Tulin juuri kevään ekalta prätkä ajelulta. Se tuntuu aina erityiseltä. Vähän perhosia vatsassa, kun ottaa pyörän tallista. Ensimmäiset hetket tunnustelua ja sitten se mieletön tunne! Mikään muu mitä olen elämässäni tehnyt, ei tunnu samalta. Tai ehkä sittenkin moottoriveneellä ajelu. Se vapaus, tuoksut, nopeus, kiihtyvyys, sulavuus, yksinäisyys. Huh! Ajoin aluksi Bodomjärven ympäri. Se on traditio. Tunnen sen jokaisen mutkan ja kallistuksen. Jokaisen talon ja pihan. Ne puut jotka haittaavat mutkassa näkyvyyttä ja sen kohdan jossa voi huoletta päästellä hiukan kovempaa. Ah autuutta! Toisella puolella kukkivat valkovuokot, ja pajuissa oli hiirenkorvat. Toisella puolella järvi. Jossain poltettiin lehtiä. Vastaan tuli kaksi hevosta ja monta pyöräilijää. Näin kevään ensimmäiset rentukat.

Rentukat hämmästyttivät, joko nyt? Keväällä kaikki etenee niin hirvittävällä nopudella. Joka päivä on jotain kevään ensimmäistä. Leskenlehdet, vako- ja sinivuokot, krookukset, kärpänen, narsissit, hyttynen…Jäin ajaessani miettimään mitä kaikkia ensimmäisiä olen jo tänä keväänä nähnyt. Ja mitä on vielä tulossa. Tajusin, että ensimmäisiä tulee tiettyyn hetkeen saakka. Sitten alkaa hiljaisuus. Viimeinen ensimmäinen on ensilumi. Iloitaan siis rajattomasti ensimmäisistä!

Iloa ja kukkaloistoa!
…ja mukavia mutkateitä motoristeille!

Hanna

Kommentit (2)

Maiju

Vau... Olet sä vaan yllätyksellinen... vai, että prätkämimmikin vielä. Mahtavaa. Ihania tunnelmia kuvissasi. Ihanaa äitienpäivää sinulle. Nautitaan keväästä ja sen tuomista ihanista hetkistä.

Hanna

Hei Maiju,

Kiitos ja ihanuutta sinulle myös! Just nyt nautin lenkin ja saunan jälkeisestä ihanasta olosta! Kohta nukkumaan ja maanantaina uusiin seikkailuihin!

:) Hanna

Seuraa 

Blogiarkisto

2012
2011