stressi uupumus väsymys
Kuva Shutterstock

Pienet valinnat voivat ratkaista, riittävätkö voimasi hyvään arkeen vai uuvutko paineiden alle. Rytmitä päivä hallittavaksi, neuvoo psykologi Kirsi Ahola.

1. Varaa aikaa unelle

Käy nukkumaan riittävän aikaisin. Sänkyyn on hyvä mennä rauhoittumaan unille noin kahdeksan tuntia ennen heräämistä. Unen tarve on yksilöllistä, senhän me tiedämme, mutta moni yrittää jatkuvasti selviytyä omia tarpeitaan lyhyemmillä unilla. Kun herää aamulla levänneenä, päivä lähtee käyntiin paremmin. Herää niin aikaisin, että ehdit tehdä aamutoimet kiireettä.

2. Valmistaudu päivään

Valitse vaatteet etukäteen, kokoa eväät ajoissa ja perehdy tapaamisiin ja palavereihin kunnolla edellisenä päivänä. Päivää ryhdistää sopivasti rytmitetty aikataulu, mutta sen ei pidä olla liian joustamaton. Päiväohjelmaa voi muokata jo aamupäivällä uudelleen, jos tilanne sitä vaatii.

3. Pidä mikrotaukoja

Ruoka- ja kahvitaukojen lisäksi voi ajatukset irrottaa velvollisuuksista muutaman minuutin tauoilla. Nouse työsi äärestä ja siirry toisenlaiseen tilanteeseen. Venyttele tai kävele kahviautomaatille tai isomman maiseman ääreen. Asiakaspalvelussa olevan on hyvä vetäytyä hiljaiseen paikkaan, itsekseen puurtavan mennä toisten ihmisten luokse.

4. Syö aina lounas

Maistele makuja ja rauhoita tekemisen rytmi. Varaa iltapäiväksi välipala tai kaksi työpisteen lähelle. Kun veren sokeri pysyy tasaisena, jaksat paljon paremmin kuin jos se hyppelee. Fyysinen väsähtely tekee huonon olon, ja mielikin ehkä hyppelehtii silloin turhaan.

5. Tartu epäröimättä epäkohtiin

Onko elämässäsi joku haaste, joka toistuvasti vaivaa mieltäsi tai häiritsee työntekoasi? Olemme hyviä puremaan hammasta ja selviytymään turhauttavistakin haasteista, vaikka haluaisimme keskittyä vain mielekkäisiin. Ainakin kerran viikossa on hyvä tsekata, mitä voisi tehdä mielekkäämmin – ehkä läheisten tai työkavereidenkin kannalta.

6. Lähde töistä ajoissa

On tärkeää ehtiä palautua seuraavaa päivää varten. Etsi itsellesi sopiva rutiinikeino katkaista työmoodi viimeistään alkuillasta. Ajatusten ei enää illalla pidä junnata työasioissa. Vältä työpuheluita ja -sähköpostia sekä työvelvollisuuksia sosiaalisessa mediassa. Jos mieli jumittuu johonkin, tee sopimus itsesi kanssa: tartun asiaan heti huomenna levänneenä ja rauhoittuneena..

7. Panosta hauskaan ja inspiroivaan

Hakeudu aktiivisesti tekemään jotakin innostavaa, vaikka se aluksi tuntuisikin vaativan voimia. Muista joustavuus: uudesta puuhasta, kuten tiukkaa sitoutumista vaativasta harrastuksesta, ei kannata kehittää stressin aihetta. Mikä antoikaan iloa ja tyydytystä, kun voit hyvin? Kokeile vaikka vain kävelylenkkiä tai kiinnostavaa reseptiä, jotain, joka siirtää ajatuksesi pois vaatimuksista tai huolten ketjusta.

8. Juttele puolison tai ystävän kanssa

Keskustelut perheenjäsenten ja ystävien kanssa auttavat elämän paineista palautumisessa. Mikä tahansa kuorma tuntuu pienemmältä, kun sen jakaa toisen kanssa. Jos läheistä juttukaveria ei ole, kokeile kuinka voisit purkaa ajatuksiasi kirjoittaen. Viimeinen tunti ennen nukkumaan menoa on paras rauhoittaa rennolle oleskelulle tai mukavalle visioinnille.

Asiantuntijana dosentti, työterveyspsykologi Kirsi Ahola, Työterveyslaitos. 
 

Lue lisää stressintorjunnasta Hyvä terveys 3/17.

 

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Lääkäri määrää kroonisesta kivusta kärsivälle masennuslääkettä eikä siksi, että potilas olisi masentunut. Tosin mielialan kohenemisesta ei ole haittaa, sillä sekin auttaa sietämään kipua paremmin.

Psykiatrian erikoislääkäri Ulla Lepola käyttäisi kroonisen kivun hoitamiseen mieluummin masennuslääkettä kuin tulehduskipulääkettä tai keskushermostoon vaikuttavaa kolmiolääkettä.

Vaikka masennuslääkkeillä on haittansa, ne eivät vaaranna suoliston limakalvoja, joten niiden kanssa tarvitse käyttää mahaa suojaavia happosalpaajia.

– Masennuslääkkeet voivat helpottaa kipua nopeammin kuin ne lievittävät masennusta. Potilas huomaan jo muutamassa päivässä, että kipu lievittyy. Masennus korjaantuu yleensä hitaammin, Lepola sanoo.

Kipu- ja masennuslääkkeitä voi usein käyttää myös samanaikaisesti.

Masennuslääkkeet eivät aiheuta fyysistä riippuvuutta kuten voimakkaat kipulääkkeet voivat tehdä. Siksi lääkityksen purkaminenkin on helpompaa kuin fyysistä ja psyykkistä riippuvuutta aiheuttavan kolmiolääkkeen.

Masennuslääkettä kannattaa kokeilla kipuun miltei kaikkien muiden paitsi maniaan taipuvaisten.

Uusimmat lääkeaineet, duloksetiini ja venlafaksiini, myös piristävät, joten ne sopivat parhaiten otettavaksi aamuisin.

Vanhimmat masennuslääkkeet, kuten kivun hoitoon eniten käytetty amitriptyliini, saattaa väsyttää.

–Varsinkin vanhemmille ihmisille on hyväksi, jos masennuslääke antaa unta, Ulla Lepola sanoo.

Masennuslääkkeiden teho kivunhoidossa perustuu samaan kuin masennuksenkin hoidossa. Ne estävät kipua vähentävän noradrenaliini-välittäjänaineen poistumista hermosoluista.

Uudemmat lääkkeet vaikuttavat samoin, mutta useampiin kivun välittäjäaineisiin yhtäaikaisesti.

Kokeilemalla löytyy lääkkeistä ne, joista on eniten hyötyä ja vähiten haittoja.

Useimmin masennuslääke kuivaa suuta tai väsyttää. Niitä ei myöskään oteta tilapäisesti vaan käytetään jatkuvasti.

Sopivaa valmistetta voi käyttää vaikka vuosikymmeniä. Näin toimitaan esimerkiksi hoidettaessa fibromyalgiaa. Hermokipuja hoidettaessa masennuslääkkeeseen saatetaan yhdistää myös epilepsialääkkeitä, pregabaliinia tai gabapentiinia, jotka vähentävät myös ahdistusta.

Kun neurologien, kipulääkäreiden ja psykiatrien yhteistyö lisääntyy, lääkehoitoa voidaan kohdentaa tarkemmin. Psykiatrit hoitavat potilaita, joille masennuslääkkeet ovat tuttuja eikä niiden käyttöä kivunhoidossakaan tarvitse perustella.

Jos potilasta harmittaa, että reseptissä lukee mielialalääke, kannattaa lääkärin lisätä käyttöaiheeksi myös kivunhoito.

MIHIN KIPUUN MASENNUSLÄÄKETTÄ?

  • vyöruusu
  • diabeettinen hermokipu
  • jännityspäänsärky
  • migreeni
  • nivelrikkokipu
  • aivohalvauksen jälkikivut
  • syöpäkivut
  • reumakivut
  • fibromyalgia
  • jatkuvat selkäkivut.

Lue lisää kivun hoidon Käypä hoito -suosituksista.

 

Aikuisena on samat pelot ja höpsötykset kuin nuorempana, vaikka ulkokuori on muuttunut, sanoo Minttu Mustakallio..
Aikuisena on samat pelot ja höpsötykset kuin nuorempana, vaikka ulkokuori on muuttunut, sanoo Minttu Mustakallio..

Minttu Mustakallion mielestä ei tarvitse yrittää selviytyä sankarillisesti. On ihan ok sanoa, että joku asia kummastuttaa tai pelottaa. 

Näyttelijä Minttu Mustakallio, 44, ajatteli lapsena, että aikuisilla on homma hallinnassa. Mutta ei se niin menekään.

– Aikuisena on samat pelot ja höpsötykset kuin nuorempana, vaikka ulkokuori on muuttunut, sanoo Minttu. 

– Olen itsekin yhä järjetön pähkäilijä, vaikka joidenkin valintojen tekeminen on elämänkokemuksen myötä helpottunut.

Nytkin olisi osattava päättää, minne seuraavaksi matkustaisi. Ostaisiko jo lennot? Pitäisikö lähteä matkalla perheen kanssa vai ystävien vai miettiä vielä vähän...

– Luulen, että olen hidas. Toisaalta, ehkä olenkin vain tarkka, ja eikö se ole hyvä asia?

Pärjäämisen vaatimus ahdistaa

Minttu arvelee, että hänellä on aika vahva itsetunto. Ei ole ollut tarvetta pähkäillä sellaisia asioita kuin naiseus tai kroppakaan. Paitsi hetken teininä.

– Jalkani olivat kamalan laihat! Keksin lainata talvella kasvuveljeni Japun paksuja, pitkiä kalsareita. Kun ne olivat farkkujen alla, jalat eivät näyttäneet tikuilta, Minttu kertoo

Hän lähtee siitä, ettei elämässä kaikessa tarvitse yrittää kiihdyttää tai vastata koveneviin vaatimuksiin. Pärjäämisen vaatimukset ovat sekä naisille että miehille raskaita.

– Pitäisi olla myyvempi ja tauotta esillä somessa ja mediassa. Sellainen ahdistaa.

– Vedän oven kiinni ja sammutan kännykän, kun haluan keskittyä vain tärkeimpiin asioihin. Tärkeintä on voida elää niin kuin parhaaksi näkee ja olla rehellinen itselleen.

Minttu on hyväksynyt, että hitaus kuuluu hänen tapoihinsa. Ja senkin, että välillä on paras sanoa rohkeasti, ettei ymmärrä tai tiedä, mitä pitäisi tehdä.

– Silloin voi kysyä, mikä tässä onkaan meneillään? Entä mitä minulta odotetaan, Minttu sanoo.

 

Katso myös video, jossa Minttu kertoo, miten selviytyy vaikeista tilanteista?

 

Lue lisää Mintun hyvän olon oivalluksista: Hyvä terveys 3/2018. Tilaajana voit lukea koko lehden maksutta digilehdet.fi-palvelusta.