Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Vatsavaivat kiusaavat ja häiritsevät. Läheskään aina varsinaista suolistosairautta ei löydy. Mistä silloin voi saada apua?

Vatsa kipeänä, kovana tai turvoksissa kaikilla on joskus. Yhä useammalla vaivat ovat kuitenkin jatkuvia, kiusallisia ja elämää häiritseviä. Sen seurauksena ennen harvinaiset ja pelätytkin mahalaukun ja suoliston tähystykset ovat jo lähes arkipäiväisiä toimenpiteitä.

Samoin rajoittavista ruokavalioista, kuten viljojen ja maitotuotteiden karttamisesta, on tullut trendikästä juuri siksi, että niiden koetaan rauhoittavan mahan ja suolen toimintaa. Mistä vatsavaivat johtuvat? Miksi ne ovat niin yleisiä juuri nyt? Ja miten niitä voi hoitaa?

Kahdenlaisia mahavaivoja

Vatsavaivojen syitä on vähintään yhtä paljon kuin vaivojakin, ja yhteisiä nimittäjiä niiden taustalla on vain vähän. Suomalaisille yleisimmät vatsavaivat voidaan kuitenkin jakaa karkeasti kahteen ryhmään: tulehduksellisiin ja toiminnallisiin.

Tulehduksellisissa vaivoissa, kuten keliakiassa ja haavaisessa paksusuolen tulehduksessa, suolistossa tai mahassa on jonkin sairauden aiheuttama tulehdus.

Toiminnallisissa vaivoissa mahan tai suolen toiminta on häiriintynyt. Niitä ovat esimerkiksi ärtyvän suolen oireyhtymä, ummetus ja närästys.

Monilla on samaan aikaan useitakin erilaisia vatsavaivoja. Oireisiin voi liittyä myös väsymystä ja mielialan laskua. Se herättää taas uusia kysymyksiä: johtuuko uupumus ja alakulo jatkuvasta kivusta, vai liittyykö kipu jotenkin mielialaoireiden vielä tuntemattomaan aiheuttajaan?

Geenit, stressi vai bakteerit?

Tulehduksellisten sairauksien syntymekanismia ei täysin tunneta, vaikka niihin on löydetty toimivia lääkehoitojakin. Se on kuitenkin havaittu, että kaikkien tulehduksellisten vatsavaivojen taustalla vaikuttaa perimä eli niihin voi olla alttius geenitasolla. Sama pätee laktoosi-intoleranssiin.

Stressillä näyttää olevan yllättävänkin suuri merkitys vatsavaivoille. Vaikka tätä yhteyttä ei sen paremmin tunneta, stressin tiedetään vaikuttavan moneen hermostolliseen ja mahahapon tuottoon liittyvään tekijään.

Stressi onkin monesti mukana laukaisemassa vaivoja tai ainakin se pahentaa oireita.

Muitakin syitä riittää. Ensimmäisinä elinvuosina altistutaan nykyään jo liian vähän bakteereille, ja lapsuuden liian korkea hygienia voi herkistää erilaisille vaivoille myöhemmin. Kipulääkkeitä syödään entistä suruttomammin. Ilman reseptiä myytävän särkylääkkeenkin jatkuva käyttäminen voi altistaa ruuansulatuskanavan oireille, kuten vatsan ja ohutsuolen haavoille.

Vatsaa hapoilta suojaava kalvo surkastuu joillakin vatsalaukusta. Se yhdessä ruoansulatushormonien tuotannon ongelmien kanssa voi altistaa vatsahaavalle.

Vielä yksi selitys vatsavaivoihin voi löytyä suoliston mikrobistosta, jonka tuhansien bakteerien vaikutuksia ei tunneta kunnolla. Meneillään on useita tutkimuksia, joissa etsitään vastauksia siihen, mikä bakteeri vaikuttaa mihinkin, joten tietoa on tulossa lisää jo lähivuosina. Ärtyvän suolen oireyhtymään taas saattaa liittyä hermoston yliherkkyys.

Lue lisää Terveellinen ruoka hoitaa suolistoa – entä sairauksia

Oireita voi aina helpottaa

Vaikka ravitsemuksen vaikutusta erilaisten vatsavaivojen syntyyn ei ole voitu todistaa aukottomasti, ei sitä ole vielä suljettu poiskaan. Esimerkiksi hyvien rasvojen riittävä saanti ja runsas kasvisten syöminen saattaa suojata tulehduksellisilta suolistosairauksilta.

Siitä on kuitenkin jo tutkittua tietoa, että ruokavaliolla pystyy lievittämään monenlaisia vatsaoireita. Vakuuttavinta näyttöä on niin sanotun FODMAP-ruokavalion antamasta avusta ärtyvän suolen oireyhtymään: se toimii jopa kolmella neljästä.

FODMAP-hiilihydraatteja välttävästä ruokavaliosta voi olla apua myös tulehduksellisen suolistosairauden pahimmissa vaiheissa.

Koska FODMAP rajoittaa paljon syömisiä, kannattaa kokeilla muitakin, yksinkertaisempia tapoja helpottaa oloa. Esimerkiksi stressiä lievittävillä ja sitä ehkäisevillä tavoilla voi usein helpottaa myös vatsaoireita.

Asiantuntija: laillistettu ravitsemusterapeutti, terveystieteiden maisteri Leena Putkonen.

Tarpeettomat viljat

Rauhoita temppuileva vatsa

Jäi mainitsematta, että viljat ovat myös FODMAP-ruokia. Eli siinä ei ole mitän trendikästä jättää viljoja pois vaan tervettä järkeä, jos vaivat helpottavat. Viljoissa ei ole mitään välttämätöntä. Kuitua saa kasviksistakin aivan riittämiin. Myös Crohnin taudissa ja haavisessa paksusuolen tuulehduksessa on viljojen poisjättäminen vähentnyt tutkitusti oireta noin puolella potilaista.
Lue kommentti
Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Minulta poistettiin eturauhanen 2010. Sen jälkeen ei erektiota ole ollut. Voinko näin pitkän tauon jälkeen ottaa potenssilääkettä?

Erektiohäiriö on tavallinen ongelma eturauhasen poistoleikkauksen jälkeen, sillä erektion kannalta tärkeät hermot kulkevat aivan eturauhasen vieressä.

Erektiohäiriön hoitoon on suun kautta otettavia lääkkeitä (fosfodiesteraasin estäjiä), jotka laajentavat verisuonia ja tehostavat veren virtausta siittimeen silloin, kun mies kiihottuu.

Mitä vaikeampi erektiohäiriö on, sitä harvempi saa tableteista riittävän avun. Kaikkiaan kuitenkin yli puolet niistä, joiden erektiohäiriö johtuu eturauhasleikkauksesta, on tutkimuksissa hyötynyt lääkityksestä, joten pitkänkin tauon jälkeen lääkehoitoa kannattaa kokeilla, jollei siihen ole esteitä. Nämä lääkkeet eivät esimerkiksi sovi nitrovalmisteiden kanssa.

Jos erektiotabletit eivät auta, voidaan kokeilla pistoksena siittimen paisuvaiskudokseen tai virtsaputkeen annosteltavia lääkkeitä, jotka tehoavat useammille miehille. Joskus kysymykseen tulee myös penisproteesi. Hoidosta voi keskustella oman terveyskeskuslääkärin kanssa tai hakeutua urologin vastaanotolle.
 

Eeva Sofia Leinonen
sisätautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Onko runsaalla kahvinjuonnilla vaikutusta rytmihäiriöihin? Juon noin seitsemän kuppia vuorokaudessa, ja minusta tuntuu, että rytmihäiriöt ovat lisääntyneet kahvikuppien myötä.

Kahvissa oleva kofeiini stimuloi ihmisen sisäistä hermostoa: vireystila nousee ja samalla syke ja verenpaine. Kahvikupillisen koko ja sen sisältämä kofeiinimäärä voivat vaihdella huomattavasti, joten kuppien lukumäärästä ei suoraan voi päätellä saadun kofeiinin määrää. Nykyiset kupit ja mukit ovat melko kookkaita verrattuna vaikka vielä 1970-luvun kahvikuppeihin.

Myös kahvin ja muidenkin stimulanttien vaste ihmisissä vaihtelee. Osa ihmisistä on hyvin herkkiä kofeiinille ja kokee sen aiheuttaman stimulaation niin häiritsevänä, että välttävät kahvia kokonaan tai juovat vain kofeiinitonta kahvia.

Seitsemän kuppia kahvia päivässä on kupin koosta ja keitoksen vahvuudesta riippumatta joka tapauksessa melko suuri määrä. Pitkän päälle moni pyrkii vähentämään kahvin määrään muun muassa vatsavaivojen, rytmihäiriöiden, levottoman olon ja univaikeuksien takia.

Rytmihäiriöongelma syntyy harvoin pelkästään kahvia juomalla. Runsas kofeiinin saanti lisää kuitenkin helposti rytmihäiriöitä niillä, jotka niistä muutenkin kärsivät. Kannattaa kokeilla, onko vointi parempi, jos nauttii vain 2-3 kupillista kahvia päivässä. Silloin kahvihetkestä muodostuu helpommin päivän nautintohetki, varsinkin, jos kahvi on laadukasta.
 

Sinikka Pohjola-Sintonen
sydäntautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.