Olin eilen patikoimassa Nuuksion kansallispuistossa Espoossa ja reilun parin tunnin kävelyllä luonto antoi taas parastaan. Nuuksion maisemat ovat henkeäsalpaavan kauniita, paksut sammal- ja jäkälämatot, jyrkät kalliot ja kivilohkareet, kelottuneet hongat ja kirkasvetiset järvet, lammet ja purot antavat energiaansa estoitta. Retken jälkeen mieli onkin virkeä, vaikka koivet kyllä saivat aika lailla kyytiä. Sinänsä hämmästyttävää, sillä olen sitkeä kulkija, eivätkä jalkani vähästä väsy.

Aikaisin keväällä metsässä ei vielä ollut paljon tuoksuja, mutta muutamia mäntyjä oli kaatunut talven aikana ja niiden läheisyydessä ilman täytti vahva havupuun tuoksu. Kuinka ihana se onkaan! Olen aivan varma, että ilmassa on jotain superterveellisiä eteerisiä hiukkasia, joita siinä sitten syvään henkäilin. Mieleeni tulivat myös muistot lapsuuden vaahtokylvyistä, kun äiti lorautti ammeeseen – tai vannaan, kuten hän sanoi – Badedas vaahtokylpyä. Rakastin sen puhdasta tuoksua ja paksua kermamaista vaahtoa. (Ihmeellistä mitä kaikkea sitä muistaakaan, kuten vaahtokylvyn nimen yli neljänkymmenen vuoden takaa! Tarkistin juuri netistä ja Badedas on edelleen olemassa!) Tällaiset puhtaat luonnon tuoksut ovat niin ihania. Ja on kiinnostavaa mikä kaikki voi tuoksua. Kielot, syreenit, apilat, multa jne ovat itsestään selviä kesän ihanuuksia, mutta myös kuuma rantakallio tuoksuu. Saan hetkessä nenääni sen tuoksun! Se hetki kun olen ollut uimassa, nousen vedestä ja käyn makaamaan kuumalle kalliolle. Mutta eikö ole aika hassua, että kivi tuoksuu!

Tuoksut ovat osa kokonaisuutta kaikessa. Ihmisen läsnäolon määrästä riippuu, ainakin osittain, se huomaako niitä ja muistaako niitä. Ja herkkyys tuoksuille on hyvin henkilökohtaista. Minulla on varsin tarkka nenä, varsinkin ne tuoksut aistin kaukaa, jotka laukaisevat minulle migreenin. Se onkin kiusallinen juttu. Paitsi, että migreenipäänsärky on kenkku elämänkumppani, niin tuoksuherkkyys vaikuttaa koko perheen elämään. Kolme tytärtäni saavat olla tarkkoja kosmetiikan käyttönsä kanssa ja ovat jo varhain oppineet, millaisia hajuvesiä eivät voi uneksiakaan käyttävänsä ja niitäkin joita voivat hiukan käyttää, täytyy laittaa ulkona. Tyypillinen paikka hajuvesipullon säilytykselle meidän huushollissa onkin ulko-oven vieressä ulkona! Siitä sitten suihkauttavat lähtiessään lempituoksuaan.

Hajuvedet ovat oikeastaan minulle usein aika piinallisia. Elokuvissa, teatterissa ja vastaavissa paikoissa saattaa lähietäisyydellä parhaimpaan juhlatuoksuunsa sonnustautunut nainen tai mies, laukaista migreenini tai aiheuttaa minulle muuten matkaphoinvointia muistuttavan olon. Kelju juttu, mutta ei sille mitään voi. Joskus toivoisin kuitenkin hiukan malttia ihmisiltä parfyymin tuprutteluun, mutta ymmärrän, että se on haastavaa. Oma nenä tottuu lempituoksuun ja huomaamattaan sitä laittaa enemmän kuin tarve vaatii.

Moottoripyöräharrastukseeni liittyy vahvasti tuoksujen maailma. Olen ulkoilmaihminen ja rakastan matkaamista maiseman halki kaikki aistit avoinna. Se tuoksujen määrä, mistä matkatessa saa nauttia, on loputon. Luonnontuoksujen lisäksi siihen liittyy bensan ja pien tuoksu. Yksi tuoksu on kuitenkin kyseenalainen ilo - hajuveden tuoksu. Joskus haistan jo kaukaa voimakkaan parfyymin, vaikken vielä näe ketään. Pian tulen bussipysäkin kohdalle, jossa seisoo nainen, haistan hänet vielä pitkään ohi ajettuani.

Kosmetiikka alalla kauan vaikuttanut kaunotar Marion Herold on tehnyt pitkän päivätyön upeiden hajuvesien parissa. Hän on antanut varteenotettavia neuvoja hajuvesien käytöstä, jotka olen myös opettanut tyttärilleni.

Hän suosittelee hajuvettä laitettavaksi kohtiin, joissa veri kiertää lähellä ihon pintaa eli nilkkoihin, polviin, nivustaipeisiin, napaan, rintojen ympärille, kainaloihin, kyynärtaipeisiin tai ranteisiin. Ei siis korvien taakse tai dekolteen alueelle. Jos toksua laittaa lähelle omaa nenäänsä, siihen tottuu itse ja tuoksua tulee helposti laitettua liikaa. Ei ole hyvä, jos tuoksu kulkee henkilön edellä ja vie huomion. On parempi että sinut huomataan esimerkiksi tervehdittäessä ensin itsenäsi ja vasta aivan lähellä tuntuu tuoksusi. Ja kun jatkat matkaasi vasta jätä tuoksun jälkeesi….mmm eikö kuulosta ihanalta? Joku kääntyy katsomaan perääsi, kun ihana tuoksu jää vienosti jälkeesi.
Minä pystyn käyttämään hyvin harvoja hajuvesiä ja niitäkin vain joskus. Tiedän tilanteen heti kun avaan pullon, joskus se harmittaa todella paljon. Luonnolliset aidoista öljyistä tehdyt tuoksut toimivat paremmin, kuin syntettiset, sen olen oppinut.
Mutta onneksi on tuoksuja jotka eivät ikinä aiheuta kiusaa! Yksi parhaista, on ulkona kuivatun, puhtaan pyykin tuoksu. Rakastan myös sitä, miltä narulla tuulessa hulmuava pyykki näyttää. Se on muuten nykyään aika harvinainen näky kuivausrumpujen hoitaessa narujen virkaa.
Tuoksut ovat myös osa markkinointia. Huonetuoksut ovat monille tuttuja – minulle usein painajaisia. Autokauppiaat käyttävät ‘uuden auton tuoksua’ markkinoinnissaan ja tavaratalot, vaatekaupat, lentoyhtiöt jne jne käyttävät erilaisia tuoksuja tiloissaan ja messuosastoillaan luodakseen meille mielikuvia tuotteistaan. Näitä tuoksuja päästetään ilmaan tarkaan säännöstellen ja suunnitellen. Usein emme huomaa niitä lainkaan – mutta aistimme ne silti.
Tuoksujen maailma on ihana ja sen perinteet ja historia on kiehtova. Juuri nyt haistan vasta keitetyn kahvin ja pihalta poimittujen narsissien tuoksun. Ihanaa tuoksuvaa toukokuuta!

Love
Hanna
xoxoxox

Kommentit (9)

Pirjo Takala

Minäkin muistan miltä kuuma rantakallio tuoksuu, ja parasta on ulkona kuivunut pyykki. Kyllä kelpaa saunan jälkeen mennä nukkumaan semmoisiin lakanoihin.
Hajuvedet ovat joskus todella ikäviä, bussissa saattaa istua joku, joka on kaatanut koko pullon päällensä. Ei ole mukava matka, vaikka migreeniä ei olekkaan.
Tämä oli taas niin osuva, kirjoitus.

Marika

Tuoksuyliherkkyys on hankala vaiva, mutta mitä enemmän kanssaeläjät siitä tietävät, sitä paremmin kaikki oppii elämään sulassa sovussa ilman että niitä tököttejä lorautellaan aivan liikaa =) Luonnolliset, pehmeät ja huomaamattomat tuoksut, nehän on niitä parhaita =)

Meillä pestään pyykit pesupähkinöillä, ja kun tohkeissani niitä työkaverilleni suosittelin ja piti selittää hänelle, tuoksuyliherkkyydestä kärsivälle, että ei ne oikeastaan tuoksu, tai siis tuoksuu ne, mutta ei kuitenkaan, tai siis tuoksuu ne, semmoselle....puhtaalle, ei millekkään =D

Luonto se tarjoaa yllinkyllin jahka sitä on vaan valmis kaiken näkemään =) Kyllä kallio voi tuoksua! Tiesitkös että soratiekin voi tuoksua =D Ja pelargonit, laitan silmät kiinni ja olen hetkessä mummolan kuistissa taas =O*

Moottoripyöräilyilmoja sinne =)

Mia

Pysäyttäviä ovat ne hetket, kun uimahallissa polskiessa saa joko vastaansa tai sitten kauhoa sellaisen emännän perässä, joka on suihkautellut kunnolla menemään eikä ole jaksanut käydä suihkussa ennen altaaseen liukumistaan. Yleensä hajustettuun allaslookiin kuuluu myös täydellinen meikki. Apua, en kestä...

Eero Niskanen

Moni puhuu tuoksuallergiasta?
Sellaista ei ole. Jos epäilee yliherkkyyttä kannattaa laiittaa tupot nenään ja katsoa miten keho reagoi kun hengittelee suun kautta vaikka vartin. Ihmisen keho on kuin juomalasi. Se kerää aikansa sinne tavaraa (tuoksuja) ja lopuksi valuu yli. Syntyy ketju, joka laukaisee ongelman. Ei ole faktaa, että määrätty tuoksu laukaisee esim. migreenin. Juuri ennen kohtauksen saamista yhtälailla dieselin käry, tupakka, hajuvesi, ruuan käry, hiki tai mikä tahansa ärsyke laukaisee kohtauksen. Se voi myös olla eläin, hedelmä tai muu ruoka-aine.
Kun hengittelee tupot nenässä seuratkaa miten esim. kielen alue ja suu reagoi. Alkaako nipistelemään, tuntuuko nielu ahtaalta jne. Usein ei mitenkään.
Aurinkoista kevättä.
Teen ammatikseni tuoksujen kanssa töitä ja labrassamme tutkitaan (myös lääkärien kanssa yhteistyössä) sekä IFRA:n (International fragrance association) tutkijoiden. Itse pystyn käyttämään yhtä partavettä. Silti duunissa ei ongelmia. Kanelin tuoksu on yksi pahimmista minulle. Tuoksuissa on sääntö. Vähän on paljon!

Ritva

Motskarilla ajo on tosi hauska tuoksuretki! Kerran haistoin selvästi porkkanan. Piti ihan pysähtyä ihmettelemään, mistä se tuli. No, vieressähän oli porkkanapelto, josta oli juuri korjattu sato. Toisen kerran haistettiin sieniä - ja tultiin kotiin perälaukku puolillaan herkkutatteja!
Eero, eipä sillä väliä millä nimellä tuoksuista kärsivän ongelmaa kutsutaan. Kun samaan tilaan tulee tietynlainen tai liiallinen tuoksu, minä pakenen paikalta tai saan migreenin. Minulle on faktaa, että saan sen aina samantyyppisistä tuoksuista, en mistään noista, jotka mainitsit.

Eero Niskanen

Olemme kaikki yksilöitä. Meitä on kotona 5 joista 4 sairastaa migreeniä. Ohessa tietoa. Toivottavasti näistä vinkeistä on hyötyä. Hyvää kevättä.

Lähde: Erikoissairaanhoitaja Liisa Aaltoila

Migreeniä laukaisevat tekijät ja niiden välttäminen

Joka kymmenes suomalainen sairastaa migreeniä. Onneksi suurin osa heistä selviää vaivansa kanssa melko hyvin, mutta joillakin migreeni selvästi huonontaa elämänlaatua ja kaventaa sosiaalisia ympyröitä. Migreeni voi aiheuttaa kovaa fyysistä kipua ja pelkoa siitä, milloin seuraava kohtaus tulee. Se voi myös masentaa ja aiheuttaa mielipahaa mm. siksi, että migreenistä aiheutuvia poissaoloja ei aina työyhteisössä ymmärretä.

Migreeni on perinnöllinen sairaus, mutta ympäristötekijät ja omat elämäntavat voivat vaikuttaa huomattavasti kohtausten määrään. Migreeniä laukaisevia tekijöitä on potilaiden omien kokemusten perusteella paljon. Tieteellistä tutkimusta ei useinkaan taustaksi löydy, tai se ei ole pystynyt osoittamaan esim. jonkun ruoka-aineen migreeniä aiheuttavaa ominaisuutta. Tiedetään myös, että laukaisevat tekijät ovat yksilöllisiä: jotkut migreeniä sairastavat osaavat nimetä lukuisia ärsykkeitä, kun taas toiset eivät tiedä ainuttakaan. ”Migreenikynnys” samallakin henkilöllä vaihtelee ajankohdasta toiseen. Niinpä tietty laukaiseva tekijä ei aina saakaan kohtausta aikaiseksi.

Niille vaikeasta migreenistä kärsiville henkilöille, joita tavalliset tulehduskipulääkkeet eivät auta, saattaa täsmälääkkeiden korkea hinta koitua tehokkaan hoidon esteeksi. Tämä, ja tietysti kohtausten aiheuttama kipu ja haitta, ovat hyviä perusteita ennaltaehkäisevälle hoidolle, johon osana kuuluu migreeniä laukaisevien tekijöiden välttäminen.

Psyykkinen ja fyysinen stressi

Laajasti tunnettuja migreenille altistavia tekijöitä ovat stressi tai sen laukeaminen. Toiset saavat migreenin juuri kiireimpään aikaan silloin kun se ei missään tapauksessa ”saisi” iskeä. Toiset taas heräävät säännöllisesti kiireisen viikon jälkeisenä lauantaiaamuna tai loman ensimmäisenä päivänä piinaavaan jyskytykseen. Stressin välttäminen on usein vaikeaa, sillä hyvin harva pystyy enää määräämään työnsä tahdin omista lähtökohdistaan. Aina, kun tilanne sallii, on syytä osata sanoa ”ei” ja pitää huolta työn ja vapaa-ajan tasapainosta.

Lihasten jännittyminen esim. yksipuolisen työn seurauksena voi johtaa migreenikohtausten tihenemiseen. Siksi lihasten kunnon ylläpito ja jännityksen laukaiseminen sopivalla liikunnalla (esim. sauvakävely, selkäuinti) ovat avuksi. Liiallinen fyysinen rasitus voi kuitenkin laukaista migreenin, joten liikunnan sopiva rasitustaso ja liikuntamuotokin on kokeiltava yksilöllisesti. Talvella pakkasen ja viiman aiheuttama epämukavuus ja lihasten jännittyminen on pahasta. Pään sekä niska- ja hartiaseudun suojaaminen lämpimin asustein on ennaltaehkäisevä toimenpide, joka on onneksi helppo toteuttaa.

”Säännöllinen elämä”

Vuorokausirytmin vaihtelu altistaa migreenille. Sekä liiallinen valvominen että houkuttelevalta tuntuva pitkään nukkuminen vapaapäivän aamuna saattaavatkin kääntyä harmilliseksi jomotukseksi. Niinpä hyvä neuvo on säilyttää normaali, arkinen vuorokausirytmi viikonloppuisinkin. Pitemmillä lomilla, jos tarvetta on, voi liu’uttaa aikatauluansa vähitellen haluttuun suuntaan ja palata arkirytmiin taas hiljalleen loman loppuvaiheessa. Epäsäännöllinen työaika, esim. kolmivuorotyö, saattaa pahasta migreenistä kärsivälle aiheuttaa lisäharmia.

Ruokailu- ja välipala-aikojen säännöllisyys on tärkeää, koska verensokerin lasku saattaa aiheuttaa kohtauksen. Aterian jäätyä väliin monet ovat varmasti nälissään ”syyllistyneet” hotkimaan suklaata, makeisia tms., jotka nostavat nopeasti verensokeria. Nopean nousun jälkeen seuraa kuitenkin nopea lasku. Esim. ruisleipä, muut viljatuotteet, kasvikset, hedelmät ja marjat estävät migreenikohtauksen tehokkaammin pitäessään verensokerin tasaisempana, ilman ”sahaavia” nousuja ja laskuja.

Ravinto- ja lisäaineet

Kokemusperäinen lista migreeniä laukaisevista ravintoaineista on pitkä. Esimerkkeinä mainitaan kovat juustot, (kesto)makkarat, säilyke- ja einesruoat, savustetut ja voimakkaasti maustetut ruoat, hapankaali, soijakastike, keitto- ja kastikeaineet, liha- ja kalavalmisteet, kananmunat, tomaatti, pavut, pähkinät, jäätelö, lakritsa, salmiakki, suklaa, kolajuomat, puna- ja valkoviini, alkoholijuomat yleensä jne. Useimmissa tapauksissa migreeniä aiheuttava tekijä lienee jokin tuotteen sisältämä lisäaine, joista natriumglutamaatti (E621) on ehkä tavallisimmin ”migreenilisäaineeksi” nimetty. Sitä käytetään ns. arominvahventeena mm. joissakin makkaroissa, eineksissä sekä keitto- pata- ja (salaatti)kastikeaineksissa. Natriumglutamaattia syytetään myös ”kiinalainen ravintola -syndroomasta”, jossa jotkut migreenille alttiit saavat kovan päänsäryn tunnin sisällä kiinalaisen ruoan nauttimisesta. Säilyvyyttä parantavista aineista natrium- ja kaliumnitriittien (E250 ja E249) sekä natrium- ja kaliumnitraattien (E251 ja E252) mainitaan aiheuttavan migreeniä joillekin potilaille. Näitä aineita saattaa löytyä kestomakkaroista, liha- ja kalavalmisteista, joistakin juustoista ym. Makeutusaineena käytettävää aspartaamia (E951) (esim. eräissä kevytjuomissa, hapanmaitotuotteissa, jäätelöissä) on myös epäilty migreenin laukaisijaksi.

Mikäli migreenitilanne ei pysy hallinnassa, kannattaa pohtia, olisiko omassa ruokavaliossa jokin sellainen ravintoaine, jota välttämällä tilanne paranisi. Niin sanottua välttämisdieettiä suositellaankin joskus myös migreenipotilaille. Tällöin jätetään pois aluksi yksi epäillyistä aineista ja kokeillaan, olisiko sillä edullista vaikutusta. Esimerkiksi natriumglutamaatin pois jättäminen tarkoittaa kaikkia niitä ruoka-aineita, jotka tätä lisäainetta sisältävät, joten toteutus vaatii tarkkuutta ja aikaa ruokaostoksilla. Jos ”testattavien” aineiden lista on pitkä, vaatii kaikkien läpikäyminen melkoisesti kärsivällisyyttä ja aikaa. Aina ei tarvita täydellistä välttämistä. Joidenkin migreenistä kärsivien henkilöiden kokemusten mukaan toisinaan on kyse määristä: migreenille altistavan ravinto- tai lisäaineen vähentäminenkin voi olla riittävä toimenpide. Herkkyys migreenille altistaville tekijöille saattaa vaihdella elinkaaren eri vaiheissa ja vältetyn aineen palauttamista ruokavalioon voi ajoittain kokeilla.

Jotkut tuntevat voivansa paremmin, kun valmistavat kaiken ruoan itse tuoreista raaka-aineista. Silloinkin, jos käyttää valmiita mausteseoksia, kannattaa tarkistaa purkin kyljestä se pienin teksti: joskus sieltä voi löytyä vaikkapa natriumglutamaatti. Migreeniä sairastaville ei jyrkkiä dieettejä yleensä suositella, koska näyttö niiden tehosta on varsin vähäistä. Jokainen olkoon tässä oman onnensa seppä: tärkeintä on tietää, mikä omalla kohdalla tuntuu toimivan. Tarkkojen yleispätevien ravinto-ohjeiden antaminen on mahdotonta, koska olemme kaikki yksilöitä. Ravinnon tarkkailussa ei kuitenkaan pidä mennä liiallisuuksiin, sillä se voi aiheuttaa stressiä, joka taas laukaisee migreenin!

Nautintoaineet

Monen ruoka- tai nautintoaineen migreeniä mahdollisesti lisäävää tekijää ei varmuudella tiedetä. Punaviini, joka lienee laajimmin tunnettu migreenin laukaisija, kuuluu tähän joukkoon, joskin mm. fenoliyhdisteitä on ehdotettu ”syyllisiksi” tähän monen tuntemaan ongelmaan. Myös valkoviini, samppanja, tai muu alkoholijuoma on yksilötasolla nimetty migreenin syyksi. Erikoista on, että Iso-Britanniassa punaviini, mutta Italiassa ja Ranskassa valkoviini nimetään herkemmin migreeniä aiheuttavaksi! Kaikkia viinejä ei myöskään pidä ”niputtaa” samaan kasaan: saattaa olla, että joku puna- tai valkoviini aiheuttaa migreenin ja toinen taas ei. Viinin ystävän kannattaakin seurata, minkä viinin jälkeen kohtaus yllättää ja minkä ei. Usein on mahdollista löytää viini, joka kohtuullisesti nautittuna sopii migreeniä sairastavallekin. Jos kuulut niihin, jotka eivät voi nauttia yhtään minkäänlaista alkoholijuomaa, voit lohduttautua sillä, että alkoholittomiakin drinkkejä on olemassa.

Onko iltapäiväkahvin väliin jättäminen kostautunut migreeninä? Säännöllisestä, melko runsaasta kofeiinin käytöstä kehittyy riippuvuus, ja särky on vieroitusoire, jonka uusi kofeiiniannos parantaa. Kohtuullinen kahvin tai muun kofeiinipitoisen aineen nauttiminen säästää tältä harmilta. Hyvin runsasta kahvin juontia ei kannata lopettaa kerralla, vaan vähentää hiljalleen pitemmän ajan kuluessa, totuttaen elimistöä uuteen tilanteeseen.

Suklaa mainitaan hyvin usein migreenin aiheuttajaksi, vaikka sen mainetta on viime aikoina yritetty puhdistaa. Totta on, että monet ahmivat voimakkaaseen makeanhimoonsa suklaata ennen migreenikohtausta. Uskotaan kuitenkin, että jo tämä makeanhimo on migreeniä ennakoiva oire, ts. kohtaus on jo kehittymässä, ja kehittyisi särkyvaiheeseen, söipä suklaata tai ei. Suklaan maine on siis ilmeisesti monta kertaa turhaan mustattu tässä yhteydessä.

Neste- ja suolatasapainon häiriöt

Kesähelteet ja sauna eivät ole monelle migreenipotilaalle mieluisia. Tilanteissa, joissa nesteen (ja sen mukana suolojen) poistuminen elimistöstä on hikoilun myötä runsasta, on oleellista muistaa runsas juominen (esim. kivennäisvesi) ja välipalat. Pään suojaaminen kuumalta paahteelta on tärkeää. Jos saunominen on mielipuuhiasi, mutta saat siitä helposti migreenin, voit testata kokeiltua vinkkiä: varustaudu saunaan kietomalla kylmällä vedellä kostutettu pyyhe pääsi ympärille ja pidä jalkasi viileässä vedessä!

Aistien välittämä migreenin laukeaminen

On hyvin tunnettua, että aistien herkistyminen kuuluu oireena migreenikohtaukseen. Aistien kautta tulevat ärsykkeet voivat toimia myös migreenin laukaisijoina.

Näkö

Kirkkaat ja etenkin vilkkuvat tai ”lepattavat” valot ovat monen migreeniä sairastavan painajainen. Helakka auringonpaiste ja sen välkehtiminen veden pinnalla, kimaltelevat hanget, kynttilän tai takkatulen loimotus muuten pimeässä ympäristössä – kadehdittavan nautinnollista? Näistäkin tilanteista voi useimmiten nauttia, kun varustautuu hyvillä, myös sivusta tulevan häikäisyn estävillä aurinkolaseilla. Tunnelmallista kynttilä- tai takkailtaa helpottaa, jos huoneessa on edes jonkin verran muuta valaistusta pehmentämässä tulen ja pimeyden vastakohtaisuutta. Aurinkolasit voivat olla avuksi sisälläkin, mm. ostoskeskusten kirkkaissa valoissa, elokuvissa tai konserteissa. Television, tai tietokoneen monitorin valoisuutta voi säätää oman maun mukaiseksi ja käyttävätpä jotkut aurinkolaseja myös päätetyöskentelyssä. Työkaverit kyllä tottuvat siihen pian, kun vain itse suhtautuu siihen luonnollisesti!

Kuulo

Kova meteli on vahingollista kenen hyvänsä kuuloaistille, mutta migreenille alttiit saattavat saada vielä migreeninkin. Korvatulpat ovat hyvä apu. Meluisissa konserteissa niitä käyttävät jo monet muutkin. Hyvin ne toimivat kotonakin silloin, kun vaikkapa nuorison kanssa ei pääse yhteisymmärrykseen musiikin sopivasta volyymista. Tämä estää migreeniä ainakin kahdella tavalla: vaimentamalla liian kovat äänet ja säästämällä ylimääräiseltä väittelyltä ja stressiltä…

Haju

Odotettuun juhlaan tai teatterireissuun saattaa tulla ei-toivottu mutka, jos vierustoveri on päättänyt varustautua tilaisuuteen käyttämällä mielestään ihastuttavaa parfyymia/partavettä, hiuslakkaa ja deodoranttia – ja kaikkia hiukan liikaa. Joskus ei auta muu, kuin poistua vähin äänin paikalta.

Hajuista tupakan savu on monelle vastenmielinen. Passiivista tupakointia on vaikea välttää täydellisesti, mutta parannusta tähän ovat tuoneet tupakoinnin kieltäminen julkisissa kulkuneuvoissa ja työpaikoilla, sekä ravintoloissa vaaditut savuttomat alueet.

Ruoanvalmistuksessa syntyvät voimakkaat hajut voivat rajoittaa migreenistä kärsivän kokkausharrastusta, eikä voimakastuoksuisen ruoan syöntikään aina onnistu. Nämä ovat jälleen hyvin yksilöllisiä ongelmia, joihin jokainen oppii omat selviytymiskeinonsa.

Monen ihmisen aamurutiiniin kuuluu lisäksi sanomalehden silmäily, mutta osa saa migreenin painomusteen hajusta! Silloin lehden voi lukea vasta illalla, kun haju on suurin piirtein haihtunut. Internetin omaavat voivat lukea ”hajutonta lehteä” jo aamulla. Ja onhan sentään aina radio ja televisio.

Migreeniä poteva ei aina voi osallistua muutto- tai remonttitalkoisiin: pesuaineiden, maalien ja liuottimien hajut voivat olla hänelle ylivoimaisia.

Kukkien saaminen ilahduttaa varmasti lähes kaikkia, mutta kotiin, jossa joku kärsii migreenistä, ei pidä viedä voimakkaasti tuoksuvaa kimppua.

Vinkkejä matkustamiseen

Pitkät matkat pelottavat jo etukäteen joitakin migreeniä sairastavia. Lentomatkojen aikana tapahtuva ilmanpaineen vaihtelu lähes takaa joillekin migreenikohtauksen matkan päätteeksi. Tämä on ongelma, jolle on vaikea itse tehdä mitään, mutta lääkärin kanssa voi pohtia ennaltaehkäisevän hoidon mahdollisuuksia jo ennen matkaa.

Monet ”tuntevat nahoissaan” (= päässään) ukkosrintaman tai muun säänvaihdoksen seurauksena syntyvät ilmanpaineen muutokset. Näitä on käytännössä mahdoton täysin välttää, mutta mahtaisiko joku migreeni jäädä väliin, jos lomakohteeksi valitsisi paikan, jossa ilmasto yleensä on mahdollisimman tasainen?

Mahdollisuus valita tasainen junakyyti bussimatkan sijaan on monille mieleen, mutta kiskot eivät aina kulje haluttuun paikkaan. Bussimatkalla kannattaa valita etupenkki ja istua kasvot menosuuntaan. Päivällä puiden välistä vilahteleva aurinko, pimeällä taas vastaan tulevien autojen valot tai niiden heijastuminen märältä tai jäiseltä tien pinnalta voivat tuntua pahalta. Aurinkolasit on syytä pitää silmillä öisenkin matkan aikana.

Eikä sovi unohtaa ottaa mukaan migreeni- ja muita lääkkeitä sekä juomapulloa: migreenillä on taipumus alkaa vain minuutteja sen jälkeen, kun huomaa lääkkeiden unohtuneen!

Samat vinkit pätevät myös silloin, kun matkustaa henkilöautossa tai ajaa itse, jolloin erityisesti kannattaa pitää ruoka- ja venyttelytaukoja säännöllisesti. Henkilöauto on kesäauringon paahteessa joskus kuuma kuin sauna. Ikkunoiden avaaminen taas aiheuttaa vetoa, joka sekin voi olla riskitekijä. Ilmastointilaite, joka pitää auton sisälämpötilan vakiona, on oivallinen apu matkalle.

Elämää, ei sen enempää…

Migreeni siirtyy ihmiselle usein jo perintönä, ja periaatteessa migreeniä sairastaa koko ikänsä. Vaikka tautia ei voi poistaa, sitä voi yrittää hallita. Migreenin aktiivisuus usein vaihtelee eri elämänvaiheissa ja parhaimmillaan saattaa käydä niin, että voi lähes unohtaa siitä kärsineensä. Kaikki eivät ole yhtä onnekkaita. Pahasta migreenistä kärsivät ovat valmiita suuriinkin ponnistuksiin päästäkseen selville tautinsa taustatekijöistä ja saadakseen ne hallintaan. He tulevat harvoin toimeen vaikean migreeninsä kanssa pelkästään kotikonstein, mutta lääkehoidon lisänä pieneltäkin tuntuva käytännön niksi voi merkitä parannusta elämän laatuun. Liiallinen oman tilan tarkkailu ei kuitenkaan ole hyväksi sen enempää migreenissä kuin muissakaan sairauksissa. Sopiva peräänantamattomuus ja sisukkuus ovat tarpeen, jotta voisi elää mahdollisimman tavallisesti – migreenistä huolimatta.

Liisa

Hanna, olipa mielenkiintoinen kirjoitus. Minulla ei ole migreeniä (tietääkseni, ei ainakaan päänsärkyjä?), mutta saan todella vahvan pahoinvoinnin vahvoista hajuista. Sama juttu on ollut aina isälläni, hän tulee myös tuoksuista pahoinvoivaksi. Liekö perintöä, ken tietää.

Minulle pahimpia ovat tupakan savu, alkoholi (erittäin vahvana hajuna) ja tietynlaiset hajuvedet. En voisi kuvitellakaan ostavani tuoksukynttilöitä kotiini, enkä halua edes mennä osastolle, jossa myydään jotain vastaavaa. Bensan haju ja vaikkapa se joidenkin mielestä ihana uuden auton tai vaikkapa uimapatjan tuoksu saavat myös yökötyksen nousemaan kurkkuun. Bussimatkatkoilla yritän toisinaan hautautua huiviin ja tukkia diskreetisti nenän, jos lähettyvillä istuu pultsari, joku tulee linja-auton kyytiin puhallettuaan juuri tupakansavut vain puoliksi ulos ulko-ovella tai kyydissä on teinipoika, joka vasta opettelee partaveden käyttöä....

Tuntuisi, että herkkyys hajuille, tai miksi sitä nyt sitten haluaakaan kutsua, tulee silloin, kun tiettyä tuoksua on tilassa erityisen paljon, sillä esimerkiksi luonnon tuoksut, ruoan hajut (paitsi todella todella vahvat hajut, jotka täyttävät koko keittiön) jne. eivät yleensä saa minua pahoinvoivaksi. Hmm.... olisikohan tässä juttuaihetta Hyvään terveyteen? :)

hanna.sumari@kolumbus.fi

Huuui kuinka hienoja palautteita ja kirjeitä! Ja asiallista tietoa tuoksuista. Kiitos! Ja hyviä jutunaiheita lehteen tottatosiaan!

Hanna

Seuraa 

Blogiarkisto

2012
2011