viljaton gluteeni vatsavaivat FODMAP hiilihydraatit kuitu toiminnalliset vatsavaivat
Kuva Shutterstock

Toiminnalliset vatsavaivat ovat yleisiä ja voivat jatkua vuosia, mutta niiden syynä on harvoin vakava sairaus. Piinaa riittää silti: röyhtäilyä, ilmavaivoja, närästystä, kipua.

Lähes jokaisella on kokemuksia toiminnallisista vatsavaivoista: mahassa kuplii ja turvottaa niin, että iho on piukea, tai vatsa tuntuu herkältä ja huonolta. Ikävät ja välillä myös kivuliaat vaivat herättävät helposti epäilyn jostakin vakavasta.

–Tyypillisen potilaan vatsavaivoja tutkitaan, eikä mitään löydy, toteaa erikoislääkäri Jari Koskenpato HYKSistä.

Vaivoja kutsutaan silloin toiminnallisiksi, koska ne syntyvät vatsan normaalista toiminnasta – kuten mahalaukun venymisestä ja supistumisesta – tai näiden muutosten yliherkästä aistimisesta.

Eri oireet ylä- ja alavatsassa
 

Oireet jaetaan tuntumispaikan mukaan ylä- ja alavatsavaivoihin, ja raja kulkee vyötärön tienoilla. Ylävatsalla tuntuvaa vaivaa kutsutaan dyspepsiaksi. Niitä voi aiheuttaa mahahaava, pohjukaissuolihaava tai sappivaiva.

Lähes joka toiselta mahalaukun tähystykseen tulevalta ei kuitenkaan löydetä mitään poikkeavaa, ja vaivaa kutsutaan silloin toiminnalliseksi dyspepsiaksi. Siitä ei kuitenkaan ole kyse, jos oireena on selvä närästys, nieluun nousee hapanta ja rintalastan takana polttaa. Sellaista voi aiheuttaa refluksitauti, jossa mahan sisältöä pääsee nousemaan ruokatorveen.

Alavatsan toiminnalliset vaivat aiheuttaa yleensä niin sanottu ärtyvä suoli. Sen oireita ovat vaihteleva vatsakipu sekä häiriöt suolen toiminnassa. Välillä pönttöön päkistellään pipanoita, välillä ripuli juoksuttaa.
 

Vaivat on Koskenpadon mukaan yleensä helppo erottaa toisistaan. Mahalaukkuun viittaavat esimerkiksi tunne vatsan nopeasta täyttymisestä tai painon tunne ylävatsalla, toistuva röyhtäily sekä tyhjän vatsan kipu, joka helpottaa syödessä.

Turvotus taas voi syntyä sekä mahalaukussa että suolistossa:

–Jos piereskely helpottaa oloa, vaiva on todennäköisesti suolistoperäinen, heti ruoan jälkeen tuntuva taas mahalaukkuperäinen, Koskenpato linjaa.

Aina ei tilanne ole näin selvä. Moni kokee oireita sekä ylä- että alavatsasta, ja tyypilliset vaivat saattavat myös sekoittua, kun toiminnallisen dyspepsian oireet tulevatkin suolistosta tai ärtyvä suoli tuottaa dyspepsiaan sopivia oireita. Ajan mittaan voi myös hankalimmalta tuntuva vaiva vaihtua, ja pahimmalta tuntuukin turvotus eikä kipu kuten ennen.

Lue lisää Auttaako helikobakteerin häätö vatsavaivoihin?

Potilas antaa vihjeen
 

Vihjeen vaivojen syystä antaa potilas. Koskenpato sanoo, että oireiden kuvailu kertoo, mistä on todennäköisesti kyse.

Jos pitkällisten vatsavaivojen jatkotutkimukset katsotaan aiheellisiksi, edessä voivat olla laboratoriokokeiden lisäksi mahalaukun tai paksusuolen tähystys ja vatsan ultraäänitutkimus. Niissä selviää, kenen vaivat johtuvat mahakatarrin tai Crohnin taudin kaltaisesta sairaudesta tai peräti syövästä.

Lue lisää Crohnin taudin kanssa elämisestä

Vakavan sairauden ja ärtyvän suolen oireet poikkeavat kuitenkin selvästi:

– Ärtyvää suolta ei tarvitse tutkia enempää, jos tietyt kriteerit täyttyvät, Koskenpato kertoo.

Niitä ovat vähintään kolmen kuukauden aikana koettu kipu, joka helpottaa ulostamisen jälkeen ja joka liittyy ulostuksen tiheyden tai koostumuksen muutokseen. Lisätutkimuksia sen sijaan vaativat toiminnallisten kaltaisiin vaivoihin liittyvät hälyttävät oireet. Suoliston limakalvo on silloin voinut vaurioitua.

Hälyttäviä oireita ovat tahaton laihtuminen, veri oksennuksessa tai ulosteessa (mustat ulosteet), nielemisvaikeudet ja tunne, ettei ruoka mene kunnolla alas.

Selvitettävä on myös 50 vuotta täyttäneelle ilmaantunut uusi oire, kuten yllättävä anemia tai korkea senkka. Toiminnalliset vaivat taas ovat usein olleet seurana jo kouluajoista.

 

Toiset herkempiä
 

Mahassa on myös erilaisia tuntemuksia ilman, että niihin liittyisi erityisempää vikaa, Koskenpato korostaa. Mahasuolikanavan toiminta vain vaihtelee.

Mutta miksi yksi kokee vaihtelun vaikeampana kuin toinen? Siitä on vasta oletuksia, mutta joillakin kyky aistia muutoksia voi olla muita herkempi. Mahalaukun ja suoliston limakalvo on vailla tuntoa, mutta jännitettä se aistii tarkasti. Siksi esimerkiksi turvotus sattuu.

Toiminnallisia vatsavaivoja tuntevat usein ihmiset, jotka aistivat herkästi muutenkin. Heistä monilla on tuntemuksia esimerkiksi sydämen rytmihäiriöistä. Aistiminen voi olla niin herkkää, että ruoan etenemisen suolistossa tuntee. Niin käy varsinkin, jos ruoan kulku on jo hidastunut ja suoli kouristelee ruokasulan liikkuessa.

Tuntemuksiin vaikuttaa myös se, että kehon ja mielen tapahtumiin reagoidaan usein vatsan kautta.
 

Stressi heijastuu suoleen
 

–Valtaosa vatsavaivoista on kokonaisvaltaista oireilua jostakin, sanoo työterveyslääkäri Mikko Nykänen. Hän työskentelee Suomen Terveystalon Uudenmaan alueen työterveyshuollon ylilääkärinä.

– Potilaalla voi olla varma tunne, että oireet kertovat jostakin vakavasta. Jos tutkimuksissa ei löydy mitään, kysyn voisiko olla mahdollista, että sisin kertoo kehon välityksellä jostakin mieltä painavasta.

Sressihormonitkin heijastuvat suoleen. Paine, kiire ja ahdistus pahentavat helposti vatsavaivoja, kun rasittunut ihminen ei ehdi pitää huolta itsestään, syömään terveellisesti, juomaan tarpeeksi ja liikkumaan. Osa tuntemuksista voi silloin olla toiminnallisia vatsavaivoja, mutta osa vain reagointia stressiin.

– Nykyään on enemmän erilaisia oireita ja vaivoja, joille ei löydy lääketieteellistä selitystä. Myös stressiin reagoidaan laajemmalla skaalalla. Erityisesti silloin on tärkeää, että lääkärillä on aikaa paneutua kuuntelemaan ja hoitamaan potilastaan, Nykänen sanoo.

Potilaalle ei saisi tulla tunnetta, että hän vaivaa lääkäriä turhaan. Lääkärin luo tulisi myös voida palata, jos oireet jatkuvat.

–Yllättävän usein vatsaoireiden taustalla voi olla myös masennus. Se ei sinänsä tuota tai lisää vatsaoireita, mutta esimerkiksi närästystä sietää paremmin, kun mieliala on korkealla, Jari Koskenpato selittää.

Lue lisää Opi kuuntelemaan kehosi viestejä

Kuitua, nestettä ja liikuntaa
 

Toiminnallisia vatsavaivoja hoidetaan kuten vatsaoireita yleensä: ruokavalio terveelliseksi, pienet kuitupitoiset ateriat, liikunta ja pysyminen hoikkana sekä iltasyönnin välttäminen. Isoa tankkausta yömyöhään ei suositella siksi, että suoli liikkuu yöllä hitaammin kuin päivällä ja ruoka voi jäädä jumiin.

Vessaan pitäisi mennä heti hädän tullen eikä pidätellä. Pidättelykielto koskee myös ilmavaivoja, koska kaasutkin voivat jäädä jumiin.

 

Helpoin tapa saada lisää kuituja ruokavalioonsa on hankkia kuituvalmistetta apteekista tai luontaistuotekaupasta.

– Valmisteen nauttiminen lisää ilmavaivoja ja vessareissuja, Jari Koskenpato varoittaa. Kiusallisia oireita tulee alussa vähemmän, kun nostaa kuituvalmisteen määrää asteittain.

Vatsavaivoja voivat aiheuttaa tavalliset ruoka-aineet kuten kahvi, joka lisää paksusuolen supistelua. Rasvainen ruoka taas saattaa aiheuttaa ripulia, ja monet saavat vaivoja voimakkaista mausteista. Tupakointi ja runsas alkoholinkäyttö pahentavat vatsaoireita, ja niin on havaittu käyvän myös stressin ja elintapojen muutosten myötä. Tulehduskipulääkkeet taas voivat lisätä ylävatsalla tuntuvia vaivoja.

Jos jokin ruoka-aine tuntuu tuottavan oireita, sen voi jättää pois kuukauden ajaksi. Kun kirjaa tuntemuksensa, syylliseksi saattaakin paljastua sitrushedelmä tai punaviini.

Lue lisää Kokeile FODMAP-ruokavaliota herkkään vatsaan

Jo avun saaminen hoitaa
 

Toiminnallisia vatsavaivoja lievitetään myös lääkkeillä, ja lääkäri valitsee hoidon oireiden mukaan. Samalla hän hoitaa myös vaivojen takaa mahdollisesti paljastuvat syyt kuten masennuksen.

Omatoiminen voi lääkitä ylävatsavaivojaan reseptittä saatavilla käsikauppalääkkeillä, jotka helpottavat myös muita toiminnallisia vatsavaivoja. Ärtyvään suoleen ne eivät tehoa.

Avun voi tuoda jo pelkkä lääkityksen aloittaminen, valmisteesta riippumatta, sillä vatsavaivojen lääkkeillä on poikkeuksellisen suuri lumevaikutus. Peräti 70 prosenttia lääkäriin lähteneistä kertoo saaneensa avun jo pelkästä hoitoon pääsemisestä. Siitä puhuu myös työterveyslääkäri Nykänen sanoessaan, että luottamus lääkäriin korostuu vatsavaivoja hoidettaessa.

– Jos tutkittaessa ei löydy elimellistä tai biokemiallista syytä, se ei tarkoita, että vaivat ovat kuviteltuja, Koskenpato ja Nykänen korostavat.

Paljon on vielä tutkimatta ja tietämättä. Toisaalta toiminnallinen vatsavaiva voi olla myös helpottava tieto: On hienoa, että vakavampaa ei löydy.

–Suoli tehtiin meille silloin, kun elimme vielä puissa ja söimme rikkaampaa, kuitupitoista ravintoa, Mikko Nykänen sanoo.

Vatsavaivoja voivat helpottaa

  • pienet kuitupitoiset ateriat
  • liikunnan lisääminen
  • painonpudotus
  • iltasyönnin lopettaminen
  • vessareissujen tihentäminen
  • kuituvalmisteet
  • tupakoinnin lopettaminen
  • kahvin tai alkoholin karsiminen
  • tulehduskipulääkkeiden välttäminen
  • stressin karttaminen

Vatsavaivat

Vierailija9 -Ilmeisesti on vatsalihaksessa repeymä lääkäri löysi sormella painassa 10pennisen kokosen kipupistee kun jännitti vatsalihaksia jonka paraneminen voi kestää todella pitkää edelleen on vähän kipeä. kummakun ei näkyny ultraäänessä. Sain kuitenkin lääkkeeksi Dolan orphenadrin.citr.paracetamol, joka on lihaksia rentouttava kipulääke, jota otetaan 1tab aamuin illoin ja 2tab yöksi purkissa 100tab.
Lue kommentti
Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Olen 23-vuotias hoikka nainen, joka kärsii jatkuvista vatsavaivoista ja valtavan voimakasäänistä vatsan murinasta. Laktoosi-intoleranssi on todettu lapsena. Kaikkia mahdollisia ruokavalioita on kokeiltu, ja nytkin on laktoositon ja gluteeniton ruokavalio. Ylä- ja alavatsa on tähystetty, mutta mitään poikkeavaa ei ole löytynyt. Murina on niin voimakasta, että kuuluu kymmenien metrien päähän. Vaivat rajoittavat pahasti elämää, kun ei kehtaa kotoa enää lähteä juuri mihinkään. Mitään syytä vaivaan ei löydy. Miksei?

Vatsavaivat, joiden taustalta ei asianmukaisista tutkimuksista huolimatta löydy sairautta luokitellaan toiminnallisiksi vaivoiksi. Se tarkoittaa, että suolen toiminta on jollain lailla poikkeavaa mutta syytä ei voida osoittaa. Kyseessä ei ole sairaus, vaan ominaisuus. Osa ihmisistä on luonnostaan herkkävatsaisia.

Heidän elimistönsä reagoi stressiin tai muihin poikkeustiloihin suolisto-oireilla. Ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS) on tavallisin toiminnallinen vatsavaiva. Siihen liittyy tyypillisesti vatsan turvottelua, paikkaa vaihtavia vatsakipuja ja vaihtelevaa suolen toimintaa.

Toiminnallisten vatsavaivojen hoidossa tärkeintä on noudattaa terveellisiä elintapoja eli minimoida stressi, pyrkiä säännölliseen vuorokausirytmiin, huolehtia riittävästä unesta, harrastaa liikuntaa ja syödä terveellisesti ja monipuolisesti. Tiettyjen imeytymättömien ns. FODMAP-hiilihydraattien vähentäminen ruokavaliossa auttaa hillitsemään suolikaasun muodostumista, ja moni saa tästä avun. Ummetusta, ripulia, suolikaasujen ylimääräistä muodostusta ja vatsakipuja voidaan tarvittaessa hoitaa lääkkeillä, mutta toiminnallisissa vatsavaivoissa näiden käyttö tulisi rajoittaa tilapäiseksi.
 

Tove Laivuori

yleislääketieteen erikoislääkäri.

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Vierailija

Vatsan murina hävettää

Prosessoitu suomalainen maito, viljat, sokerit, stressi, keinomakeutusaineet, prosessoidut kasviöljyt (rypsiöljy, margariinit, levitteet, kasvirasvakermat jne...) ja lisäaineet. Ne kun jättää pois, rauhoittuu elimistö aika monella. Viljojen ja/tai maidon sekä rypsiöljyn karsiminen ei tietenkään ratkaise kaikkien ihmisten kaikkia mahdollisia terveysongelmia, mutta todella monella erittäin nopea ja yksinkertainen tie parempaan hyvinvointiin, joka ei maksa mitään. Viljaton ja/tai maidoton...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Liian korkean verenpaineen kanssa eläminen on hengenvaarallista. Onneksi paineiden tasaamiseen on keinoja.

1. Milloin korkea verenpaine muuttuu verenpainetaudiksi?

Verenpainetaudista puhutaan, kun verenpaine on toistuvissa mittauksissa noin 140/90 elohopeamillimetriä tai tämän yli. Kotimittauksissa tämä vastaa arvoa 135/85. Jos selkeää tulosta ei saada, tutkittava voi pitää vuorokauden ajan verenpainetta rekisteröivää laitetta.

2. Mistä verenpainetauti johtuu?

Kohonnen verenpaineen taustalla voivat vaikuttaa perinnöllisten seikkojen lisäksi elämäntapatekijät, kuten stressi, runsas suolan käyttö, ylipaino, tupakointi, reipas alkoholin juominen tai liikunnan vähäisyys. Myös tulehduskipulääkkeiden runsas napsiminen ja joillakin vähäinenkin lakritsin syöminen

voi nostaa verenpainetta. Iän myötä verisuonet menettävät kimmoisuuttaan ja ylä- ja alapaineen välinen ero, niin sanottu pulssipaine, kasvaa. Joskus verenpainetta kohottavat sairaudet, kuten munuaisten vajaatoiminta.

3. Kuinka nopeasti verenpainetauti vaurioittaa?

Korkea verenpaine voi aiheuttaa välittömänkin hengenvaaran, mutta yleensä vaikutukset tulevat vuosien saatossa. Joskus sairauden ensimmäinen oire saattaa olla sydäninfarkti tai aivoverenkiertohäiriö, kuten aivoverisuonitukos tai aivoverenvuoto, mutta useimmiten tauti on oireeton. Jotkut valittavat päänsärkyä tai huimausta. Kun verenpainetauti saadaan hoidettua, monet kokevat olonsa paremmaksi.

Nykyään verenpainelääkitys pyritään lisävaurioiden välttämiseksi aloittamaan mahdollisimman vikkelästi.

4. Mitkä elimet ovat vaarassa verenpainetaudissa?

Aivot, sydän, munuaiset ja silmät. Silmänpohjan kovettuneet verisuonet saattavat ratkeilla ja tihkuttaa verta, jolloin näkökyky voi heikentyä pysyvästikin. Aivojen pieniin verisuoniin tulee hauraita kohtia ja pullistumia, jotka saattavat repeytyä. Syntyy vuotoja ja tukoksia. Myös verenvirtaus aivojen valkeassa

aineessa heikkenee, mikä kasvattaa Alzheimerin taudin riskin kymmenkertaiseksi. Munuaisten verisuonten vaurioituminen voi johtaa pahimmillaan munuaisten vajaatoimintaan ja keinomunuaishoitoon, dialyysiin. Verenpaineen murjoma sydänlihas saattaa jäädä vajaatoimintaiseksi, jolloin se ei enää jaksa pumpata verta kunnolla eteenpäin, myös rytmihäiriöt yleistyvät.

5. Korjaantuvatko elimistön vauriot, kun paine saadaan alas?

Syntyneitä vaurioita ei voida enää korjata, mutta uusien vaurioiden, kuten aivoverenkiertohäiriöiden syntyminen estyy.

6. Kuinka verenpainetautia hoidetaan?

Ruokavaliossa kannattaa suosia pehmeitä rasvoja, kuitupitoisia marjoja, kasviksia ja hedelmiä sekä hillitä suolan käyttöä tai siirtyä mineraalisuolaan. Myös liikunta, hyvä uni ja rentoutuminen on tärkeää. Aina elämäntapojen korjaaminen ei yksin riitä laskemaan verenpainetta ja silloin tarvitaan myös lääkitystä. Lääkitys aloitetaan, jos verenpaine on yli 140/90 elohopeamillimetriä 4–6 kuukauden elämäntaparemontin jälkeen tai joskus aiemminkin. Lääkityksen teho paranee selvästi, jos tekee samaan aikaan elämäntapamuutoksia. Verenpaine saadaan putoamaan eri keinoja ja lääkkeitä yhdistelemällä.

Asiantuntijat: Risto O. Roine, neurologian professori, Aivoliiton ylilääkäri. Päivi Korhonen, yleislääketieteen professori, Suomen Verenpaineyhdistyksen puheenjohtaja. Marja Ruuti, laillistettu ravitsemusterapeutti.

Vierailija

Keittääkö painekattila? Näin tasaat paineita

Korkea verenpaine ei ole itsenäinen sairaus, vaan oire niinkuin on esimerkiksi kuume. Molemmissa tapauksissa olisi hyvä selvittää oireen aiheuttaja. Aikuisista suomalaisista noin kahdella miljoonalla on kohonnut verenpaine ja verenpainelääkkeitä käyttää noin miljoona suomalaista. Liika natrium (yksi syy tusinasta, joka voi nostaa verenpainetta) ei kerry elimistöön vaan poistuu virtsan mukana. Siis normaalisti, kun elimistö on tasapainossa. Näin ei käy jos noudattaa virallisterveellistä (liikaa...
Lue kommentti