Kunnon hammaspesu riittää usein karkottamaan pahanhajuisen hengityksen eli halitoosin, mutta oireen takaa voi löytyä myös lääkärin hoitoa vaativa sairaus.

Professori, ylilääkäri Jukka H. Meurman HYKSin suu- ja leukakirurgian klinikasta vastasi kysymyksiin halitoosista.

1. Mistä pahanhajuinen hengitys johtuu?

Yleisimpiä syitä ovat ientulehdus ja parodontiitti eli hampaan kiinnityskudoksen tulehdus. Haju tulee suun ja nenäonteloiden bakteereista, jotka synnyttävät haisevia rikkiyhdisteitä.

Hajua saa aikaan myös suun limakalvojen tulehdus, joka on tavallinen riesa hammasproteeseja käyttävillä. Muita syitä voivat olla nielu-, nenä- tai poskiontelotulehdukset ja esimerkiksi refluksitauti; siinä ruokatorven ja mahalaukun välissä oleva sulkijalihas toimii huonosti, ja mahahappo pääsee nousemaan ruokatorveen.

Pahan hajun lähteenä voivat olla myös alkoholi, tupakka ja ruoka-aineet, kuten valkosipuli.

2. Miksi hengitys haisee etenkin aamulla herätessä?

Öisin ei juurikaan erity sylkeä, joten suun mikrobit eivät huuhtoudu nieluun. Niinpä aamuun mennessä suuhun voi kertyä pahanhajuisia bakteereja. Samasta syystä halitoosi voi vaivata myös sairauden takia vuodepotilaiksi joutuneita.

Syljeneritystä saattavat vähentää myös reumataudit, diabetes tai jokin lääkitys – se kuuluu satojen lääkkeiden sivuvaikutuksiin. Samoin suuta kuivattavat suun kautta hengittäminen ja kuorsaaminen, joten niiden syy kannattaa aina tutkia ja hoitaa.

Helpotusta suun kuivumiseen saa raikastavista sokerittomista pastilleista, ksylitolipurukumista tai apteekista saatavasta tekosyljestä, jota ruiskutetaan suun limakalvolle.

3. Voiko hajun lähteenä olla kieli?

Kyllä. Monella on ”karvainen” kieli, eli bakteerit kertyvät kielen nukkaiseen pintaan. Siihen auttaa, kun pesee kielen pinnan säännöllisesti hammasharjalla tai kaapimella.

4. Saavatko lääkkeet hengityksen haisemaan?

Lukuisat lääkkeet voivat vaikuttaa näin. Esimerkiksi astman hoidossa käytetyt kortisonisuihkeet saattavat altistaa pahanhajuiselle hiivatulehdukselle. Pahaa hajua voi aiheuttaa myös pitkävaikutteinen nitrolääke isosorbidinitraatti.

Suu kannattaakin huuhdella aina lääkkeenoton jälkeen, tai vaikka pestä hampaat, jos siltä tuntuu.

5. Kuuluuko halitoosi joidenkin sairauksien oireisiin?

Se on tavallista esimerkiksi diabeteksessa, reumataudeissa, maksan ja munuaisten vajaatoiminnassa sekä aineenvaihduntasairauksissa. Haju helpottuu, kun perussairauden hoito saadaan tasapainoon.

6. Voiko dieetti aiheuttaa halitoosia?

Paastoajan tai ankaraa vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattavan hengityksessä voi olla imelä asetonin tuoksu, kun elimistöön muodostuvat ketoaineet poistuvat hengityksen mukana.

Runsas makean syöminen muuttaa puolestaan suun pH-arvoa happamaksi. Se edistää pahanhajuisten bakteerien ja sienten kasvua suussa.

7. Miksi aftat tuovat hengitykseen pahaa hajua?

Suun limakalvoilla olevat vaaleat haavaumat eli aftat ”haisevat”, koska kipeää suuta ei pysty puhdistamaan tehokkaasti ja aftahaavauma suorastaan kuhisee bakteereja, muun muassa stafylokokkeja.

8. Mikä on hajunenä?

Hajunenä on nenän harvinainen krooninen tulehdus, johon liittyy erityisen inhottava haju. Nenään tulee vihertävää ja haisevaa levymäistä karstaa, jonka alle jäänyt limakalvo ärtyy ja verestää. Potilas itse ei hajua tunne, mutta muut huomaavat sen metrien päähän.

Hajunenä voi seurata esimerkiksi nenävammasta tai sädehoidosta. Sitä hoidetaan muun muassa kostuttavilla nenäsuihkeilla.

9. Miksei oman hengityksensä pahaa hajua huomaa?

Nenän limakalvon hajukäämit tottuvat tilanteeseen, eli ne eivät enää erota omaa ominaishajua. Hajukäämit ovat hajuaistimusta välittäviä hermopäätteitä, jotka toimivat vastaavasti kuin kielen makusilmut.

10. Voiko haju olla joskus vain omaa kuvitelmaa?

Hyvin usein asia on juuri näin. Oikeasta halitoosista kärsivä voi myös kuvitella ongelmansa todellista suuremmaksi ja jopa eristäytyä muista ihmisistä. Pahimmillaan siitä voi kehkeytyä suhteeton pelon aihe, joka horjuttaa psyykkistä terveyttä. Silloin on paikallaan kääntyä psykiatrian erikoislääkärin puoleen.

11. Miten pahanhajuista hengitystä voi hoitaa itse?

Tärkein keino on pestä hampaat hyvin ja säännöllisesti. Myös suun huuhtelu vedellä auttaa.

Hajua peittävät suunhoitotuotteet toimivat, vaikka niistä saakin vain lyhytaikaista apua. Tärkeintä on hoitaa hajun varsinaiset aiheuttajat, mutta suusuihke ennen treffejä on toki hyvä idea – jos ei muuten, niin itseluottamuksen pönkittämiseksi.

Hengityksenraikastajien teho perustuu siihen, että haju peitetään toisella, miellyttävämmällä hajulla. Alkoholia sisältäviä suuvesiä ei suositella, koska alkoholi muuttuu jonkin verran suun mikrobeissa ja muodostaa limakalvoille haitallista asetaldehydiä. Asetaldehydi on syöpää aiheuttava aine.

12. Milloin on syytä hakea lääkärin apua?

Lääkäriin kannattaa mennä, jos haju häiritsee itseä tai kanssaeläjiä tai jos epäilee sairastavansa esimerkiksi jotakin suun tai nenänielun sairautta. Yleensä on hyvä aloittaa hammaslääkäristä, koska useimmiten syy löytyy ikenien tai hampaiden tukikudostulehduksesta tai suun hiivainfektioista.

Jos näistä saa puhtaat paperit, yleislääkäri ja tarvittaessa eri alojen erikoislääkärit jatkavat muiden syiden poissulkemista ja hoitamista. Aina on kuitenkin tärkeää muistaa huolehtia hyvästä suuhygieniasta.

13. Miten hampaat puhdistetaan oikein?

Terveen aikuisen perusohjeena on hampaiden huolellinen harjaaminen aamuin illoin pehmeällä harjalla ja fluorihammastahnalla. Harjausliike on lyhyt ja nykyttävä, ikenien suuntainen. Ienraja harjataan erityisen huolellisesti.

Hammasvälit pitäisi tikuttaa tai käydä läpi hammaslangalla kerran vuorokaudessa. Jos suussa on pahaa makua ja hajua, myös kielen voi puhdistaa päivittäin hammasharjalla tai kaapimella.

14. Miten hammasproteesi ja hampaaton suu puhdistetaan?

Proteesit puhdistetaan aamuin illoin ja muulloinkin, kun siltä tuntuu. Ne pestään harjalla, vedellä ja proteesi- tai hammastahnalla. Kieltä ja kitalakeakin voi puhdistaa pehmeällä harjalla.

Ruokailun jälkeen proteesit huuhdellaan ja suu purskutellaan vedellä. Proteesien puhdistukseen tarkoitettuja poretabletteja voi käyttää ohjeen mukaan vaikka päivittäin, mutta ne eivät korvaa mekaanista puhdistamista harjan kanssa.

Myös osaproteesia hoidetaan pitämällä se puhtaana. Nykymateriaalit eivät enää vaadi sitä, että proteesi pitäisi pitää kosteana. Yleensä on kuitenkin helpointa pitää osaproteesi suussa koko vuorokauden ajan, paitsi tietenkin puhdistamisen aikana.

Hammasproteeseja ei siis enää tarvitse säilyttää yön yli vesilasissa, muttei siitä toisaalta ole haittaakaan. Joka tapauksessa proteesi tuntuu miellyttävämmältä, kun sen kostuttaa ennen suuhun laittamista.

Proteeseihinkin voi tulla hammaskiveä tai värjäymiä. Hammaslääkäri tai -teknikko poistaa ne, jos omat keinot eivät riitä.

15. Onko halitoosiin luvassa uusia hoitoja?

Yhdysvaltoihin on perustettu erikoisklinikoita pahanhajuisen hengityksen tutkimiseksi. Siellä mitataan muun muassa uloshengitysilman orgaanisia rikkiyhdistepitoisuuksia, jotka ovat yhteydessä pahaan hajuun, ja myydään sitten potilaille räätälöityjä hoitoja. Lähinnä kyse on tehostetusta hammashoidosta ja suuvesistä. Alan teollisuus tuottaa koko ajan uusia suuta raikastavia tuotteita, eikä niistä ole pahaa sanottavaa.

Alustavaa tutkimusnäyttöä on myös suun mikrobikasvustoa tasapainottavien maitohappobakteereiden käytöstä. Esimerkiksi Valion Gefilus-tuotteisiin lisätty probioottibakteeri estää jonkin verran suun sienikasvua. Kenties tältä sektorilta löytyy lisäapua tulevaisuudessa, eli vaihdetaan hajubakteerit kiltimpiin probioottipöpöihin. Tutkimukset tästä ovat kuitenkin vielä aivan alkuvaiheissa.

Ongelmallisinta on löytää toimivaa hoitoa potilaille, joiden halitoosi on omaa kuvitelmaa. Silti heitäkin usein auttaa, kun mahdolliset sairaudet tutkitaan ja suljetaan pois.

Lue lisää
kuivasta suusta
Sairaat iket vaarantavat terveyden

 

Vierailija

Hengitys haisee, mistä apua?

Pahaa hajua aiheuttaa mm kuiva suu, jota aiheuttaa: jotkut lääkkeet (lue haittavaikutukset lääkkeesi pakkauksesta) jotkut sairaudet kahvi tee colajuomat sokeri sokerijuomat tupakka jano Lisäksi pahaa hajua aiheuttaa: nestemäiset maitotuotteet (aiheuttavat valkoista katetta kielen pinnalle ja kielen takaosaan, joka alkaa haisemaan pahalle) tupakka I-tyypin diabetes närästys (tähän auttaa ruokavalio) JUO VETTÄ (aikuinen ei tarvitse maitoa, vaan imeväinen ja vasikka) Huuhtele suusi vedellä ruuan...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Rauta nousee salilla mutta kun poimit sukan lattialta, saat selkäsi jumiin. Mikä selkää oikein vaivaa? Todennäköisimmin välilevyt – nuo selkärangan iskunvaimentimet – ovat kuluneet. Silloin ei paljon tarvita, että kipu yllättää.

– Selkäkipuja ei voi kukaan kokonaan välttää, koska selkärankamme alkaa rappeutua jo keski-iässä. Samoin kuin ihoon tulee ryppyjä iän myötä, myös selkä vanhenee, sanoo fysiatrian erikoislääkäri Timo Pohjolainen.

Huono uutinen on siis se, että joustavat välilevyt alkavat kuivua jo 30 ikävuoden jälkeen. Lisäksi tupakointi, tapaturmat ja raskas työ, jossa nostat, kannat, taivuttelet ja kurkottelet, huonontavat välilevyjen aineenvaihduntaa ja nopeuttavat niiden rappeutumista. Välilevyt, tarkemmin sanoen välilevyjä ympäröivät syyrustoiset renkaat, alkavat repeillä, välilevyt madaltuvat, nikamien pikkuniveliin tulee nivelrikkoa ja selän liikkuvuus rajoittuu. Selkä ajoittain alkaa kipuilla.

Hyviäkin uutisia on: rappeumakipu tulee ja menee. Se uusiutuu, mutta toipuminen on nopeaa. Eniten selkäkipuja on 40–55-vuotiailla ja lähes 90 prosenttia niistä on hyväennusteisia alaselkäkipuja.

Aamusta pehmeitä liikkeitä

Välilevyjen rappeumasta kertoo se, että selkä on aamuisin jäykkä ja kipeä. Selkä väsyy myös istumisesta ja kipu tuntuu ylös noustessa. Aamuisin selkä kuitenkin vetreytyy puolessa tunnissa, kun se on saanut liikettä.

– Kevyt aamuliikunta on hyvä tapa. Hyvä tapa on jumpata jo sängyssä ja herätellä näin kehoa, Pohjolainen sanoo.

Liian rasittava treeni, raskaat nostot ja repiminen aamutuimaan voi sen sijaan vaurioittaa välilevyjä, sillä ne ovat jäykimmillään aamulla.

– Silloin kun selkä on hyvässä kunnossa, kannattaa harrastaa monipuolisesti liikuntaa, kuitenkin sellaisia lajeja, joissa ei synny tärähdyksiä.

Pohjolainen suosittelee turvallisena lajina kävelyä ja vesijuoksua. Vesijuoksuun on hurahtanut moni sellainen mies, joka ei pysty kuivalla maalla juoksemaan.

Lue lisää Selkä kiittää liikkeestä

Noidannuolesta iskiakseen

Noidannuoli on äkillinen selkäkipu, joka kramppaa lihakset kipukohdan ympäriltä. Syy on yleensä pieni repeämä välilevyn syyrustoisessa renkaassa tai vaurio selkärangan pikkunivelessä.

Vaiva paranee muutamassa päivässä tai parissa viikossa.

Noidannuoli edeltää usein iskiasta eli välilevyn pullistumaa tai välilevytyrää. Sellainen syntyy, kun välilevyn syyrustoinen rengas repeää kokonaan, välilevyn pehmeä ydinosa pursuaa repeämästä ja alkaa painaa iskiashermoa.

Vajaalla kymmenellä prosentilla selkäkipuisista on iskiasoireita, jolloin puutuminen säteilee alaraajaan. Heistä noin puolella hermojuuri on ärtynyt välilevyrappeuman aiheuttaman kemiallisen ärsytyksen tai välilevytyrän tai -pullistuman aiheuttamana.

Timo Pohjolainen painottaa, että vaikeakin välilevytyrän tai -pullistuman aiheuttama iskias paranee useimmiten ilman leikkausta.

Kun selkä jäykistyy iän myötä, kipukin vähenee. Tosin vanhemmiten hermojuuri- tai selkäydinkanavan ahtauma eli spinaalistenoosi voi aiheuttaa selkä- ja alaraajakipua, jos rappeumamuutokset ahtauttavat hermorakenteita.

Lue lisää Selkävaivoista

Leikkausko lopullinen apu?

Leikkaus on tarpeen, jos alaraajassa on voimakas tuntohäiriö, lihasvoima heikentynyt tai on häiriöitä virtsaamisessa ja ulosteen pidätyskyvyssä. Leikkausaihe on myös, jos hermojuuren puristus on kestänyt 6–8 viikkoa, kipu on voimakasta ja magneettikuvissa näkyy selvä oireilevaan puoleen ja tasoon sopiva löydös.

Vaikea selkäydinkanavan ahtauma ja katkokävelyoire on myös tyypillinen leikkausta vaativa tilanne.

Luudutusleikkaus tehdään usein silloin, kun nikamat ovat toisiinsa nähden siirtyneet ja nikamavälissä on liiallista liikkuvuutta. Pohjolaisen mukaan luudutusleikkauksia tehdään enenevästi, vaikka niiden tehoa ei ole osoitettu.

–Tarmokas kuntoutus eli vatsa- ja selkälihasten tiivis harjoittaminen antaa yhtä hyvät tulokset kuin luudutusleikkaus. Se on myös halvempaa eikä leikkauksen riskejä, kuten infektioita, vuotoja ja hermovaurioita, tarvitse pelätä.

Timo Pohjolainen pitää tärkeänä, että leikatun selän kuntoutus tehdään tiiviissä fysioterapeutin ohjauksessa. Fysioterapeutin on hyvä tavata potilasta 3–5 kertaa ja käydä jumppaohjelma hänen kanssaan joka kerta läpi sekä kertoa, miksi mikäkin liike tehdään.

Aktiivinen selkä- ja vatsalihasten harjoittaminen tulee aloittaa viimeistään neljän viikon kuluttua välilevytyrän leikkauksesta.

Luudutusleikkauksen jälkeen muutamaan viikkoon saa tehdä vain harjoituksia, joissa lihasta jännitetään, mutta rankaa ei liikaa taivuteta tai venytetä.

Ahtaumaleikkauksen jälkeen arkiliikkuminen ja käveleminen on heti tärkeää. Selän ja vatsalihasten aktiivinen voimistaminen alkaa 5–6 viikon jälkeen leikkauksesta.

Syöpä säteilee selkään

Joskus selkäkipu liittyy vakavaan sairauteen.

– Kun 50–60-vuotias mies saa vakavia selkäoireita, on tutkittava mahdolliset eturauhasongelmat. Sekä eturauhasen tulehdus että syöpä voivat aiheuttaa kovaa selkäkipua. Eturauhasongelmiin liittyy myös virtsaamisvaikeuksia ja kirvelyä, Timo Pohjolainen sanoo.

Joskus hermojuurisäteilyn syyksi paljastuu paksusuolen syöpä.

– Vakavissa sairauksissa kipu ei helpotu yöllä eikä levossa, vaan pahenee. Yleisoireena on myös ruokahaluttomuutta ja painonlaskua.

Yksin ei saa jäädä

Eri ihmiset tuntevat ja kokevat kivun eri tavoin. Ovathan vaivatkin hyvin erilaisia. Jollakin on rappeumaa yhdessä välilevyssä, toisella useassa. Myös lääkkeet eri vaivoihin ovat erilaiset.

– Kipua ei saa kokonaan pois, jos hermojuurivaurio on syntynyt ja krooninen kipu on kehittynyt. Kipua voi kuitenkin hallita. Siihen tarvitaan lääkehoitoa, liikuntaa, selkä- ja vatsalihasten harjoitusta, helpotuksia työoloissa ja työasentojen muuttamista.

Timo Pohjolainen näkee selkälääkärin työssään, että kipu aiheuttaa ahdistusta, masennusta ja pelkotiloja. Ahdistukseen liittyy liiallista pelkoa ja masennus puolestaan vahvistaa kiputuntemuksia.

–Kroonistunut kipu pahenee, jos eristäytyy neljän seinän sisään, hän sanoo ja kehottaa pitämään kiinni harrastuksista ja ihmissuhteista sekä hakemaan hauskoja asioita elämään.

–Yksin ei saa jäädä. Sosiaaliset suhteet on hoidettava kuntoon. Ja jokainen selkäkipuinen tarvitsee lääkärin, joka kannustaa ja johon voi luottaa.

Lue lisää Kipulääkärin omat keinot krooniseen selkäkipuun

Asiantuntija: Timo Pohjolainen, fysiatrian erikoislääkäri, dosentti, Helsinki Hospital.

Lue lisää Alaselän kivun käypä hoito -suositus.

Kuva Shutterstock.
Kuva Shutterstock.

Unettomuutta ei tarvitse hyväksyä. Kun sen syy selvitetään, pätevä hoitokin löytyy. Unilääkkeillä on taipumus pahentaa ongelmaa, mutta mitä ovat unta parantavat lääkkeet?

Moni ”huono nukkuja” tyytyy kohtaloonsa ja uskoo, ettei apua löydy. Iso joukko suomalaisia käyttää säännöllisesti nukahtamis- tai unilääkkeitä uskoen, että ilman lääkkeitä uni ei ainakaan tule.

Helsingin Uniklinikan ylilääkäri, neurologi Gabriele Sved on toista mieltä.

– Kenenkään ei tarvitse hyväksyä unettomuutta. Uniongelmille voi aina tehdä jotain, Sved vakuuttaa.

Hänen mukaansa on harmillista, että nukkumisen ongelmiin tarjotaan ensisijaisesti lääkehoitoa. Jopa 280 000 suomalaista käyttää vuosittain nukahtamis- ja unilääkkeitä.

– Ensin pitäisi tutkia ja selvittää unettomuuden syy. Jos häiriöt johtuvat esimerkiksi levottomat jalat -oireyhtymästä tai uniapneasta, hoidetaan sairautta. Jos masennuksesta, hoidetaan masennusta. Jos käy ilmi, että unettomuus johtuu pääasiassa stressistä, unilääkkeistä ei ole apua, Sved kertoo.

Lääkkeissä on eroa

Lääkkeetön hoito on tutkitusti tehokkain tapa helpottaa unettomuutta. Isossa kansainvälisessä tutkimuksessa seurattiin kolmea ryhmää. Yksi ryhmä käytti unilääkkeitä, toinen ryhmä sai elämäntapojen muutokseen tähtäävää unenhuolto-opastusta ja kognitiivista terapiaa. Kolmas sai molempia: lääkkeitä sekä opastusta ja terapiaa. Vuoden seuranta-ajan jälkeen kävi ilmi, että lääkkeetöntä hoitoa saaneet nukkuivat parhaiten.

Myös unettomuuden käypä hoito -suosituksen mukaan parhaat tulokset saadaan aikaan lääkkeettömästi, kognitiivisella terapialla.

Gabriele Sved ymmärtää, että unihäiriöistä kärsivä haluaa avun nopeasti ja nukahtamislääke voi olla lyhytaikaisessa käytössä paikallaan.

– Valitettavasti lääkkeet vievät usein ojasta allikkoon ja haitat kääntyvät nopeasti hyötyä suuremmiksi.

Unen laatu heikkenee, jolloin pitkäkään uni ei virkistä. Päivisin väsyttää, keskittymiskyky herpaantuu ja muisti pätkii. Lääkkeet aiheuttavat myös riippuvuutta.

Poikkeuksena ovat niin sanotut unta parantavat lääkkeet.

Ne ovat yleensä mielialalääkkeitä, jotka erittäin pienellä annostuksella parantavat unen laatua. Nämä lääkkeet eivät aiheuta toimintakykyongelmia tai riippuvuutta ja niiden teho säilyy myös pitkäaikaisessa käytössä.

Hae apua nopeasti

Uniongelmat ovat yksilöllisiä. Toiset eivät saa unen päästä kiinni, toiset heräilevät kesken unien. Joku on jatkuvasti väsynyt, vaikka nukkuisikin öisin. Mistä sitten tietää, milloin unettomuuteen tulisi hakea apua?

Ensin kannattaa miettiä, onko ongelma tilapäinen vai jatkunut jo pitkään.

– Jokainen nukkuu välillä huonosti. Esimerkiksi työpaikan menetys, läheisen kuolema tai muu stressaava tilanne voi viedä yöunet. Jos uniongelmat jatkuvat vielä 2–3 viikon kuluttua, olisi hyvä hakea apua, Sved neuvoo.

Unettomuudesta tulee ongelma siinä vaiheessa, kun väsymys ja keskittymisvaikeudet haittaavat arkea ja vetävät mielen matalaksi.

Hoitoon kannattaisi siis hakeutua nopeasti. Valitettavan monet unettomat kärvistelevät vuosia ennen avun hakemista. Noin 30 prosenttia suomalaisista kärsii tilapäisestä unettomuudesta. Ikääntyneistä jopa joka toinen nukkuu välillä huonosti.

Jos unihäiriöt jatkuvat yli kolme kuukautta, puhutaan kroonisesta eli pitkäaikaisesta unettomuudesta. Se vaivaa noin joka kymmenettä suomalaista, ja vanhetessa unettomuus lisääntyy.

Opitko unettomaksi?

Pitkäaikainen unettomuus on yleensä niin sanottua toiminnallista unettomuutta eli unettomaksi on opittu vuosien varrella. Nukkumaanmeno jännittää ja pelottaa, mikä vaikeuttaa nukahtamista entisestään.

– Toiminnallinen unettomuus alkaa tyypillisesti jostain tietystä elämäntilanteesta. Esimerkiksi tuoreen äidin yöt häiriintyvät imettämisen ja muun vauvanhoidon takia, mutta kun vauva vihdoin alkaa nukkua, äiti ei nuku. Myös jokin muu stressaava elämäntilanne, kuten työpaikan vaihdos tai opiskelujen aloittaminen, voi laukaista uniongelmat. Ja vaikka stressaava tilanne rauhoittuu, unettomuus jatkuu. Tällöin unettomuus on opittua.

Voi olla, että ongelman laukaissut tekijä ehtii vuosien varrella unohtua, mutta nukahtamisvaikeuksista tai yöheräilystä on tullut tapa.

Malta rauhoittaa ilta

Tehokkain keino hoitaa opittua unettomuutta ovat lääkkeettömät hoitokeinot, eli kognitiivis-behavioraalinen terapia unettomuuteen. Unioppaista ja netistä löytyy pitkä lista nukkumistottumuksiin ja elämäntapoihin liittyviä vinkkejä ja ohjeita, jotka kohentavat unta ja vireyttä.

Untaan voi huoltaa muun muassa oikeanlaisella liikunnalla ja ravinnolla sekä erilaisilla stressinhallinta- ja rentoutumiskeinoilla.

Gabriele Svedin mukaan keinoista tärkein on rauhoittuminen illalla ennen nukkumaanmenoa. Eli ei roikuta sähköpostissa tai sosiaalisessa mediassa, eikä sängyssä tehdä töitä tai katsota tv:tä.

– Älypuhelimet ja tietokoneet häiritsevät unta, sillä niiden voimakas valo estää nukahtamiseen tarvittavan melatoniinin tuotantoa.

Hänen mukaansa suomalaisilla on myös huono tapa juoda iltaisin kahvia tai teetä.

–Kofeiini on iso ongelma, sillä sen puoliintumisaika voi olla jopa 11 tuntia. Pienikin annos illalla voi aiheuttaa unettomuutta. Jos tietää kärsivänsä unettomuudesta, kahvia tai kofeiinipitoista teetä ei pitäisi juoda lainkaan kello 14:n jälkeen.

Alkoholi on Svedin mukaan yksi Suomen yleisimmistä unilääkkeistä, sillä se väsyttää ja voi auttaa jännittynyttä tai ahdistunutta nukahtamaan, mutta se pilaa unen. Uni katkeilee eikä virkistä.

Kun tutkii, tietää

Kun unettomuutta on jatkunut pidempään, kannattaa hakeutua asiantuntijan pakeille. Yleislääkäriltä tai työterveyslääkäriltä voi pyytää lähetteen jatkotutkimuksiin.

Jos unettomuus johtuu kivusta, oikea osoite on kivunhoidon spesialisti tai fysiatri. Jos yöllä on kroonista yskää, hengitysvaikeuksia tai astmaoireita, kannattaa kääntyä keuhkolääkärin puoleen.

Joskus huono nukkuminen, voimakas väsymys ja siitä aiheutuvat arjen ongelmat ovat seurausta sairaudesta, kuten uniapneasta tai levottomista jaloista. Diagnoosin voi saada neurologilta tai unispesialistilta, mutta yleislääkäritkin tunnistavat ne.

Gabriele Svedin mukaan on tavallista, että unettomuuden taustalla on useampia syitä, joten myös hoidon tulisi olla kokonaisvaltaista.

Helsingin Uniklinikalla asiakkaat täyttävät ennen vastaanotolle tuloa laajan kyselylomakkeen, jossa käydään läpi muun muassa unen laatuun, unirytmiin, mielialaan ja kuorsaukseen liittyviä asioita.

Vastaanotolla univaikeuksien todetaan usein johtuvan toiminnallisesta unettomuudesta, jolloin hoidoksi riittää useimmiten pari tapaamista unihoitajan kanssa.

Unihoitajan vetämässä pienryhmässä käydään läpi unenhuoltoon liittyviä asioita ja muita lääkkeettömiä hoitokeinoja. Menetelmät perustuvat kognitiivis-behavioraaliseen terapiaan, jossa opetellaan omaan elämäntilanteeseen sopivia selviytymistaitoja.

Mittaukset paljastavat

Aktigrafia on helppo ja edullinen unihäiriöiden perustutkimus. Se tehdään rannekelloa muistuttavalla laitteella, joka seuraa viikon ajan vuorokausirytmiä, unen laatua ja unenaikaista liikehdintää.

Mittaaminen on tärkeää, sillä iso osa huonosti nukkuvista ihmisistä arvioi unensa väärin.

– Ihminen saattaa kokea nukkuneensa vain tunnin yön aikana, mutta aivosähkökäyrä osoittaa uniajan olleen 5–6 tuntia. Joskus jo tieto unen todellisesta rakenteesta vähentää nukkumiseen liittyvää stressiä. Toisaalta monet hyvin nukkuvat arvioivat unensa laadun liian hyväksi, mutta tämä ei ole ongelma niin kauan kuin he kokevat olevansa virkeitä ja toimintakykyisiä, Gabriele Sved sanoo.

Unipolygrafia on laajempi unitutkimus. Siinä seurataan yhden yön ajan muun muassa aivosähkökäyrää, hengitystä, jalkojen liikehdintää ja sydämen rytmiä.

Unipolygrafia tehdään, jos ongelmien syyksi epäillään jotain muuta kuin klassista toiminnallista unettomuutta – esimerkiksi levottomat jalat -oireyhtymää tai uniapneaa. Tarkempi tutkimus on paikallaan myös silloin, kun unenhuolto ei tuota tuloksia tai on syytä epäillä, että unettomuus johtuu jostain sairaudesta.

Lisäksi uniklinikoilla voidaan tehdä erilaisia vireystilatutkimuksia. Jos epäillään uni-valverytmiongelmia, voidaan mitata melatoniinin eritys syljestä. kas väsymys ja siitä aiheutuvat arjen ongelmat ovat seurausta sairaudesta, kuten uniapneasta tai levottomat jalat -oireyhtymästä. Diagnoosin voi saada neurologilta tai unispesialistilta, mutta yleislääkäritkin tunnistavat ne. Jalkojen levottomuuteen on olemassa lääkitys, joka helpottaa unen saantia.

Uniliiton nettisivuilta löydät paikallisten uniyhdistysten yhteystiedot. Yhdistyksistä voit saada tietoa oman alueesi unihoitajista ja muista unihäiriöihin erikoistuneista terveydenhuollon ammattilaisista.

 

Asiantuntija: ylilääkäri, neurologi Gabriele Sved, Helsingin Uniklinikka.