Huh miten pimeää ulkona on kun herään. Huh kuinka koko ajan tekisi mieli syödä leipää, pullaa, karkkia, pähkinöitä, suklaata. Huh kuinka nukuttaa, väsyttää harmittaa ja mielessä kummittelee…

No niin sehän tarkoittaa sitä, että vuoden pimeä aika on saapunut ja se nappaa minut syliinsä ihan kokonaan – ellen pistä hanttiin. Ja minähän pistän!

Muutamia vuosia sitten tajusin sen, että aina suurin piirtein samaan aikaan syksyllä elämä muuttui raskaammaksi ja kaikki missä on paljon hiilihydraatteja maistui aivan hulluna. Aivan sama oliko nälkä tai ei, suu kävi ja käsi hamusi uudelleen ja uudelleen karkkipussin syvyyksiin ja leipälaatikon kitaan. Tuntui siltä kuin kysymyksessä olisi joku kemiallinen reaktio kehossani tai joku puutostila, jota koetin paikata. Ryhdyin tutkimaan asiaa ihan arkisesti kaverini Googlen avulla ja sieltähän se vastaus löytyikin, kaiken tietävästä internetistä. Hyvä mieli tarvitsee hiilihydraatteja! Ja kun kaamosmasennus valon puutteen vuoksi alkaa vaivata, alkaa myös tiedostamaton hiilihydraattitankkaus. Se ei kuitenkaan ole hyväksi koska paino nousee, vehnä tekee veteläksi ja se auttaakin vain pienen hetken.

Siksi näihin aikoihin alan panostaa neliosaiseen kaamosohjelmaani!

1 Liikunta
2 D, C, ja Omega 3
3 Kirkasvalo
4 Matka aurinkoon

Kaikki kohdat ovat yhtä tärkeitä ja ainoa jonka voi jättää pois, on matka aurinkoon. Liikuntaa pitää lisätä sitä enemmän mitä kurjemmalta pimeys tuntuu. Lajilla ei ole suurta merkitystä. Yhdistelmä montaa laatua on tietysti hyvä. Reipasta ja lempeää. Ehkä kahvakuulaa, uintia ja Body Balancea minulle. Ja ulkoilua säässä kuin säässä.

Vitamiinit ovat pakollisia. D korvaa puuttuvan auringon ja Omega 3 puuttuvat kala-ateriat!! (olen luvattoman laiska valmistamaan kalaa. Sille pitäisi tehdä jotain. Ja ongelma on tietysti vielä se, että mitä ihmeen lohta sieltä kaupasta nyt uskaltaa ostaa, kun kaikissa on jotain vikaa. Sitä paitsi tykkään oikeasti vain siiasta ja joistain ihanista Lapin villikaloista…)

Kirkasvalolamppu on ruma ja aina tiellä, mutta sitä ilman muutun peikoksi ja alan kasvaa karvaa.

Matka aurinkoon kaamoksen keskellä katkaisee tehokkaasti pimeyden ja siitä saa voimaa pitkäksi ajaksi. Se varastoituu johonkin sopukkaan ja tiputtelee sieltä aurinkoa mieleen tasaisesti, kunnes kevät koittaa.

Minä aloitan ohjelman toteuttamisen tänään, sillä eilen illalla makasin sohvalla puoliunessa ja olin kampeamassa itseäni sänkyyn, kun tajusin että kello on seitsemän!! Ei Seitsemältä voi mennä nukkumaan! Elämä valuu hukkaan!

Pirteää syksyä!

Love

Hanna

xoxoo

Kommentit (8)

Tintu

Väsymyksen tuntemukset ovat tuttuja tähän aikaan. Onneksi en muutu makeanhimoiseksi, mutta pystyn kuitenkin pimeään aikaan nauttimaan normaalia paremmin makeita. Mua taas himottavat ruisleipä, rahkat, myslit ja sen semmoiset. Omat pimeän ajan reseptini ovat hyvin samankaltaiset kuin sinulla, mutta valitettavasti en saa siirrettyä vuosilomaani tähän loka-marraskuuhun. Onnekas on hän, jolla on mahdollisuus viettää lomaa juuri nyt. Häipyisin juuri sinne, missä aurinko paistaa ja ilma on lämmin.

Omaan kaamosväsyreseptiini ei kuulu kirkasvalolamppu, koska ei käy minulle, tulen siitä pahoinvointiseksi.

Jotkut luulevat, että mulla tämä on joku syksyyn liittyvä asennekysymys. Ei se ole. Kylmäurtikariasta kärsin, joten iho-oireet ovat päivittäisiä, vaikka pukeutuisin miten. Olen kuvaillut omaa väsymystäni siten, että aivot ikään kuin sammuvat klo 20. Sen jälkeen on sellaista pöhnäistä pörinää ilta sen jälkeen, jollen mene nukkumaan. Iltatyöt ovat nyt rysäyttäneet rytmin toisenlaiseksi. Katsotaan, miten tämä rytmin vaihtaminen vaikuttaa. Ainakin huomaan olevani stressaantuneempi.

Jarna

hei mutta aikaisin nukkumaan menossa on puolensa: silloin ei ole ainakaan mussuttamassa koko iltaa niitä hiilareita...
sitä paitsi aikaiset heräämiset ovat ihan ok kun niihin suhtautuu positiivisesti ja aikaisten iltojen vuoksi unta on tullut sitten kuitenkin ihan kohtuullisesti

Anyka

Olen kai aina (jo kouluajoista) kärsinyt kaamosmasennuksesta, tai kaamosrasituksesta. Olen googlettanut tietoa asiasta. Kaamosrasitus on kaamosmasennuksen lievempi versio, josta kärsii hyvin moni Suomessa. Muutin n. 3 v sitten etelään, paikkaan, jossa on aina kesä. Olen voinut todella hyvin koko sen ajan, kun olen asunut auringossa! Ilmeisesti masentuneisuus, huonouden tunne ja selittämätön alakulo, jolle olen aina Suomessa keksinyt syyn itseni ulkopuolelta tai elämäntilanteestani, onkin oikeasti ollut juuri tätä kaamosrasitusta! Nyt suunnittelen paluuta Suomeen ja haluan valmistautua siihen mm. hankkimalla kirkasvalolampun. Olen lukenut k.o. lampun vaikutuksista. Haluaisinkin lisätietoa asiasta. Olisin kiitollinen jos joku lamppua käyttävä kertoisi minkälainen kirkasvalolamppu on riittävän tehokas, kuinka monta minuuttia päivässä on riittävä hoito, mistä sen voi ostaa, ym. Olen kiitollinen kaikista vinkeistä!

Hanna Sumari

Tintu

Oletko kokeillut korvavaloa? Minä aijon testata sitä, katsotaan miltä tuntuu, raportoin siitä sitten täällä.

Hanna Sumari

Jarna,

Joo mä tykään aikaisista aamuista, saan paljon asioita tehdyksi - illalla ei energiaa riitä mihinkään klo kahdeksan jälkeen, tai ehkä kuudenkaan jälkeen!

Iloa aamuihin!

Seuraa 

Blogiarkisto

2012
2011