Hiio hoi ylämäkeä ja alamäkeä mennään! Eilen olin rättipokkiväsynyt – tänään taas pirteä peipponen ? Mutta tajusin mistä eilen väsymys johtui. Yksinkertainen ja hölmö syy: Nälkä ja jano….En muistanut syödä ja join vähemmän kuin ihan tavallisena päivänä vaikka pitäisi juoda enemmän. Tässä on konkreettinen esimerkki siitä, että tyhmästä päästä kärsii koko ruumis. Mutta tänään kaikki on toisin.

Aamujoogassa teimme voimaa vaativia liikkeitä ja yin venytyksiä. Lonkan koukistajan venytys sai kyyneleet silmiin ja tajusin mitä tulevaisuudessa on tehtävä ahkerasti.

Joogan jälkeen menin Kokemus Helsinkiin rentouttavaan Aromasoul- hoitoon ja voin vaan sanoa, että voi pojat mikä setti!

Sain kylpytakin, pyyhkeen ja tossut (tarjolla oli myös saunahattu, mutta jätin sen naulaan) sitten tein pienen nenätestin. Sain eteeni neljä eri tuoksua ja minun piti valita niistä mieluisin. Keho kuulemma tietää, mitä se tarvitsee ja valitsee aina oikein. Minun kehoni valitsi Indian –nimisen tuoksun joka on ominaisuuksiltaan stimuloiva, lämmittävä ja lymfakiertoa parantava. Kun öljy oli valittu ihana hoitajani Marjo kaatoi sitä pieneen kuppiin yhdessä [comfort zone] kuorintarakeiden ja voiteen kanssa. Sain sen mukaani höyrysaunaan, jossa rentouduin ja tein vartalon ihon kuorinnan. Sieltä suihkun kautta hoitohuoneeseen lämmitetylle hoitopöydälle pötköttelemään. Jatkosta minulla onkin vain hoitajan kertomus….eli nukahdin hierontaan alta aikayksikön. Horteessaani tunsin vain miedon tuoksun ja voimakkaan hieronnan ja hipsuvien sormien tanssin kehollani vuoron perään. Herättyäni sain pukuhuoneeseen vielä saman tuoksun mukaisen teen. Keveänä ja rentona lähdin kohti päivän seikkailuja.

Nyt on jo ilta enkä ole lainkaan väsynyt. Olen syönyt hyvin ja nesteet kiertävät ja poistuvat hieronnan ja nesteytyksen ansiosta! Mahtavaa!

Huomenna uusi päivä ja se alkaa taas joogalla.

Love
Hanna

Kommentit (2)

Liisa

Ihanan kuuloinen päivä. Mutta voi, ethän kyyneleet silmissä joogaa! Nauti, kuuntele kehoa, ja venytä vain sen verran, mitä keho kaipaa. Korkeintaan ilon kyyneleitä, ei kivusta koskaan. :)

hanna.sumari@kolumbus.fi

Liisa, Luulenpa, että kyyneleet tulivat muusta kuin kivusta. Taisi olla nivusen lihaksissa tylsiä ajatuksia tai mitä lie!

Terv Hanna

Seuraa 

Blogiarkisto

2012
2011