Rauhoita temppuileva vatsa

Vatsa kipeänä, kovana tai turvoksissa kaikilla on joskus. Yhä useammalla vaivat ovat kuitenkin jatkuvia, kiusallisia ja elämää häiritseviä. Sen seurauksena ennen harvinaiset ja pelätytkin mahalaukun ja suoliston tähystykset ovat jo lähes arkipäiväisiä toimenpiteitä.

Samoin rajoittavista ruokavalioista, kuten viljojen ja maitotuotteiden karttamisesta, on tullut trendikästä juuri siksi, että niiden koetaan rauhoittavan mahan ja suolen toimintaa. Mistä vatsavaivat johtuvat? Miksi ne ovat niin yleisiä juuri nyt? Ja miten niitä voi hoitaa?

Kahdenlaisia mahavaivoja

Vatsavaivojen syitä on vähintään yhtä paljon kuin vaivojakin, ja yhteisiä nimittäjiä niiden taustalla on vain vähän. Suomalaisille yleisimmät vatsavaivat voidaan kuitenkin jakaa karkeasti kahteen ryhmään: tulehduksellisiin ja toiminnallisiin.

Tulehduksellisissa vaivoissa, kuten keliakiassa ja haavaisessa paksusuolen tulehduksessa, suolistossa tai mahassa on jonkin sairauden aiheuttama tulehdus.

Toiminnallisissa vaivoissa mahan tai suolen toiminta on häiriintynyt. Niitä ovat esimerkiksi ärtyvän suolen oireyhtymä, ummetus ja närästys.

Monilla on samaan aikaan useitakin erilaisia vatsavaivoja. Oireisiin voi liittyä myös väsymystä ja mielialan laskua. Se herättää taas uusia kysymyksiä: johtuuko uupumus ja alakulo jatkuvasta kivusta, vai liittyykö kipu jotenkin mielialaoireiden vielä tuntemattomaan aiheuttajaan?

Geenit, stressi vai bakteerit?

Tulehduksellisten sairauksien syntymekanismia ei täysin tunneta, vaikka niihin on löydetty toimivia lääkehoitojakin. Se on kuitenkin havaittu, että kaikkien tulehduksellisten vatsavaivojen taustalla vaikuttaa perimä eli niihin voi olla alttius geenitasolla. Sama pätee laktoosi-intoleranssiin.

Stressillä näyttää olevan yllättävänkin suuri merkitys vatsavaivoille. Vaikka tätä yhteyttä ei sen paremmin tunneta, stressin tiedetään vaikuttavan moneen hermostolliseen ja mahahapon tuottoon liittyvään tekijään.

Stressi onkin monesti mukana laukaisemassa vaivoja tai ainakin se pahentaa oireita.

Muitakin syitä riittää. Ensimmäisinä elinvuosina altistutaan nykyään jo liian vähän bakteereille, ja lapsuuden liian korkea hygienia voi herkistää erilaisille vaivoille myöhemmin. Kipulääkkeitä syödään entistä suruttomammin. Ilman reseptiä myytävän särkylääkkeenkin jatkuva käyttäminen voi altistaa ruuansulatuskanavan oireille, kuten vatsan ja ohutsuolen haavoille.

Vatsaa hapoilta suojaava kalvo surkastuu joillakin vatsalaukusta. Se yhdessä ruoansulatushormonien tuotannon ongelmien kanssa voi altistaa vatsahaavalle.

Vielä yksi selitys vatsavaivoihin voi löytyä suoliston mikrobistosta, jonka tuhansien bakteerien vaikutuksia ei tunneta kunnolla. Meneillään on useita tutkimuksia, joissa etsitään vastauksia siihen, mikä bakteeri vaikuttaa mihinkin, joten tietoa on tulossa lisää jo lähivuosina. Ärtyvän suolen oireyhtymään taas saattaa liittyä hermoston yliherkkyys.

Lue lisää Terveellinen ruoka hoitaa suolistoa – entä sairauksia

Oireita voi aina helpottaa

Vaikka ravitsemuksen vaikutusta erilaisten vatsavaivojen syntyyn ei ole voitu todistaa aukottomasti, ei sitä ole vielä suljettu poiskaan. Esimerkiksi hyvien rasvojen riittävä saanti ja runsas kasvisten syöminen saattaa suojata tulehduksellisilta suolistosairauksilta.

Siitä on kuitenkin jo tutkittua tietoa, että ruokavaliolla pystyy lievittämään monenlaisia vatsaoireita. Vakuuttavinta näyttöä on niin sanotun FODMAP-ruokavalion antamasta avusta ärtyvän suolen oireyhtymään: se toimii jopa kolmella neljästä.

FODMAP-hiilihydraatteja välttävästä ruokavaliosta voi olla apua myös tulehduksellisen suolistosairauden pahimmissa vaiheissa.

Koska FODMAP rajoittaa paljon syömisiä, kannattaa kokeilla muitakin, yksinkertaisempia tapoja helpottaa oloa. Esimerkiksi stressiä lievittävillä ja sitä ehkäisevillä tavoilla voi usein helpottaa myös vatsaoireita.

Asiantuntija: laillistettu ravitsemusterapeutti, terveystieteiden maisteri Leena Putkonen.