
On huhtikuun puoliväli ja oikeasti aurinko saisi paistaa lämpimästi niin, että suojaisissa paikoissa voisi juoda kupin kahvia ja haaveilla kesästä. Vaan räntää sataa suurina rötkäleiä taivaan täydeltä! Suomen kesä on lyhyt kuin epätodellinen uni ja kuinka kiihkeästi sitä odotetaankaan! Ja kun se tulee on synti ja häpeä olla sisällä minuuttiakaan jos aurinko paistaa. Vähän kohtuutonta oikeastaan, mutta siksi on revittävä aurinkoa sisuksiin hyvistä jutuista, jotta sään kurimus unohtuu. Siksi lähden nyt testaamaan, josko koipeni kestäisi yhtä ihanaa lajia = kahvakuulan heiluttelua! Sen jälkeen hot venyttelyä kuumassa salissa. Aion pitää silmät tiukasti kiinni ja siirtää mieleni kuumalle hiekalle Atlantin rantaan, jossa palmut huojuvat ja mainingit lyövät laiskasti rantaan!
Ja sitten popsin lounaan jossa on niin paljon kesää kuin ananakseen mahtuu!
Iloa keväiseen räntäsateeseen!
Hanna
Blogisi tuo aina hyvälle mielelle. Aurinko saapui jo sydämeeni luettuani kirjoituksesi siitä ... <3 ... : )
Aurinkoa mieleesi : )
Sami! Kiitos :)
Menin muuten illalla vielä Bodybalance-tunnille ja koska tänään olen ollut uintitreenissä, en pysty sen paremmin kävelemään kuin nauramaankaan :)
Iloa myös sinulle!