peräpukamat, ummetus
Kuva Shutterstock

Melkein jokaisella on joskus ummetusta. Miten vatsan saa taas toimimaan, ja miksi ummetus kannattaa hoitaa nopeasti?

1. Miten usein suolen pitäisi toimia?

Joku on tottunut pitämään vatsansa aika kovana, toisilla se toimii kaksi kolmekin kertaa päivässä. Käytännössä suolen toiminta voi olla aivan normaalia, kun se tyhjenee 8–72 tunnin välein.

2. Mitä ummetuksessa tapahtuu?

Ulostuskerrat voivat vähetä kahteen kertaan viikossa tai vielä harvemmaksi. Uloste on niin kiinteää ja kovaa, että ulostaminen tekee kipeää.

Ulos voi tulla vain papanoita eikä suoli tunnu tyhjenevän kunnolla. Koska näin käy, ummetus tuntuu jatkuvana painon tunteena peräsuolessa.

3. Mikä vatsan kovettaa?

Syy löytyy useimmiten elintavoista.

Kolmen syyllisen kärki on liian vähän liikuntaa, liian vähän kuitua ja liian vähän nesteitä. Muitakin syitä on. Jotkut ovat jopa opetelleet pidättämään: vessaan ei vain kehdata mennä vaikka työpaikalla.

Myös jotkut lääkeaineet, kuten Panacod ja muut kodeiinisärkylääkkeet sekä opiaatit aiheuttavat ummetusta. Sama vaiva voi tulla joistakin psyykenlääkkeistä ja nesteenpoistolääkityksestäkin.

Syyllinen voi olla jopa rautalisä.

Joskus sairaudetkin kovettavat vatsaa, esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminta ja diabetes. Myös kuivuminen ja psyykkiset syyt, kuten anoreksia tai masennus, voivat olla ummetuksen taustalla.

4. Liittyykö ummetukseen aina peräpukamia?

Ummetukseen ei aina liity peräpukamia. Ne yleensä syntyvät pitkällisen ponnistelun tuloksena. Käytänössä pukamat syntyvät peräaukon sulkijalihakseen liittyvien anaalityynykkeiden suurentumisesta tai pullistumisesta peräaukon ulkopuolelle. Tyynykkeisssä on paljon verisuonia, joista pukama venevuoto on peräsisin.

Lue kuinka peräpukamista pääsee eroon

5. Miten ummetuksen hoito kannattaisi aloittaa?

Jos elämäntavoissa on parannettavaa, aloitetaan niistä. Joka päivä olisi hyvä liikkua vähintään puoli tuntia. Se voi olla hyötyliikuntaakin. Pelkkä punttisalitreeni ei riitä, vaan tarvitaan suolen toimintaa ylläpitää pitkäkestoinen aerobista liikuntaa, kuten kävelyä, juoksua, uintia tai pyöräilyä.

Säännöllinen ruokarytmi ja kuitujen lisääminen voi auttaa. Joskus vika voi olla siinäkin, että syö liian vähän kerralla, eikä suolessa ole siksi tarpeeksi massaa. Siihen auttaa tietysti annosten kasvattaminen. Lisäys kannattaa tehdä kuiduilla, joita saa täysjyväviljasta, leseistä, vihanneksista, hedelmistä ja marjoista. Vanha konsti kovaan vatsaan ovat liotetut luumut tai viikunat.

Nesteitä pitäisi saada kaksi litraa vuorokaudessa. Suolta voi myös opettaa toimimaan säännöllisemmin, kun vain sinnikkäästi istahtaa pöntölle aina samaan aikaan.

Jos syy ei löydy elintavoista, kannattaa tarkistaa lääkkeet. Voisiko joku niistä aiheuttaa ummetusta? Ensiavuksi ja muutenkin häiritsevän kovaan vatsaan voi kokeilla apteekin reseptivapaita ummetuslääkkeitä.

6. Kuinka pitkään ulostuslääkkeitä saa käyttää?

Reseptivapaita ummetuksen hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä on monenlaisia. Turvallisin on kuitulisä.

Sitä pitää syödä pari kolme kuukautta ennen kuin ulostaminen normaalistuu. Lisäkuitua voi nauttia jatkuvastikin. Sen sijaan suolen supistelua lisääviä lääkkeitä ei saa käyttää kuin lyhyitä aikoja kerrallaan.

7. Milloin kannattaa mennä lääkäriin?

Jos elämäntapojen korjaaminen ja suolen ”kouluttaminen” ei helpota ummetusta, on hyvä mennä lääkäriin. Samoin jos tulee uusia oireita: kipu lisääntyy tai ulosteessa on verta.

Jos uloste on mustaa, kannattaa apua hakea nopeasti. Äkilliset muutokset myös ulostusvälissä ovat hälytysmerkkejä.

Yleisoireet, kuten laihtuminen tai voimakas väsymys, voivat olla merkki siitä, että ummetus onkin vain yksi oireista, ja taustalla on esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminta. Se selviää lääkärissä. Myös syöpäkasvain voi ahtauttaa suolta ja aiheuttaa kipua.

8. Miten ummetusta tutkitaan?

Ensin selvitetään elämäntavat ja lääkitykset. Yleistutkimuksella ja verikokeilla voidaan tarkistaa kilpirauhasen toiminta, hemoglobiini, tulehdusarvot ja sokerit. Monesti sisätautien erikoislääkäri otattaa keliakia- ja laktoosikokeenkin.

Lääkäri painelee käsin vatsaa: onko siellä mitään tunnettavissa olevaa muutosta? Tuseerauksessa tunnustellaan sormella peräsuolta. Samalla voi tehdä anoskopian, jossa peräsuoli tähystetään noin 10 sentin pituisella tähystimellä. Näillä suljetaan pois peräaukkoon liittyvät ongelmat. Joskus voi olla tarpeen varata aika koko paksusuolen tähystykseen.

Vakavassa ummetuksessa liian hidasta suolta voidaan lyhentää leikkauksella. Myös silloin, jos peräaukon sulkijalihas ei pääse rentoutumaan esimerkiksi ulostamisen jatkuvan pidättämisen vuoksi, leikkaushoito voi auttaa.

9. Lisääkö suolen hidas toiminta vakavan sairauden riskiä?

Paksusuolisyöpä kehittyy polyypeistä eli limakalvolla tapahtuvista muutoksista. Perintötekijät voivat altistaa sille. Myös ympäristötekijöillä on vaikutusta. Ummetus ei varsinaisesti aiheuta syöpää, mutta sillä mitä suolessa kulkee on merkitystä. Runsas punaisen lihan syöminen voi altistaa syövälle, kun taas kuitupitoinen ruoka voi suojella siltä.

Ummetus kuitenkin lisää divertikkelitaudin riskiä. Siinä suolen limakalvoon tulee eräänlaisia taskuja, jotka voivat tulehtua. Voimakkaassa divertikkelitulehduksessa suoli saatta jopa pujeta. Se on vaarallinen tila. Jos divertikkelitulehduksia on usein, suoli voi arpeutua ja muuttua ahtaaksi.

Vaikka vakavan sairauden todennäköisyys on hyvin pieni, vatsan säännöllinen toiminta edistää terveyttä monella tavalla, joten siihen kannattaa pyrkiä.

Asiantuntija: Tiina Kojo, sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri, Mehiläinen.

Vierailija

Vatsa kova kuin kivi

Minulla viljat aiheutti ummetusta yli 20 vuotta. Kukaan ei kertonut. Luin Antin blogia ja jätin viljat. Lähti samalla kaikki allergiat. Rukiissa, vehnässä ja ohrassa on FODMAP-hiilihydraatteja, jotka imeytyvät huonosti ja fermentoituvat paksusuolessa. Suolistobakteerit tuottavat tehokkaasti FODMAP-hiilihydraateista kaasua, mikä aiheuttaa ilmavaivoja, turvotusta ja mahan kipuilua niille ihmisille, jotka ovat yliherkkiä FODMAP-hiilihydraateille ja heitä on paljon (joidenkin arvioiden mukaan jopa...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Olen 23-vuotias hoikka nainen, joka kärsii jatkuvista vatsavaivoista ja valtavan voimakasäänistä vatsan murinasta. Laktoosi-intoleranssi on todettu lapsena. Kaikkia mahdollisia ruokavalioita on kokeiltu, ja nytkin on laktoositon ja gluteeniton ruokavalio. Ylä- ja alavatsa on tähystetty, mutta mitään poikkeavaa ei ole löytynyt. Murina on niin voimakasta, että kuuluu kymmenien metrien päähän. Vaivat rajoittavat pahasti elämää, kun ei kehtaa kotoa enää lähteä juuri mihinkään. Mitään syytä vaivaan ei löydy. Miksei?

Vatsavaivat, joiden taustalta ei asianmukaisista tutkimuksista huolimatta löydy sairautta luokitellaan toiminnallisiksi vaivoiksi. Se tarkoittaa, että suolen toiminta on jollain lailla poikkeavaa mutta syytä ei voida osoittaa. Kyseessä ei ole sairaus, vaan ominaisuus. Osa ihmisistä on luonnostaan herkkävatsaisia.

Heidän elimistönsä reagoi stressiin tai muihin poikkeustiloihin suolisto-oireilla. Ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS) on tavallisin toiminnallinen vatsavaiva. Siihen liittyy tyypillisesti vatsan turvottelua, paikkaa vaihtavia vatsakipuja ja vaihtelevaa suolen toimintaa.

Toiminnallisten vatsavaivojen hoidossa tärkeintä on noudattaa terveellisiä elintapoja eli minimoida stressi, pyrkiä säännölliseen vuorokausirytmiin, huolehtia riittävästä unesta, harrastaa liikuntaa ja syödä terveellisesti ja monipuolisesti. Tiettyjen imeytymättömien ns. FODMAP-hiilihydraattien vähentäminen ruokavaliossa auttaa hillitsemään suolikaasun muodostumista, ja moni saa tästä avun. Ummetusta, ripulia, suolikaasujen ylimääräistä muodostusta ja vatsakipuja voidaan tarvittaessa hoitaa lääkkeillä, mutta toiminnallisissa vatsavaivoissa näiden käyttö tulisi rajoittaa tilapäiseksi.
 

Tove Laivuori

yleislääketieteen erikoislääkäri.

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Liian korkean verenpaineen kanssa eläminen on hengenvaarallista. Onneksi paineiden tasaamiseen on keinoja.

1. Milloin korkea verenpaine muuttuu verenpainetaudiksi?

Verenpainetaudista puhutaan, kun verenpaine on toistuvissa mittauksissa noin 140/90 elohopeamillimetriä tai tämän yli. Kotimittauksissa tämä vastaa arvoa 135/85. Jos selkeää tulosta ei saada, tutkittava voi pitää vuorokauden ajan verenpainetta rekisteröivää laitetta.

2. Mistä verenpainetauti johtuu?

Kohonnen verenpaineen taustalla voivat vaikuttaa perinnöllisten seikkojen lisäksi elämäntapatekijät, kuten stressi, runsas suolan käyttö, ylipaino, tupakointi, reipas alkoholin juominen tai liikunnan vähäisyys. Myös tulehduskipulääkkeiden runsas napsiminen ja joillakin vähäinenkin lakritsin syöminen

voi nostaa verenpainetta. Iän myötä verisuonet menettävät kimmoisuuttaan ja ylä- ja alapaineen välinen ero, niin sanottu pulssipaine, kasvaa. Joskus verenpainetta kohottavat sairaudet, kuten munuaisten vajaatoiminta.

3. Kuinka nopeasti verenpainetauti vaurioittaa?

Korkea verenpaine voi aiheuttaa välittömänkin hengenvaaran, mutta yleensä vaikutukset tulevat vuosien saatossa. Joskus sairauden ensimmäinen oire saattaa olla sydäninfarkti tai aivoverenkiertohäiriö, kuten aivoverisuonitukos tai aivoverenvuoto, mutta useimmiten tauti on oireeton. Jotkut valittavat päänsärkyä tai huimausta. Kun verenpainetauti saadaan hoidettua, monet kokevat olonsa paremmaksi.

Nykyään verenpainelääkitys pyritään lisävaurioiden välttämiseksi aloittamaan mahdollisimman vikkelästi.

4. Mitkä elimet ovat vaarassa verenpainetaudissa?

Aivot, sydän, munuaiset ja silmät. Silmänpohjan kovettuneet verisuonet saattavat ratkeilla ja tihkuttaa verta, jolloin näkökyky voi heikentyä pysyvästikin. Aivojen pieniin verisuoniin tulee hauraita kohtia ja pullistumia, jotka saattavat repeytyä. Syntyy vuotoja ja tukoksia. Myös verenvirtaus aivojen valkeassa

aineessa heikkenee, mikä kasvattaa Alzheimerin taudin riskin kymmenkertaiseksi. Munuaisten verisuonten vaurioituminen voi johtaa pahimmillaan munuaisten vajaatoimintaan ja keinomunuaishoitoon, dialyysiin. Verenpaineen murjoma sydänlihas saattaa jäädä vajaatoimintaiseksi, jolloin se ei enää jaksa pumpata verta kunnolla eteenpäin, myös rytmihäiriöt yleistyvät.

5. Korjaantuvatko elimistön vauriot, kun paine saadaan alas?

Syntyneitä vaurioita ei voida enää korjata, mutta uusien vaurioiden, kuten aivoverenkiertohäiriöiden syntyminen estyy.

6. Kuinka verenpainetautia hoidetaan?

Ruokavaliossa kannattaa suosia pehmeitä rasvoja, kuitupitoisia marjoja, kasviksia ja hedelmiä sekä hillitä suolan käyttöä tai siirtyä mineraalisuolaan. Myös liikunta, hyvä uni ja rentoutuminen on tärkeää. Aina elämäntapojen korjaaminen ei yksin riitä laskemaan verenpainetta ja silloin tarvitaan myös lääkitystä. Lääkitys aloitetaan, jos verenpaine on yli 140/90 elohopeamillimetriä 4–6 kuukauden elämäntaparemontin jälkeen tai joskus aiemminkin. Lääkityksen teho paranee selvästi, jos tekee samaan aikaan elämäntapamuutoksia. Verenpaine saadaan putoamaan eri keinoja ja lääkkeitä yhdistelemällä.

Asiantuntijat: Risto O. Roine, neurologian professori, Aivoliiton ylilääkäri. Päivi Korhonen, yleislääketieteen professori, Suomen Verenpaineyhdistyksen puheenjohtaja. Marja Ruuti, laillistettu ravitsemusterapeutti.

Vierailija

Keittääkö painekattila? Näin tasaat paineita

Korkea verenpaine ei ole itsenäinen sairaus, vaan oire niinkuin on esimerkiksi kuume. Molemmissa tapauksissa olisi hyvä selvittää oireen aiheuttaja. Aikuisista suomalaisista noin kahdella miljoonalla on kohonnut verenpaine ja verenpainelääkkeitä käyttää noin miljoona suomalaista. Liika natrium (yksi syy tusinasta, joka voi nostaa verenpainetta) ei kerry elimistöön vaan poistuu virtsan mukana. Siis normaalisti, kun elimistö on tasapainossa. Näin ei käy jos noudattaa virallisterveellistä (liikaa...
Lue kommentti