jäätynyt olkapää, olkapää
Kuva Shutterstock

Useimmiten olkapää kipeytyy liiasta rasituksesta ja liian vähästä liikunnasta. Mitä vaivainen voi tehdä itse?

Turvavyön kurottaminen vihlaisee, eikä lattian moppaaminen suju. Särkee, eikä käsi taivu entiseen malliin. Kipeä olkapää haittaa elämää.

Usein olkavaiva pääsee kehittymään varkain; ensin on pientä kränää mutta hiljalleen ongelma pahenee. Pahimmillaan kivut vievät yöunet.

– Harva tulee ajatelleeksi, kuinka monimutkainen ja haavoittuva nivel olkapää onkaan, ortopedian erikoislääkäri Esko Kaartinen aloittaa.

Niin, totta vieköön. Olkapään pitää kääntyä melkein kuin pallon ja kestää raskaatkin taakat. Käsi ja olkapää ottavat helposti vastaan osumia ja tekevät päivästä toiseen samoja liikkeitä.

Ei ihme, että erilaiset olkapääongelmat ovat selkä- ja niskakipujen jälkeen yleisin tuki- ja liikuntaelinten vaiva.

Murheita tulee yleensä keski-iässä, kun olkapäätä ympäröivien luisten ja pehmeiden kudosten rappeutuminen on jo alkanut.

Jos liikunta jää vähiin, lihaksetkin heikkenevät ja rapistuva olkapää on alttiimpi venähdyksille, revähdyksille ja rasitusvammoille.

PALLONIVEL PYÖRII

Ongelmat vaihtelevat kivuista liikkeiden rajoittumiseen, voiman puutteeseen ja jopa olkanivelen paikoiltaan pomppaamisen tunteeseen.

– Ihmisen yläraajoja ei ole luotu olematonta tai yksipuolista rasitusta varten, Esko Kaartinen jatkaa.

Olkapää on pallonivel. Se haluaa pyöriä. Oman olan liikkeitä voi kokeilla  pyörittämällä olkapäätä eri asentoihin, pyöriteltävää olkaa vapaalla kädellä tunnustellen. Kunnossa ollessaan olan pitäisi liikkua normaalisti, eli käsien tulisi sekä nousta että taipua eikä kipua tai särkyä saisi tuntua. Vertaa myös olkapäitä. Liikkuvatko kädet yhtä paljon? Tuntuuko molemmissa olkapäissä samalta, kun kädessä on painava kauppakassi?

 

JOS KÄSI EI NOUSE

Joskus saattaa käydä niin, ettei käsi enää nouse normaalisti tai kevyenkin esineen nostaminen sivulle tekee kipeää. Silloin kyseessä voi olla vaivoista yleisin, eli niin sanottu ahdas olkapää.

– Alkuun on hyvä miettiä, missä kipu tuntuu, mikä sitä pahentaa tai helpottaa, Esko Kaartinen neuvoo.

Myös se, alkoiko vaiva äkillisesti vai vähitellen, kiinnostaa lääkäriä.

Viisikymppisillä yleistyvän ahtaan olkapään tavallisin oire on juuri liikekipu olkapään ja olkavarren ulkoreunassa. Ahdas olkapää on kouluesimerkki hitaasti kehittyvästä vaivasta, jonka syynä ovat vähäinen ja yksipuolinen liikunta sekä toistuvat kuormittavat työasennot.

Alkuvaiheessa ahtaasta olkapäästä voi vihjata olkavarren liikutteluarkuus vaikka puseroa pois riisuessa.

Vihlaiseva kipu johtuu siitä, että tulehtunut, turvonnut tai vaurioitunut jänne on pinteessä luisten rakenteiden välissä.

Vaivaa hoidetaan ensin tulehduskipulääkkeillä ja hankalammissa tapauksissa puudutekortisoniruiskeella. Tärkeä osa kuntoutusta on on oikein toteutettu lihastreeni ja asiantunteva fysioterapia. Ahtaan olkapään ongelma saadaan melkein aina rauhoittumaan, kunhan kivuliasta liikettä maltetaan välttää hetki ja kuntoutusohjeita noudatetaan tunnollisesti.

Keinoista viimeinen on leikkaus, mutta ajoissa hoidettuna nivelen normaali toiminta voidaan silloinkin palauttaa.

– Oma olkapääni on leikattu kaksi kertaa. Toipuminen on sujunut sataprosenttisesti, sillä olen noudattanut kuntoutusohjelmaa ja olkapäiden alueen lihaskuntokin on ollut hyvä, Esko Kaartinen kertoo.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Kuminauhajumppa olkapäälle
Liikunta
Kuminauhajumppa olkapäälle

HYVÄ RYHTI SUOJAA

Fysioterapeutti Tarja Rantalan salainen ase olkapääongelmien ehkäisyyn ja hoitoon on hyvä ryhti. Ryhdin ylläpito kun tekee olkapäällekin hyvää.

– Kumara asento huonontaa käsien lihasten työskentelyä, vaikkapa tietokoneen hiirellä. Kun pitää asennon ryhdikkäänä, käsivarret pysyvät rennompina eikä olkapää rasitu turhaan.

Lue lisää Täsmätreenillä keho komeaksi

Rantalan mukaan lääkäriin lähdetään usein vasta silloin, kun kivut ovat jo vieneet yöunet.

– Työterveyshuollosta pitäisi ohjata ihmisiä ajoissa kuntoutukseen. Pienet vaivat voivat muuttua pahoiksi, jos niitä ei hoideta, Rantala harmittelee.
Mutta entä jos lääkäriin meneminen epäilyttää? Milloin on aika mennä hoitoon ja milloin taas vaivoja voi parannella itse?

–Toki kipua kuuluu sietääkin, mutta jos se häiritsee arjen toimintoja ja jatkuu muutamia päiviä kauemmin, niin kannattaa ottaa lääkäriin yhteyttä. Hoitoon menemisen pitkittämisestä ei ole hyötyä, tilanne saattaa vain mutkistua ja lopullinen hoito vaikeutua, Esko Kaartinen neuvoo.

Kipuja voivat aiheuttaa olkanivelen liiallisen ahtauden tai löysyyden lisäksi myös erilaiset tulehdukset, jännerakenteiden repeäminen sekä niin sanottu jäätynyt eli kutistunut olkanivel.

KAATUMISEN LASKU

Vaikka olkapäätään ei olisi juuri loukannut, voi kipujen ja särkyjen taustalta löytyä vanha vamma. Se on saattanut aiheutua vaikkapa liukastumisesta, jonka on jo unohtanut. Loukkaantumiset kannattaakin hoitaa kunnolla heti. Muuten luvassa voi olla turhaa murhetta vuosienkin päästä.

Tavallisin hoitamatta jäänyt vakava vamma liittyy olkapään sijoiltaan menon yhteydessä sattuneeseen kiertäjäkalvosimen repeämiseen. Se saattaa jäädä sijoiltaan mennyttä olkapäätä hoidettaessa huomaamatta.

Yleensä repeämiset hoidetaan leikkaamalla, mutta kauan hoitamatta ollutta jännettä ei aina enää saada kuntoon.


KUN OLKA JÄÄTYY

Olkapäävaivoista mystisin on niin sanottu jäätynyt olkapää. Vaiva alkaa tulehduksella, jonka oireisiin kuuluu yösärky. Samalla käden liikkeet alkavat rajoittua.

Muutamien kuukausien kuluttua alkaa jäykkyysvaihe, jolloin liikkeet ”jäätyvät”, eli käsi ei enää liiku kunnolla. Myöhemmässä vaiheessa kipu heikkenee tai häviää, mutta liikerajoitus säilyy.

Yleisemmistä kiertäjäkalvosimen vaivoista jäätynyt olkapää eroaa siinä, että kipu on laaja-alaisempaa, ei niinkään yhteen asentoon liittyvä vihlaisu.

Syynä on olkanivelen kapselissa tapahtunut muutos: sinne on kertynyt kiristävää sidekudosta ja kiinnikkeitä. Kudosmuutosten takia nivelen vapaa liikkumatila vähenee. Olkavarren liikkeet kapenevat ja tuntuvat kivuliailta ja hankaavilta. Ongelman syytä ei tarkalleen tunneta, mutta vaiva on silti hoidettavissa.

Jäätyneen olkapään kipuvaiheessa käytetään lähinnä tulehduskipulääkkeitä ja kuntouttavia liikkeitä kivun sallimissa rajoissa. Olkavartta heilutellaan ja pyöritellään. Tämän kaiken voi tehdä lääkärin tai fysioterapeutin ohjeilla itse. Fysioterapiasta on hyötyä vasta paranemisvaiheessa, joka saattaa kestää jopa parisen vuotta.

Kaikkia olkapään vaivoja voi yrittää ehkäistä toistoliikkeitä välttämällä.

Jatkuva olkavarsien kohoasento eli kurkottelu altistaa varsinkin kiertäjäkalvosimen tulehdukselle.

— Ennaltaehkäisyssä tärkeitä ovat oikeat työasennot sekä olkapäitä kuormittavien askareiden tauottaminen, Tarja Rantala summaa.


 


 

NÄYTÄ OLKAPÄÄTÄ LÄÄKÄRILLE, JOS...

  • vaivan syynä on tapa-turma tai onnettomuus.
  • särky on voimakasta tai tuntuu erityisesti yöllä.
  • olkapää ei toimi kunnolla, se on voimaton tai tuntuu lähtevän pois paikaltaan.
  • liikeradat ovat pienentyneet.
  • tavallinen tulehduskipulääke ja lepo eivät auta.
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen lopettanut hormoniehkäisyvalmisteen pari kuukautta sitten, ja minulle on tullut rajuja mielialavaihteluita päivittäin. Saan todella herkästi raivokohtauksia. Voiko tämä edelleen johtua pillereiden lopettamisesta vai onko taustalla jotakin muuta?

Hyvin haitallisia oireita ehkäisypillereiden lopettamisesta ilmenee harvoin. Osa kokee kuitenkin harmillisia oireita, kuten kierron epäsäännöllisyyttä sekä muutoksia ihossa. Keho totuttelee uuteen hormonaaliseen tilanteeseen. Ehkäisypillerin käytön aikana hormonaalinen tilanne on tasainen, kun munarakkulan kasvu ja ovulaatio ovat estyneet. Pillerissä olevat hormonit korvaavat kehon omaa hormonituotantoa. Kun niiden käyttö lopetetaan, oma hormonitoiminta käynnistyy, mikä voi aiheuttaa erilaisia tuntemuksia.

Pillerin lopetuksen jälkeen oma kuukautiskierto käynnistyy, yleensä samanlaisena kuin ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä. Yleisiä oireita kiertojen
käynnistyessä ovat muun muassa rintojen arkuus ja mielialanvaihtelu kierron vaiheiden mukaan. Myös hiustenlähtö tai karvan kasvun lisääntyminen voi liittyä ehkäisypillerien lopettamiseen, jos näihin oireisiin on ollut taipumusta ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä.

Tavallisesti keho tottuu pian uuteen tilanteeseen. Ihan heti hormonaalisen lääkityksen lopettamisen seurauksena elimistön hormonitasot voivat olla hetken hyvinkin matalat, ennen kuin munasarjan oma tuotanto lähtee jälleen käyntiin. Matalat ja sen jälkeen tavallista enemmän vaihtelevat hormonitasot voivat aiheuttaa mielialanvaihteluita ja esimerkiksi päänsärkyjä.

Kysyjä ei kerro, ovatko vuodot käynnistyneet normaalisti. Jos oma kuukautiskierto ei palaudu normaaliksi kuuden kuukauden kuluessa pillereiden lopetuksesta, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.