin liittyy myös virtsaamisvaikeuksia ja kirvelyä, Timo Pohjolainen sanoo.

Joskus hermojuurisäteilyn syyksi paljastuu paksusuolen syöpä.

– Vakavissa sairauksissa kipu ei helpotu yöllä eikä levossa, vaan pahenee. Yleisoireena on myös ruokahaluttomuutta ja painonlaskua.

Yksin ei saa jäädä

Eri ihmiset tuntevat ja kokevat kivun eri tavoin. Ovathan vaivatkin hyvin erilaisia. Jollakin on rappeumaa yhdessä välilevyssä, toisella useassa. Myös lääkkeet eri vaivoihin ovat erilaiset.

– Kipua ei saa kokonaan pois, jos hermojuurivaurio on syntynyt ja krooninen kipu on kehittynyt. Kipua voi kuitenkin hallita. Siihen tarvitaan lääkehoitoa, liikuntaa, selkä- ja vatsalihasten harjoitusta, helpotuksia työoloissa ja työasentojen muuttamista.

Timo Pohjolainen näkee selkälääkärin työssään, että kipu aiheuttaa ahdistusta, masennusta ja pelkotiloja. Ahdistukseen liittyy liiallista pelkoa ja masennus puolestaan vahvistaa kiputuntemuksia.

–Kroonistunut kipu pahenee, jos eristäytyy neljän seinän sisään, hän sanoo ja kehottaa pitämään kiinni harrastuksista ja ihmissuhteista sekä hakemaan hauskoja asioita elämään.

–Yksin ei saa jäädä. Sosiaaliset suhteet on hoidettava kuntoon. Ja jokainen selkäkipuinen tarvitsee lääkärin, joka kannustaa ja johon voi luottaa.

Lue lisää Kipulääkärin omat keinot krooniseen selkäkipuun

Asiantuntija: Timo Pohjolainen, fysiatrian erikoislääkäri, dosentti, Helsinki Hospital.

Lue lisää Alaselän kivun käypä hoito -suositus.

Vierailija

Selkäkipu yllättää – miten siitä selviää?

Alaselän kipuilusta kirjoitetaan paljon ammattitaidotonta pötyä, vaikka tiede tuntee hyvin kipuilun ja rappeutuman syntysyyt ja myös hoidon. Niitä ei haluta nähdä, koska sairaanhoitoyhtiöt haluavat pyörittää kallista ja kannattavaa hoitorulettia. Ylivoimainen juurisyy on pitkäkestoinen pyöreäselkäinen istuminen. Tavallinen tuoli pakottaa selän siihen ja siksi meillä on n. 800.000 selkäkipuista ja n. 6000 vuodessa saa varhaiseläkkeen selkärappeuman takia. Selkäleikkauksia tehdään luokkaa 20.000...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock.
Kuva Shutterstock.

Unettomuutta ei tarvitse hyväksyä. Kun sen syy selvitetään, pätevä hoitokin löytyy. Unilääkkeillä on taipumus pahentaa ongelmaa, mutta mitä ovat unta parantavat lääkkeet?

Moni ”huono nukkuja” tyytyy kohtaloonsa ja uskoo, ettei apua löydy. Iso joukko suomalaisia käyttää säännöllisesti nukahtamis- tai unilääkkeitä uskoen, että ilman lääkkeitä uni ei ainakaan tule.

Helsingin Uniklinikan ylilääkäri, neurologi Gabriele Sved on toista mieltä.

– Kenenkään ei tarvitse hyväksyä unettomuutta. Uniongelmille voi aina tehdä jotain, Sved vakuuttaa.

Hänen mukaansa on harmillista, että nukkumisen ongelmiin tarjotaan ensisijaisesti lääkehoitoa. Jopa 280 000 suomalaista käyttää vuosittain nukahtamis- ja unilääkkeitä.

– Ensin pitäisi tutkia ja selvittää unettomuuden syy. Jos häiriöt johtuvat esimerkiksi levottomat jalat -oireyhtymästä tai uniapneasta, hoidetaan sairautta. Jos masennuksesta, hoidetaan masennusta. Jos käy ilmi, että unettomuus johtuu pääasiassa stressistä, unilääkkeistä ei ole apua, Sved kertoo.

Lääkkeissä on eroa

Lääkkeetön hoito on tutkitusti tehokkain tapa helpottaa unettomuutta. Isossa kansainvälisessä tutkimuksessa seurattiin kolmea ryhmää. Yksi ryhmä käytti unilääkkeitä, toinen ryhmä sai elämäntapojen muutokseen tähtäävää unenhuolto-opastusta ja kognitiivista terapiaa. Kolmas sai molempia: lääkkeitä sekä opastusta ja terapiaa. Vuoden seuranta-ajan jälkeen kävi ilmi, että lääkkeetöntä hoitoa saaneet nukkuivat parhaiten.

Myös unettomuuden käypä hoito -suosituksen mukaan parhaat tulokset saadaan aikaan lääkkeettömästi, kognitiivisella terapialla.

Gabriele Sved ymmärtää, että unihäiriöistä kärsivä haluaa avun nopeasti ja nukahtamislääke voi olla lyhytaikaisessa käytössä paikallaan.

– Valitettavasti lääkkeet vievät usein ojasta allikkoon ja haitat kääntyvät nopeasti hyötyä suuremmiksi.

Unen laatu heikkenee, jolloin pitkäkään uni ei virkistä. Päivisin väsyttää, keskittymiskyky herpaantuu ja muisti pätkii. Lääkkeet aiheuttavat myös riippuvuutta.

Poikkeuksena ovat niin sanotut unta parantavat lääkkeet.

Ne ovat yleensä mielialalääkkeitä, jotka erittäin pienellä annostuksella parantavat unen laatua. Nämä lääkkeet eivät aiheuta toimintakykyongelmia tai riippuvuutta ja niiden teho säilyy myös pitkäaikaisessa käytössä.

Hae apua nopeasti

Uniongelmat ovat yksilöllisiä. Toiset eivät saa unen päästä kiinni, toiset heräilevät kesken unien. Joku on jatkuvasti väsynyt, vaikka nukkuisikin öisin. Mistä sitten tietää, milloin unettomuuteen tulisi hakea apua?

Ensin kannattaa miettiä, onko ongelma tilapäinen vai jatkunut jo pitkään.

– Jokainen nukkuu välillä huonosti. Esimerkiksi työpaikan menetys, läheisen kuolema tai muu stressaava tilanne voi viedä yöunet. Jos uniongelmat jatkuvat vielä 2–3 viikon kuluttua, olisi hyvä hakea apua, Sved neuvoo.

Unettomuudesta tulee ongelma siinä vaiheessa, kun väsymys ja keskittymisvaikeudet haittaavat arkea ja vetävät mielen matalaksi.

Hoitoon kannattaisi siis hakeutua nopeasti. Valitettavan monet unettomat kärvistelevät vuosia ennen avun hakemista. Noin 30 prosenttia suomalaisista kärsii tilapäisestä unettomuudesta. Ikääntyneistä jopa joka toinen nukkuu välillä huonosti.

Jos unihäiriöt jatkuvat yli kolme kuukautta, puhutaan kroonisesta eli pitkäaikaisesta unettomuudesta. Se vaivaa noin joka kymmenettä suomalaista, ja vanhetessa unettomuus lisääntyy.

Opitko unettomaksi?

Pitkäaikainen unettomuus on yleensä niin sanottua toiminnallista unettomuutta eli unettomaksi on opittu vuosien varrella. Nukkumaanmeno jännittää ja pelottaa, mikä vaikeuttaa nukahtamista entisestään.

– Toiminnallinen unettomuus alkaa tyypillisesti jostain tietystä elämäntilanteesta. Esimerkiksi tuoreen äidin yöt häiriintyvät imettämisen ja muun vauvanhoidon takia, mutta kun vauva vihdoin alkaa nukkua, äiti ei nuku. Myös jokin muu stressaava elämäntilanne, kuten työpaikan vaihdos tai opiskelujen aloittaminen, voi laukaista uniongelmat. Ja vaikka stressaava tilanne rauhoittuu, unettomuus jatkuu. Tällöin unettomuus on opittua.

Voi olla, että ongelman laukaissut tekijä ehtii vuosien varrella unohtua, mutta nukahtamisvaikeuksista tai yöheräilystä on tullut tapa.

Malta rauhoittaa ilta

Tehokkain keino hoitaa opittua unettomuutta ovat lääkkeettömät hoitokeinot, eli kognitiivis-behavioraalinen terapia unettomuuteen. Unioppaista ja netistä löytyy pitkä lista nukkumistottumuksiin ja elämäntapoihin liittyviä vinkkejä ja ohjeita, jotka kohentavat unta ja vireyttä.

Untaan voi huoltaa muun muassa oikeanlaisella liikunnalla ja ravinnolla sekä erilaisilla stressinhallinta- ja rentoutumiskeinoilla.

Gabriele Svedin mukaan keinoista tärkein on rauhoittuminen illalla ennen nukkumaanmenoa. Eli ei roikuta sähköpostissa tai sosiaalisessa mediassa, eikä sängyssä tehdä töitä tai katsota tv:tä.

– Älypuhelimet ja tietokoneet häiritsevät unta, sillä niiden voimakas valo estää nukahtamiseen tarvittavan melatoniinin tuotantoa.

Hänen mukaansa suomalaisilla on myös huono tapa juoda iltaisin kahvia tai teetä.

–Kofeiini on iso ongelma, sillä sen puoliintumisaika voi olla jopa 11 tuntia. Pienikin annos illalla voi aiheuttaa unettomuutta. Jos tietää kärsivänsä unettomuudesta, kahvia tai kofeiinipitoista teetä ei pitäisi juoda lainkaan kello 14:n jälkeen.

Alkoholi on Svedin mukaan yksi Suomen yleisimmistä unilääkkeistä, sillä se väsyttää ja voi auttaa jännittynyttä tai ahdistunutta nukahtamaan, mutta se pilaa unen. Uni katkeilee eikä virkistä.

Kun tutkii, tietää

Kun unettomuutta on jatkunut pidempään, kannattaa hakeutua asiantuntijan pakeille. Yleislääkäriltä tai työterveyslääkäriltä voi pyytää lähetteen jatkotutkimuksiin.

Jos unettomuus johtuu kivusta, oikea osoite on kivunhoidon spesialisti tai fysiatri. Jos yöllä on kroonista yskää, hengitysvaikeuksia tai astmaoireita, kannattaa kääntyä keuhkolääkärin puoleen.

Joskus huono nukkuminen, voimakas väsymys ja siitä aiheutuvat arjen ongelmat ovat seurausta sairaudesta, kuten uniapneasta tai levottomista jaloista. Diagnoosin voi saada neurologilta tai unispesialistilta, mutta yleislääkäritkin tunnistavat ne.

Gabriele Svedin mukaan on tavallista, että unettomuuden taustalla on useampia syitä, joten myös hoidon tulisi olla kokonaisvaltaista.

Helsingin Uniklinikalla asiakkaat täyttävät ennen vastaanotolle tuloa laajan kyselylomakkeen, jossa käydään läpi muun muassa unen laatuun, unirytmiin, mielialaan ja kuorsaukseen liittyviä asioita.

Vastaanotolla univaikeuksien todetaan usein johtuvan toiminnallisesta unettomuudesta, jolloin hoidoksi riittää useimmiten pari tapaamista unihoitajan kanssa.

Unihoitajan vetämässä pienryhmässä käydään läpi unenhuoltoon liittyviä asioita ja muita lääkkeettömiä hoitokeinoja. Menetelmät perustuvat kognitiivis-behavioraaliseen terapiaan, jossa opetellaan omaan elämäntilanteeseen sopivia selviytymistaitoja.

Mittaukset paljastavat

Aktigrafia on helppo ja edullinen unihäiriöiden perustutkimus. Se tehdään rannekelloa muistuttavalla laitteella, joka seuraa viikon ajan vuorokausirytmiä, unen laatua ja unenaikaista liikehdintää.

Mittaaminen on tärkeää, sillä iso osa huonosti nukkuvista ihmisistä arvioi unensa väärin.

– Ihminen saattaa kokea nukkuneensa vain tunnin yön aikana, mutta aivosähkökäyrä osoittaa uniajan olleen 5–6 tuntia. Joskus jo tieto unen todellisesta rakenteesta vähentää nukkumiseen liittyvää stressiä. Toisaalta monet hyvin nukkuvat arvioivat unensa laadun liian hyväksi, mutta tämä ei ole ongelma niin kauan kuin he kokevat olevansa virkeitä ja toimintakykyisiä, Gabriele Sved sanoo.

Unipolygrafia on laajempi unitutkimus. Siinä seurataan yhden yön ajan muun muassa aivosähkökäyrää, hengitystä, jalkojen liikehdintää ja sydämen rytmiä.

Unipolygrafia tehdään, jos ongelmien syyksi epäillään jotain muuta kuin klassista toiminnallista unettomuutta – esimerkiksi levottomat jalat -oireyhtymää tai uniapneaa. Tarkempi tutkimus on paikallaan myös silloin, kun unenhuolto ei tuota tuloksia tai on syytä epäillä, että unettomuus johtuu jostain sairaudesta.

Lisäksi uniklinikoilla voidaan tehdä erilaisia vireystilatutkimuksia. Jos epäillään uni-valverytmiongelmia, voidaan mitata melatoniinin eritys syljestä. kas väsymys ja siitä aiheutuvat arjen ongelmat ovat seurausta sairaudesta, kuten uniapneasta tai levottomat jalat -oireyhtymästä. Diagnoosin voi saada neurologilta tai unispesialistilta, mutta yleislääkäritkin tunnistavat ne. Jalkojen levottomuuteen on olemassa lääkitys, joka helpottaa unen saantia.

Uniliiton nettisivuilta löydät paikallisten uniyhdistysten yhteystiedot. Yhdistyksistä voit saada tietoa oman alueesi unihoitajista ja muista unihäiriöihin erikoistuneista terveydenhuollon ammattilaisista.

 

Asiantuntija: ylilääkäri, neurologi Gabriele Sved, Helsingin Uniklinikka.