Kesäsää! Voi tuota elämäni oikukasta määrääjää!

Olen jotenkin saanut myrkytyksen säästä puhumisesta jo lapsena, kun vanhempani keskustelivat ja kommentoivat sitä alati. Kun TV:stä tuli uutiset ja sää piti olla hiiren hiljaa. Kun säätiedotukset olivat ohi niitä alettiin välittömästi kommentoida ja aamulla katseet kohosivat taivaalle varmistamaan meteorologin onnistumiset ja epäonnistumiset. Tyytymättömiä oltiin myös silloin kun luvattu sateinen päivä valkeni suloisen aurinkoisena – koska muuta oli luvattu.

Mutta kas kummaa, tässä minä nyt kirjoitan tekstiä kesäsäästä… Mutta tunnistaako kukaan lämpimän sään ahdistusta? Siis se tunne, kun on loistava unelmien kesäpäivä ja tulee stressi siitä mitä tekisi, että voisi hyödyntää oikealla tavalla sen jokaisen minuutin. Maata auringossa, soudella, uida, polskia kumipatjalla, vaeltaa kesäisessä kaupungissa ja syödä jäätelötötteröä, käydä Kauppatorilla ja ostaa mansikoista, hiihtää vesisuksilla jne. jne.

Hirveä ahdistus iskee jos pitää olla sisällä tai jos vaikka tahtoisi olla sisällä – sitä ei vain yksikertaisesti voi tehdä. Tai jos täytyy pukeutua vaatteisiin jotka peittävät enemmän kuin pikkuinen hellemekko ja siten estävät rusketuksen.

Kun sataa ja on kylmä stressi ei paina, enkä jaksa ruikuttaa, sillä ei se mitään auta. Aika surkeaa siis, tämä kesäelämä säiden vankina.

Tänään sää oli aivan täydellinen ja onnistuin myös hyödyntämään sen kaikkien taiteen sääntöjen mukaan - ainakin keskeltä.  Päivä siis sujui aika kivasti lukuun ottamatta aivan uskomatonta lipsumista aamussa. (ja illallssa!!! hihihih) Olen ollut aamuvirkku koko ikäni, enkä koskaan nuku pitkään. Normaalisti herään viiden ja kuuden aikoihin, mutta tänään kun aurinko oli kuuma aamusta saakka, nostin pääni tyynystä kun kello löi jo yhtätoista. En muista koska sellaista olisi tapahtunut – tuskin koskaan.

Mutta oli kiva lukea aamun lehti ulkona. Sitten lähdin fillariajelulle joka palkitsi paitsi hyvällä hengästymisellä, myös ihanilla tuoksuilla. Paras kohta oli mansikkatarhan ohitus mmmmm mitkä mansikan aromit!

Kävin myös uimassa järvessä ja ajoin pyörällä kauppaan ostamaan jäätelöä. Ruuaksi söin kesäkeittoa. (ruoka on myös kesästressin aihe, sillä oikea kesäihminen ei voi syödä mitään talvisia ruokia, vaan mieluiten jotain grillattua ja paljon vihanneksia sekä uusia perunoita ja silliä)

Mutta uutispommi tulee tässä: Illalla kun aurinko vielä paistoi MENIN ELOKUVIIN!! Apuuaaaaaa! Siis pimeisiin sisätiloihin ? hahahahah! Ikäväkseni elokuva oli mielestäni surkea vaikkakin pidin sen äänityksestä ja kuvauksesta. Kyseessä oli On the Road – Matkalla.

No niin ja tässä istun sohvalla ihan elossa, vaikken viettänyt koko päivää ulkona…mutta en lainkaan ihmettelisi, jos aivan kuin kostoksi huomenna sataisi vettä koko päivän.

En muuten koskaan puhu säästä….

Ihanaa kesäistä viikkoa – säässä kuin säässä!

Love

Hanna
xoxoxoxo

Kommentit (1)

emmi

Heippa!
Samoja aatoksia täällä myös:) Sää on niin rakas puheen aihe,varsinkin tänä kesänä.
Kiitos positiivisesta blogistasi,siitä tulee hyvälle tuulelle.Mukavaa loppu viikkoa ja kesäääää.

Seuraa 

Blogiarkisto

2012
2011