19.4.2013 klo 14:11
Tuulee ja on niin kamalan kylmä! Kaipaan jo sinua kevät! Tule!
/hyvaterveys.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/blog_full_ikava_0.jpg?itok=sMRaoVit)
/hyvaterveys.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/blog_full_ikava3_0.jpg?itok=a0DArif4)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
klo 12:16 | 17.4.2013
Elämä on niin ihmeellistä. Asioita tapahtuu yhtäkkiä. Hyviä ja huonoja. Juuri se onkin kaikkein parasta. Ikinä ei voi arvata seuraavaa hetkeä varmasti, sillä yllätys voi tapahtua juuri saman tien. Joskus toivoo jotain kauan, kauan eikä se vaan tapahdu ja huis! yhtäkkiä se tapahtuukin. Huonoina hetkinä kannattaa muistaa, juuri se, että hyvä asia saattaa odottaa nurkan takana ja tapahtua seuraavalla sekunnilla.
Kerran – ehkä kuusi vuotta sitten – ajoin töihin ja näin kun keski-ikäinen nainen tarpoi kadun vartta pitkin. Hän liikkui vaivalloisesti. Kuva hänestä piirtyi muistiini. Ajattelin monia ystäviäni, jotka eivät harrastaneet liikuntaa käytännössä lainkaan ja tajusin, että kohta heidän käy hullusti, elleivät ala liikkumaan. Keksin mielestäni oivallisen idean. Lähetin noin 10 liikkumattomalle kaverilleni sähköpostia. Ehdotin heille, että koska olemme kiireisiä, emmekä ikinä ehdi tavata ja koska toden totta liikunta olisi tärkeää, alkaisimme liikkua yhdessä. Liikunnanohjaaja ystäväni lupasi ohjata meitä eri lajeissa sisällä ja ulkona. Loistava idea! Tapaisimme, liikkuisimme ja kunto nousisi. Tai niin minä luulin. Vain yksi ystävä vastasi sähköpostiini innokkaana alkamaan jumpat.
Itse liikuin edelleen aktiivisesti, kunnes loukkasin polveni. Siitä lähti pala irti, kuten olen täällä jo aiemmin kertonutkin, eikä polvi palautunut ennalleen leikkauksesta huolimatta. Viimeiset pari vuotta olen pelännyt ja lopulta alistunut siihen, että kävelen pian kuin se keski-ikäinen nainen joka näin vuosia sitten. Mikään liikuntalaji ei onnistunut, vaan pian oli polvessa vettä ja liikkuessa siihen sattui. (Vesijuoksua suositeltiin, se sujuikin, mutta vihaan sitä lajia samoin kuin uimahalleja.) Into laski, yrittäminen väheni ja polvi kipeytyi lisää ja lisää. Kävelin huonommin ja huonommin. Portaiden kulkeminen alas oli pahinta, se sattui.
Sitten tapahtui jotain yhtäkkiä. Yhtäkkiä elämä tarjosi mahdollisuuden, yhtäkkiä otin siitä kiinni ja yhtäkkiä sunnuntaina kävelin Messuhallin piiiitkät portaat alas iloisesti hymyillen. Hyvä kun sain pidettyä suuni kiinni alhaalla, mieleni teki kiljua riemusta!
Mitä tapahtui siis? No yhtäkkiä joulun aikaan näin ystävän statuspäivityksen, jossa hän kertoi löytämästään hienosta liikuntalajista. Yhtäkkiä päätin kokeilla sitä, kaikista aikaisemmista pettymyksistä huolimatta. Yhtäkkiä olin treenannut kolme kuukautta ja yhtäkkiä, ilman ennakkovaroitusta, kävelen joka päivä 45-60 minuutin reippaan sauvalenkin ilman kipua. Ja yhtäkkiä olen siitä ihan mielettömän onnellinen!
No joku nyt voi todeta ettei kolme kuukautta ole yhtäkkiä, mutta on se kuitenkin. Aika rientää ja yhtäkkiä vaan onkin vedetty jo yli kahdetkymmenet treenit. Ja yhtäkkiä ollaan pisteessä, että lihakset ovat vahvistuneet ja asento on korjaantunut. (Ja totta puhuakseni, en tiedä edes mitä on tapahtunut)
Ja yhtäkkiä se aika, kun en voi olla menemättä lenkille joka päivä on palannut. Olen niin onnellinen tästä, että siihen ei riitä sanoja. Kaikki mitä sanon aiheesta tuntuu yhtä lattealta. Mutta se mitä tunnen on latteasta kaukana.
On palattava sanaan: yhtäkkiä. Tietysti olen uurastanut tämän asian eteen, eikä se tapahtunut yhtäkkiä. Mutta yhtäkkiä kaikki kuitenkin loksahti paikoilleen ja toden totta, yhtäkkiä kävelin ne rappuset siellä messuhallissa alas. Pointti on siinä, että ikinä ei tiedä, mitä ihanaa tapahtuu – ihan yhtäkkiä!
Tänään menen taas Fustra-treeniin. Ja lenkille. Ei haittaa, vaikka sataa. Mun sisällä paistaa aurinko ☺
Pusuja
Hanna
Kiitos Juho Lahti, Tiina Ruotsalainen ja Topi Lösönen sekä Riitta Ojala-Fors, Anne-Maija Selmgren, Päivi Tuohimaa, Juha Wikström ja Pirjo Koskinen, kun juoksutitte minua ympäri Lontoota ja sain huomata, että se sujuu!
klo 18:17 | 14.4.2013
Ennen uudistumistaan Hesarin Nyt-liitteen vakiopalstan haastattelussa oli vakiokysymykset. Yksi niistä meni näin: Mikä on lempituoksusi ja missä sitä voi haistella? Kysymys on hauska ja vastaukset moninaiset. Tuoksut tuovat mieleen muistoja sekä hyviä, että huonoja. Omasta mielestäni maailman parhaita tuoksuja ovat puhdas ulkona kuivunut pyykki, meri, pihka, oman äitini käsivarsi, metsä sekä kaupunki sateen jälkeen, ja bensan haju jota voi haistella enduropyörien läheisyydessä. Ja onhan niitä muitakin.
Hajuvesiä rakastan, mutta en tule niiden kanssa oikein hyvin toimeen migreenitaipumukseni takia. Varsinkin raskaat tuoksut, joko itsellä tai lähellä liikkuvan ihmisen yllä, voivat laukaista migreenin helposti. Kevyet ja raikkaat tuoksut ja tuoksuvedet toimivat paremmin. Jos laitan tuoksua itse, laitan sitä niskaan ja polvitaipeisiin, josta se ei niin helposti yllä omaan nenääni.
Ensimmäisen hajuveden sain lahjaksi isältäni, kun sain hyvän kevättodistuksen. Se oli täydellinen yllätys. Olin 10 -vuotias, enkä voinut kuvitellakaan saavani minkäänlaista lahjaa ja yhtäkkiä isä seisoi siinä kädessään kultaiseen paperiin kääritty lahja kädessään. Muistan rusetinkin. Se oli tehty leveästä lilasta nauhasta ja sen keskellä oli silkkikukkia. Tiesin, että se oli ostettu Mikonkadulla, Aikatalossa olleesta Parfumerie Fifistä. Paketista löytyi pullo Fleur de Hollandaise tuoksua. (En ole varma kirjoitusasusta…) Hollannin kukkien tuoksua siis. Sinä päivänä tunsin olevani maailman onnellisen tyttö! (Sieltäkö se mahtaa muuten juontaa juurensa? Minä tunnen nimittäin niin edelleen melkein joka hetki! ☺ – muita hetkiä en ainakaan viitsi muistella!)
Merkillepantavaa oli tietysti se, että sain tuoksun sen hetkisen elämäni tärkeimmältä mieheltä – omalta isältäni. Olinhan isin tyttö ja hän edusti maailmassani kaikkinaista komeutta, taitoa, varmuutta, turvallisuutta ja tietoa.
Aikuisena tuoksulahja mieheltä on jotenkin ihan huippu sensuelli juttu. Se on intiimimpi kuin mikä muu. Ja tietysti yllätyslahjat ovat parhaita maailmassa. Se saa tuntemaan itsensä erityiseksi ihan erityisellä tavalla.
Arvonta
Panos Papadopoulos etsi omaa tuoksuaan vuosia, tuloksena hän on nyt lanseerannut kolme aurinkoista tuoksua. Kaksi naisille ja yhden miehille.
/hyvaterveys.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/blog_full_tuoksu2_0.jpg?itok=tGunvPl9)
/hyvaterveys.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/blog_full_tuoksu_0.jpg?itok=PlI4JUOx)
Arvon kolme palkintoa: Naisten Coco Sun ja Goldflower –tuoksut sekä miesten L’homme tuoksun. Naisten tuoksujen arvo on 69€ ja miesten tuoksun 49€ pullojen koko on 50ml
Hyviä tuoksuja päivääsi!
Love
Hanna
klo 12:12 | 10.4.2013
Elämä ei ole helppoa, se on taas todentunut tänään. Keittiössä oli kuusi mustaa banaania. Se tarkoittaa siis kuutta täydellisen kypsää ja makeaa, parhaimmillaan olevaa hedelmää. Niitä ei kukaan tässä huushollissa syö, koska tytär tykkää raaoista ja mies on matkoilla. Niin ja minä dieetillä johon eivät banaanit sovi. Rakastan leipomista, joten päätin hyödyntää banskut ihanaan banaanikakkuun. Keskityin leipomiseen niin, että samaan aikaan liedellä kiehuva kattilallinen mustaa riisiä paloi pohjaan. Rasittavaa. Pahinta on kattilan puhtaaksi saaminen. No yhteen kakkuun menee kolme banaania, joten päätin leipoa saman tien toisenkin kakun. Sen kypsyminen kestää tunnin joten lähdin lenkille ja jätin kakun uuniin.
Otin sauvat mukaan ja lähdin viuhtomaan. Siinä mennessäni ajattelin, että ei ole elo helppoa, kun en osaa kävellä enkä hengittää ja ikää on kuitenkin jo aika paljon. Yritin kovasti mennä Fustra-tyylliin. (on muuten valittu Vuoden 2012 liikuntatuotteeksi muutama viikko sitten!) Hartiat taakse, vatsa tiukaksi, lantio eteen, hartiat rentoina, mutta työntää tarttis niillä sauvoilla. Ja venytys pitäisi tuntea lonkan koukistajissa, kun kävelee. Ja se hengitys sitten. En siis osaa hengittää oikein. Yritän kovasti, mutta olen tukehtua, kun otan pallean mukaan. Nyt myös ymmärrän miksi viimekesäisestä kroolauksen opettelusta ei tullut oikein mitään, vaan olin hukkua aina 75m kohdalla. Siihen asti se jotenkin sujui. Ei kai se onnistu, kun hengitys kulkee väärin ja happea pitäisi saada, mutta pää on veden alla…
Koska kakku siis oli uunissa, joten piti lenkillä tarkistaa aika. Käsineet ja sauvat kädessä se oli hiukan haastava tehtävä, sillä kellona toimii Iphone. En viitsinyt millään ottaa hanskoja ja sauvoja pois, joten käytin nenääni. Näytti varmaan taas aika järkevältä mun touhut tuolla ulkona. Tarkistin pari Facebook viestiä siinä samalla, mutta jätin vastaamatta niihin. Varmaan sekin olis tällä klyyvarilla onnistunut, mutta liika on aina liikaa. Sitä vaan mietin, että helposti käytän puhelinta nokallani, muuta en osaa hengittää, enkä kävellä…Että miten tässä nyt näin on käynyt? No opettelen ja kyllä opinkin vielä.
Mulla on nyt tossa köökin pöydällä kaksi kakkua, joita en voi itse syödä. Että on se elämä vaikeaa, kun täytyy keksiä joku paikka niille… Hyvältä tuoksuvat. Veisinköhän toisen kuntosalille huomenna? Ne treenaa siellä niin hulluina, että ehkä saavat palan kakkua joskus syödä?
Helppoa elämää teille ☺
xoxoxo
Kommentit (5)
Karza
1/5 |
klo 20:32 | 10.4.2013
tuo kakku meille duuniin:) takaan että on menestys!!
T.Karza
hanna.sumari@kolumbus.fi
2/5 |
klo 20:36 | 10.4.2013
Saatan tuodakkin! Monelta on putiikki auki? Ajan siit ohi 9.15
Outi Ahonen
3/5 |
klo 21:31 | 10.4.2013
Huh, on varmaan rankkaa olla dieetillä, ettei voi syödä banaania. Mää olen kans dieetillä ja syön banaania, vaikka paino putoaa hitaasti. Se on kuitenkin parempi kuin suklaat. Suklaahimo on niin kauhea, mutta olen vähitellen päässyt pahimmasta himosta. Voi hyvin!
hanna.sumari@kolumbus.fi
4/5 |
klo 21:44 | 10.4.2013
hih. Kiitos samoin Outi! Ei se banaani mitään, mutta kun kävelin eilen karkkihyllyn ohi, niin se oli vaikeaa!! Pussillinen irtokarkkeja olis kyllä ollut ihanaa syödä!
Banaanien sijaan syön viime kesänä poimimiani mustikoita rahkan kanssa - ihanaa!
Maiju
5/5 |
klo 13:45 | 11.4.2013
Mulle on kanssa tuo hengittäminen yksi vaikeimpia asioita. Mä en voi tajua, että kun osaa tehdä niin paljon muita asioita, niin miksi juuri hengittäminen on se vaikein? Mulle tuotti viime vuonna suunnatonta iloa, kun vihdoinkin opin mitä tarkoittaa liikunnassa asia, että "neppari sisään" tuolla vatsatreeneissä... Se oli kivaa se kun jotain oivalsi vuosien jälkeen ;)
Blogiarkisto
2013
Toukokuu
Huhtikuu
Maaliskuu
Helmikuu
2012
Joulukuu
Marraskuu
Syyskuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Toukokuu
Huhtikuu
2011
Joulukuu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
goldflower on varmaan ihana tuoksu
Goldflower kuulostaa hyvältä :) Coco Sun myös kun aurinkoa odotellaan ja kesää :)
Coco Sun :)
Oi, olisipa ihana piristys! Olen juuri aloittanut elämäntaparemontin ja ensimmäisen välitavoitteen rikkouduttua lupasin itselleni uuden raikkaan hajuveden. Ehkäpä juuri tuon Panos Emporion!
Ehdottomasti ajattelisin että GoldFlower,koska siinä on myös myskiä,jota rakastan!
ykkös tuoksu ykkönen
Coco Sun vaikuttaa aurinkoiselta.
L´Homme
goldflover
tuoksuja kevääseen
Coco Sun
raikasta
iloinen
aurinkoinen kukka
L´homme
coco sun
Coco Sun on minun makuuni, mielenkiintoinen uusi tuoksu :)
TUoksut ovat aina ihania. Tässä tapauksessa Coco Sun kiinnostaa kovasti.
Coco Sun, ehdottomasti
Coco Sun ihan ehdottomasti paras,minun mieli aineista tehty.
Goldflower mulle kiitos
arvo mulle coco sun
tuoksut, joissa on myskiä
Ihana, tuoksumuistoja mieleen tuova juttu. kiitos. sun flower olisi minun tuosuni
Ai näistä tuoksuista piti valita? Ää, oon kerran elämässäni haistanut hajuvesituoksua, joka on ylitse muiden. Se on todella raikas, kevyt, aito ja suloisen makea, ei mitenkään imelä. Löytyy wikken hajuvesiosastolta, musta pieni neliömäinen purkki, jossa on kirjain M, vaaleanoranssi korkki. Muita ihanimpia tuoksuja ovat tuore leipä, pulla, vanilja, puhdas pyykki, vasta-avattu kahvipaketti ja tervashampoo (ei ihan aina).
Kesällä maalla sateen jälkeen luonnon tuoksu on paras. Hajuvesien tuoksut ovat mieleen, jotka pehmeitä, vienosti tuksuvia, sensuelleja tuoksuja.
Coco Sun kuulostaa ihanalta, mukana arvonnassa siis! :)
Minun makuuni näistä olisi varmaankin Coco Sun.
Coco sun kuulostaa mieleiseltä. Tykkään joulun tuoksusta, mitä kaikkea siihen kuuluukin. Makkaran tuoksu nuotiolla paistettaessa, vauvan maitoinen tuoksu, miehen maskuliininen tuoksu.
Coco Sun kuulostaa ihanalta tuoksulta! :)
Coco Sun on varmaankin hyvä.
Coko Sun on yliveto
Coco Sun voisi olla mun tuoksu :)
Omat lempituoksuni ovat kesällä sateen jälkeinen tuoksu tai ruohonleikkuun jälkeinen tuoksu, myös savu tuoksuu hyvälle eikä sitruunan tai limetin tuoksua voita mikää.! Lempihajuveteni onkin sitruunainen Ô de Lancôme, joten valintani kohdistuukin Panos Emporio L'homme miesten tuoksuun. Naisten tuoksut kun kuulostavat siltä, että tervetuloa migreeni....
Coco Sun ehdottomasti!
Minun mielestäni ihanin tuoksu on, kun menee lapsuuden kotiin :) Siinä tulee aina muistot mieleen ja aina tuntuu kotoisalta :) Coco Sun kuulostaa kieltämättä houkuttelevalta :)
Emporio Goldflower esituoksua kesästä...
Goldflower !
L'homme on mainio
Coco Sun on varmasti minun mieleiseni tuoksu :)
kyllä kesän miedot kukkaistuoksut ja kesäsateen jälkeen ihana raikkaus ovat tuoksusta mieleiset. Olis kiva kokeilla Goldflower tuoksua
Goldflower
Kukkaistuoksut keväällä ja kesällä.Syksyn ja talven tuoksut erilaiset.
Goldflower on kesällä hyvä tuoksu haistella.
Goldflower taitaa olla aika ihana. Muuten kevään tulo tuoksuu kyllä vähän tunkkaiselta, mutta ihanan lupaavalta.
Goldflower
Goldflower olisi ihana. Myskiset tuoksut on parhaita. Sisältäisipä vielä puuterin tuoksua niin voisi osua sellaiseen jota olen etsinyt jo vuosia.
L’homme
Goldflower
coco sun
Coco Sun! :)
Panos Emporio Goldflower kuullostaa ihanan kesäiseltä. Voi kun pääsisi nuuskailemaan ja tuoksuttamaan.
Nämä tuoksut ovat minulle vielä tuntemattomia, mutta oma suosikkituoksuni on Cleanin Warm Cotton. Tykkään tuoksuista joita ei välttämättä tunnista hajuvedeksi vaan tuoksuvat jolekin asialle; kesäsateelle, puhtaalle pyykille, leikatulle ruoholle....
Muistan kun yhdellä työkaverillani oli ihana tuoksu ja kysyin tuoksun nimeä niin se oli Sexy, ostin itsekkin sitä kerran laivalta.
Panos Emporio L’Homme on näistä ilmiselvä valintani (miesten tuoksuna). Miesten tuoksut ovat usein aika raskaita, tässä kiinnostaa tuo merellisyys.
Miehekäs mysli ja raikas omenan tuoksu.
Nämä tuoksut eivät ole mulle tuttuja. Yleensä mun lempituokuja ovat kukkaistuoksut. Töissä käytän usein vaniljantuoksua (on kiva kun työkaverit sanovat, että sä tuoksut ihan vaniljawienerille tai suklaalle).
Mielenkiintoisia, uusia tuttavuuksia...Coco Sun kuulostaa eniten omalta, toivottavasti pääsen tuoksuttamaan :)
Coco sun
Vieraita tuoksuja minulle. Panos Emporio L’Homme miesten tuoksu kiinnostaa..
Coco Sun kuulostaa juuri minulta! Kookoksentuoksuisia asioita ympärilleni keräävänä en malta odottaa että pääsen tuoksuttelemaan! Omia lempituoksujani ovat muuten myös sateenjälkeinen kaupunki (asfaltti ja laskeutunut katupöly) ja auringon tuoksu iholla.
Ihana tarina! Mukana arvonnassa.
Goldflower tuo kevään ja tuoksuu kesälle !
"Goldie "
Oih, tuo Coco Sun kuulostaa niiiin ihanalta! Voin jo kuvitella sen tuoksun.<3 ja varmasti paljopaljo paremman tuoksunen kun mun halpis kookoshajuvesi. Rakastan vaniljan, kookoksen ja sitruunan tuoksua ylikaiken! Mutta jos joku tunnettu tuoksu pitäis mainita, niin Escadan Island Kissiin rakastuin jo 10 vuotta sitten. Tuoksuhan oli poissa sit jonkun vuoden kunnes palasi takas markkinoille. Pakkohan se oli saada, mutta petyin hieman kun ei se ihan samalta tuoksunu ku sillon 10 vuotta sitten, mutta kaikki muistot kyllä palas mieleeni. <3
Kukkaistuoksu tuntuu mielenkiintoiselta. Arvontaan.
Kookostuoksu kuulostaa ihanalta, jotenkin kesältä ja kevyeltä.. :) kiitos kivasta blogista, olen mukana arvonnassa!
:) minäkin olen saanut ensimmäisen hajuveteni omalta isältäni , tosin taisi olla joululahja :) hajuvesi friikiksi tunnustaudun ja epäonnistuneita ostoksiakin on matkan varrele tullut , mutta uusi tuoksuja täytyy aina haalia , arvontaan mukaan ehdottomasti :))
Coco Sun! :) Kesä!
Hei. Kyllä toi coco sun taitaa olla lähinnä minua. Tuoksut on ihmeellinen asia, niistä tulee paljon mielikuvia. Leipomisen tuoksu , ehdottomasti äidin tuoksu. Tureen nurmikon ja pilkotun puun tuoksu on isän tuoksu. Hän teki aina polttopuut, kun siihen aikaan ei meillä ollut vielä sähkälämmitystä, uunit ja hella lämpisivät puilla. Tänäkin päivänä vielä paahtimosta tuleva kahvin tuoksu tuo mieleeni sen, kun odotin ensimmäistä lastani, ja kahvi teki pahaa. Joo, kyllä tuoksut tuovat mieleen monia asioita.
Goldflower
Coco sun
Goldflower
Coco Sun kuulostaa ihanalta!
Goldflower
Heipparalla!
Johan on tullut eloa blogiisi,siis lukija on pompannut esiin:)
Blogisi on niin iloinen ja myönteinen,kiitos siitä.
Toi coco sun kuulostaa aivan mun tuoksulta,rakastan kookosta,voi kun nappais.
Hei,
Juuri löysin blogisi. Ihana! :)
tuo Panos Emporion Coco Sun kuulostaa niin kesäpäivityksen kaverilta ;)
Ihanaa kevättä sinulle!
-M
Kiitos kaikista vastuksista tähän saakka! Ihanaa kun innostuitte! Sunnuntaina selviävät voittajat!
Hanna
Coco Sun kuulostaa mahtavalle kesätuoksulle. Olen talven ajan käyttänyt kuivan ihon hoitoon kookosöljyä ja sitä myöden tykästynyt huimasti kookoksen tuoksuun. Olisipa mukava päästä tuoksuttelemaan....
Coco Sun vastaa kuvaukseltaan ihan suosikkituoksujani. Olen kyllä aika konservatiivinen tuoksujen käyttäjä, mutta pikkuhiljaa alkaa maku laajeta..
Panos Emporio L’Homme kuulostaa kiinnostavalle tuoksulle, koska liian usein mieten tuoksut ovat kaikkea muuta kuin raikkaita ja kevyitä. Josko tämä tosiaan olisi sellainen..
Mukaan arvontaan! Goldflower kuulostaa minun tyyliseltä :)
Panos Emporio Coco Sun kuulostaa ihanalta. Mukana arvonnassa!
Minäkin Coco Sunin kannalla, voin vain kuvitella miten ihanalta se tuoksuu!
Coco Sun kuulostaa kesäiseltä!
Mun lempituoksuni on pehmeä vanilja:)Yleensäkin kaikki makeahkot tuoksut vetoaa minuun.
Mutta ei ole kesällä suopursun tuoksua voittanutta!!On ihana kävellä koiran kanssa metsän laitaa ja tuoksutella suolla kasvavaa kukkaa:)
Näistä cocosun vetoaa minuun!